Minulla oli eilen kolonoskopia. Ja oli hyvä kokemus, Helsingissä Laakson sairaalassa.
Sitä ennen olin viikon siemenettömällä ruokavaliolla, ei saanut syödä mitään missä oli siemeniä (-hedelmiä, -vihanneksia, -marjoja, -leipää jne.).
Ja 2 viimeistä päivää kokonaan ruoatta, ainostaan nesteitä juoden.
Suolen tyhjennys ennakkoon oli varmaan se epämiellyttävin osuus.
Join yhteensä 2 litraa Moviprep-valmistetta (eli yhden paketin, pakkauksessa on 2 kahden pussin settiä ).
Ensimmäisen setin otin illalla 21 aikaan.
Maku.. se maistui suolaiselta sitruuna-salmiakkidrinkiltä.
Ei varmasti kaikkien makuun, itsestäni se oli jääkylmänä ihan siedettävää.
Koostumukseltaan se oli ohutta, ei ihan vesimäistä kuitenkaan ja läpinäkyvää.
Tein sitä ensimmäisen litran kannuun ja aloitin juomisen.
Aloin katsomaan levyltä Big Bang Theoryn jaksoja ja päätin että jokaisen 20min jakson aikana pitää juoda 2 lasillista, 2.5 dl per lasi.
Tunnin sisällä tuo ensimmäinen litra tulisi juoda, joten minusta tuo oli hyvä tahti, lasillinen joka 10s minuutti.
1. lasi : yllätyin että juoma oli ihan ok makuista, vedin 6 huikalla lasillisen naamaan
(en myöskään ollut juonut mitään tuntikausiin juuri siksi että minulla olisi kamala jano kun rupean tuota kiskomaan)
Sen jälkeen turkinpippuri suuhun ja imeskelyä hetken aikaa, pitää vaan muistaa olla puraisematta niitä rikki :)
2. lasi : edelleen ihan ok ja 6 huikalla meni iso lasi, mutta nyt joutuu jo työskentelemään vähän enemmän. Jaa taas turkinpippuri suuhun sen jälkeen- toimii, peittää maun hyvin.
3. lasi : juoma alkaa lämmetä kannussa mutta en jaksa viilentää sitä uudestaan joten kiskon ykkösellä alas taas yhden lasin. Alkaa tökkiä, pahasti. Ja turkinpippuria päälle.
4. lasi : lämpimähkö juoma on haasteellisempaa saada alas, mutta taistelen.
Alas menee ja alhaalla pysyy :) Jes! Tuuletuksen paikka :)
Sitten päälle ohjeistuksen mukaan 3 litraa muita nesteitä, vettä, haaleanvärisiä mehuja, teetä, limua jne. Ja odottamaan vaikutusta.
Noin 1/2 tunnin kuluttua alkaa mahassa möyriä, ja olenkin ilmoittanut jo omivani vessan illaksi ja yöksi poikaystävälle, joten hän tietää pysyä poissa tieltäni sen aikaa :)
Ensin tulee ihan normaalisti tavarat ulos, jonkin ajan kuluttua muuttuu vetiseksi, sitten kirkkaan keltaiseksi, ja lopulta, noin 20 vessakäynnin jälkeen vaalean vihreäksi (ilmeisesti jotain sappinesteitä). Nukkumaan pääsen noin puolen yön maissa, tyhjennykseen menee siis noin 3 tuntia tai enemmän.
Kannattaa muista eräs asia jonka minä unohdin ; joudutte käymään vessassa tosi monta kertaa ja peräpää ei kestä sitä että pyyhkii joka kerta paperilla. Varsinkin kun ulos tulee sitä hapokasta imeytymätöntä tyhjennysainetta yhdistettynä mahanesteisiin. Jos perä on haavoilla ja sitä tavaraa tulee ulos, on kipu ja poltto aivan järkyttävän hirveä. Eli suosittelen käsisuihkua ja pyyheellä taputtelua :) olisinpa itsekin tajunnut sen ajoissa.
Eihän se kivalta tunnu kun joutuu olemaan kuin mahataudissa ja vielä parin päivän syömättömyyden jälkeen (ruoanhimokin alkaa olemaan aika messevä noihin aikoihin).
Mutta kyllä sen kestää. Suosittelen myös kunnon yöunia, ne helpottavat oloa paljon.
Stressata ei kannata koska se ei asiaa paranna eikä siihen yleensä ole mitään syytä.
Aamulla heräsin 7 pintaan juomaan sen toisen nesteen, samalla tyylillä kuin edellisenkin.
Tällä kertaa tökki jo huomattavasti enemmän, en malttanut antaa juoman kylmentyä riittävästi kun halusin homman vain pois alta mahdollisimman vikkelästi.
Mutta taistelin sen alas lasi kerrallaan ja olo oli mahtava kun koko satsi oli juotu.
Uskon että elimistö ikään kuin taistelee tuollaista vastaan kun tietää mitä se tekee itselle.. vaikka se tekee vain positiivisia asioita. Mutta elimistö ei tietenkään halua vesiripuloida, ei edes hyvän tarkoituksen eteen.
Joka tapauksessa, suoriuduin ja sitten takaisin vessaan muutamaksi tunniksi hyvän kirjan kanssa. Sitten kun tuli sitä vaaleanvihreää saippuaveden näköistä niin päätin että tämä oli tässä :)
Jatkuu..
Sitä ennen olin viikon siemenettömällä ruokavaliolla, ei saanut syödä mitään missä oli siemeniä (-hedelmiä, -vihanneksia, -marjoja, -leipää jne.).
Ja 2 viimeistä päivää kokonaan ruoatta, ainostaan nesteitä juoden.
Suolen tyhjennys ennakkoon oli varmaan se epämiellyttävin osuus.
Join yhteensä 2 litraa Moviprep-valmistetta (eli yhden paketin, pakkauksessa on 2 kahden pussin settiä ).
Ensimmäisen setin otin illalla 21 aikaan.
Maku.. se maistui suolaiselta sitruuna-salmiakkidrinkiltä.
Ei varmasti kaikkien makuun, itsestäni se oli jääkylmänä ihan siedettävää.
Koostumukseltaan se oli ohutta, ei ihan vesimäistä kuitenkaan ja läpinäkyvää.
Tein sitä ensimmäisen litran kannuun ja aloitin juomisen.
Aloin katsomaan levyltä Big Bang Theoryn jaksoja ja päätin että jokaisen 20min jakson aikana pitää juoda 2 lasillista, 2.5 dl per lasi.
Tunnin sisällä tuo ensimmäinen litra tulisi juoda, joten minusta tuo oli hyvä tahti, lasillinen joka 10s minuutti.
1. lasi : yllätyin että juoma oli ihan ok makuista, vedin 6 huikalla lasillisen naamaan
(en myöskään ollut juonut mitään tuntikausiin juuri siksi että minulla olisi kamala jano kun rupean tuota kiskomaan)
Sen jälkeen turkinpippuri suuhun ja imeskelyä hetken aikaa, pitää vaan muistaa olla puraisematta niitä rikki :)
2. lasi : edelleen ihan ok ja 6 huikalla meni iso lasi, mutta nyt joutuu jo työskentelemään vähän enemmän. Jaa taas turkinpippuri suuhun sen jälkeen- toimii, peittää maun hyvin.
3. lasi : juoma alkaa lämmetä kannussa mutta en jaksa viilentää sitä uudestaan joten kiskon ykkösellä alas taas yhden lasin. Alkaa tökkiä, pahasti. Ja turkinpippuria päälle.
4. lasi : lämpimähkö juoma on haasteellisempaa saada alas, mutta taistelen.
Alas menee ja alhaalla pysyy :) Jes! Tuuletuksen paikka :)
Sitten päälle ohjeistuksen mukaan 3 litraa muita nesteitä, vettä, haaleanvärisiä mehuja, teetä, limua jne. Ja odottamaan vaikutusta.
Noin 1/2 tunnin kuluttua alkaa mahassa möyriä, ja olenkin ilmoittanut jo omivani vessan illaksi ja yöksi poikaystävälle, joten hän tietää pysyä poissa tieltäni sen aikaa :)
Ensin tulee ihan normaalisti tavarat ulos, jonkin ajan kuluttua muuttuu vetiseksi, sitten kirkkaan keltaiseksi, ja lopulta, noin 20 vessakäynnin jälkeen vaalean vihreäksi (ilmeisesti jotain sappinesteitä). Nukkumaan pääsen noin puolen yön maissa, tyhjennykseen menee siis noin 3 tuntia tai enemmän.
Kannattaa muista eräs asia jonka minä unohdin ; joudutte käymään vessassa tosi monta kertaa ja peräpää ei kestä sitä että pyyhkii joka kerta paperilla. Varsinkin kun ulos tulee sitä hapokasta imeytymätöntä tyhjennysainetta yhdistettynä mahanesteisiin. Jos perä on haavoilla ja sitä tavaraa tulee ulos, on kipu ja poltto aivan järkyttävän hirveä. Eli suosittelen käsisuihkua ja pyyheellä taputtelua :) olisinpa itsekin tajunnut sen ajoissa.
Eihän se kivalta tunnu kun joutuu olemaan kuin mahataudissa ja vielä parin päivän syömättömyyden jälkeen (ruoanhimokin alkaa olemaan aika messevä noihin aikoihin).
Mutta kyllä sen kestää. Suosittelen myös kunnon yöunia, ne helpottavat oloa paljon.
Stressata ei kannata koska se ei asiaa paranna eikä siihen yleensä ole mitään syytä.
Aamulla heräsin 7 pintaan juomaan sen toisen nesteen, samalla tyylillä kuin edellisenkin.
Tällä kertaa tökki jo huomattavasti enemmän, en malttanut antaa juoman kylmentyä riittävästi kun halusin homman vain pois alta mahdollisimman vikkelästi.
Mutta taistelin sen alas lasi kerrallaan ja olo oli mahtava kun koko satsi oli juotu.
Uskon että elimistö ikään kuin taistelee tuollaista vastaan kun tietää mitä se tekee itselle.. vaikka se tekee vain positiivisia asioita. Mutta elimistö ei tietenkään halua vesiripuloida, ei edes hyvän tarkoituksen eteen.
Joka tapauksessa, suoriuduin ja sitten takaisin vessaan muutamaksi tunniksi hyvän kirjan kanssa. Sitten kun tuli sitä vaaleanvihreää saippuaveden näköistä niin päätin että tämä oli tässä :)
Jatkuu..
Vastaukset 7
Vanhimmat
Sen jälkeen olo oli HEIKKO. En uskaltanut enää juoda mitään, edes vettä, koska menisin lyhyen matkan Laakson sairaalaan ratikalla, ja tietenkään vessaa ei olisi lähimaillakaan.
Joten lähdin vapisevin jaloin matkaan, olin noin 1 1/2 tuntia etuajassa.
Perillä ilmoittauduin ja jäin odottelemaan ja lukemaan sitä samaista kirjaa, siinä tunti menikin hujauksessa.
Ja pian minua jo kutsuttiinkin. Olin todella hermostunut.
Ajattelin että hyvin se varmaan menee...mutta mitä jos ei menekään ?
Mitä jos tuleekin ongelmia tai löytyy jotain kamalaa ?
Pakotin kuitenkin itseni rauhoittumaan.
(vinkkinä : mitä vähemmän lukee etukäteen kauhukokemuksia netistä, sitä parempi)
Kysyin sairaanhoitajalta vahvan kipulääkkeen ja rauhoittavan lääkkeen mahdollisuudesta ja hän ilmoitti että se onnistuu kyllä jos koen sitä tarvitsevani.
Ajattelin että otetaan nyt varmuuden vuoksi (vaikka en yleensä kemikaaleja kannatakaan).
Minut vietiin pukuhuoneeseen (lukolliseen) jossa sain lukittavan vaatekaapin omille vaatteilleni.
Riisuin kaiken muun paitsi rintaliivit.
Vaihdoin päälleni sairaalan pitkähihaisen, pitkähelmaisen paidan ja löysät legginsit joissa on aukko takamuksen kohdalla, sekä sairaalan sukat. Vedin paitani helman solmulle eteen niin ettei peppuni näy kun kävelen operaatiohuoneeseen :)
Vedin syvään henkeä..
Operaatiohuone oli tosi kivan näköinen, tumman turkoosi ja sen keskellä tottakai ylikirkas lamppu ja yksi potilastuoli.
Lääkäri oli keski-ikäinen mies ja sairaanhoitajat, joita oli 2, vanhempi ja nuorempi nainen.
Kaikki olivat tosi mukavia ja rentoja, kuitenkin hoitivat koko ajan tehtäviään.
Tehokkaita mutta rentoja :) , sanotaan näin.
Olin aivan 'kipsissä' kun asetuin ensin istumaan siihen sängyn reunalle ja vanhempi hoitaja alkoi selittää minulle operation kulkua. Varmaan puolet meni ohi mitä hän kertoi, mutta tajusin vaan sen verran että mennään ihan rauhallisesti ja mitään todellista vaaraa tai ongelmaa ei ole.
Hän kertoi siitä että mahdollinen kipu tulee kun suoleen pumpataan ilmaa näkyvyyden parantamiseksi, mutta se menee ohi ja auttaa suuresti jos pystyy pysymään rentona.
He myös kehottivat ihan reippaasti piereskelemään sitä pumpattua ilmaa jos se vain onnistuu, koska se helpottaa omaa oloa paljon.
Sitten aloitettiin.
Kämmenselkääni teipattiin sellainen säiliö, josta sain kipulääkettä ja rauhoittavaa suoraan suoneen. Tosiaan sellainen humahdus kävi vain päässä kun lääkkeet alkoivat potkia.
Tuli sellainen rauhallinen olo, että kaikki on hyvin ja ei tarvitse jännätä. (mikä on totta)
Auttoi omaan hermostuneisuuteeni todella paljon ja pystyin olemaan ihan rentona, joten ehkä sekin vaikutti siihen että tutkimus oli helppo?
Makasin selälläni oikea jalka koukistettuna (jalkapohja sänkyä vasten) , mikä oli hyvä, olisi ollut mielestäni epämiellyttävämpää olla kyljellään. Sitten johto, joka on noin keskisormen paksuinen, livahti sisälle ihan huomaamatta, ja matka alkoi. En tuntenut juuri mitään kun siellä suolessani matkattiin, 2 kertaa tuntui hetkellisesti pieni terävä nipistys kun suoli pumpattiin täyteen ilmaa.
Muuten oli täysin 'tunnotonta' menoa. Se kun suoli on täynnä ilmaa tuntuu (jos suoli on terve) siltä kuin olisi oikein pahat ilmavaivat, eli kyllä sen kestää.
Sisäänmenossa kesti omalla kohdallani 4 minuuttia, mikä on varmaan jonkilainen ennätys :)
Takaisin vedettäessä katselin ruudulta kun pienet pihdit nappasivat suoleni seinämistä mikroskooppisen pieniä koepaloja enkä itse tuntenut mitään. Oli muutenkin jännää seurata omaa sisäistä maailmaa tietokoneen ruudulta :).
Lääkäri ja hoitajat olivat todella ystävällisiä ja pitivät koko ajan silmällä että minun on hyvä olla siinä operaatiopöydällä. Olen todella kiitollinen siitä heille.
Mitään ei löytynyt, ei tulehduksia eikä kasvaimia.
En tiedä mistä tutkimuksen syy, tummaa verta ulosteessa, oli johtunut mutta ainakaan syy ei löytynyt paksusuolesta.
Tutkimus oli ohi suit sait sukkelaan ja sitten minut vietiin pieneen, viileään hiljaiseen huoneeseen lepäilemään pariksi tunniksi pehmeään sänkyyn.
Torkahdinkin siinä vähän, rauhoittavien ja lauenneen jännityksen yhteisvaikutuksesta.
Tunsin kuitenkin oloni virkeäksi kun parin tunnin päästä hoitaja tuli herättelemään.
Sitten tämä vanhempi hoitaja vielä jutteli kanssani tovin siitä miltä tutkimus oli tuntunut ja antoi tietysti hoito-ohjeet jatkoa ajatellen. He myös tottakai huolehtivat potilaan kotiinpääsystä, niiden rauhoittavien takia, esim. auton rattiin ei päästetä koko loppupäivänä.
Minut haki poikaystävä, mutta olisin saanut myös taksilappusen jolla korvaus haetaan jälkikäteen Kelalta. Omavastuu on Helsingin alueella 15 euroa, jolla pääsee mihin kolkkaan kaupunkia tahansa. Itsellä oli niin lyhyt matka ettei tuo olisi hyödyttänyt mitään.
Ai niin..ne ilmavaivat. Kun suoli on pumpattu täyteen ilmaa, sitä silloin suolistossa on :)
Onneksi nämä tekijät ainakin kehottivat reilusti tyhjentämään ne ilmat pois ennen kotiinlähtöä.
Sainkin jonkinverran pois pukuhuoneessa ennen toipumishuoneeseen menoa ja sitten siellä huoneessa maatessani loput. Kyljellään kippurassa makaaminen on hyvä asento.
Sitten kun olin valmis niin lähdin kotia kohti käytyäni sanomassa ensin heipat näille loistaville tyypeille, jotka todella osasivat hommansa.
KIITOS Laakson sairaalan tähystysyksikön henkilökunta :)
Kiitos tähystystarinastasi. Mulla myös tähy tulevana maanantaina Laaksossa. Minulla tähystyksiä useita takana joten kokemusta kyllä löytyy, mutta paikka on nyt uusi. Mukava kuulla että siellä saa esilääkkeen jos tarpeen. Pian pääsenkin litkimään Movipreppiä, namnam :P
Ei kannata turhaan etukäteen pelätä tuota käyntiä! Itse kävin myös hiljattain ja ilman lääkitystä, mutta hyvin kestin kivun kuitenkin ei se niin kamalaa terveelle suolistolle ollut, (en yhtään epäile, että jos suolisto on esim tulehtunut niin eikö kipu olisi kamalaa). Täällä vain tuntuu kuin ihmisiä peloteltaisi ja ihan turhaa!! Tsemppiä huomiseen ja tämän päivän litkujen juontiin! Hyvin kaikki menee!!
Tsemppiä ja rentoutta tutkimukseen tuo Laakso oli kyllä tosi kiva paikka.
Toivotaan että sullakin on yhtä hyvä kokemus :)
ps. muista jäähdyttää Moviprep kunnolla :)
Tuossa litkujen juomisessa kannattaa tosiaan olla janoinen kun aloittaa, niin pystyy kiskomaan ekat pari lasia ihan janoonsa ennen kuin edes tajuaa mitä on juomassa :) eikä se maku edes niin paha ole. Paljon pahemmalta maistuvat esim. Nutrilettit ja muut ateriankorvikkeet.
Ja niinkuin muutkin ovat jo todenneet, jännätä ei kannata, sitä helpompi tutkimus mitä rennompana on.
Jos ei tunne omaa suolistoa vielä niin kannattaa ottaa lääkitys varmuuden vuoksi (nimenomaan sen rauhoittavan takia) että pystyy rentoutumaan. Jos itsellä on 'helppo' suolisto eli ei mitään "rusetteja" siellä tms. mitään erikoista, eikä mitään tulehduksia, mahdollisissa tulevissa tutkimuksissa voi sitten olla ilmankin.
Jos liikaa alkaa sattumaan, hoitajat saavat sen kivunlievityksen päälle sekunneissa, se kannattaa muistaa.
Monesti pelkästään se tieto että apu on lähellä jo auttaa rentoutumaan.
Kannattaa myös muistaa että se on myös ohi suhteellisen nopeasti ja saat sen avulla elintärkeää tietoa. Eli älä missään tapauksessa pelon takia jätä sitä käymättä.
Tsemppiä kaikille joilla tutkimus on edessä!
Moviprep suositellaan nautittavaksi tyhjään vatsaan, eli ei kannata syödä eikä juoda muutamaan tuntiin ennen aloitusta. Näin tein ja ensimmäinen litra teetti aikamoisia tuskia. Maku on hirveä ja keho pisti vastaan aiheuttamalla pahan olon, horkan ja väsymyksen.
Litran jälkeen pidin melkein parin tunnin tauon kunnes jatkoin toisen satsin juomista. Ehkä elimistö alkaa tottua tuohon "myrkkyyn" kun nyt se menee ehkä aavistuksen verran kevyemmin alas. Eli pahin taitaa olla takana, toivotaan.
Tämä taitaa olla kuudes tai seitsemäs kolonoskopia minulle, mutta eihän tähän koskaan totu :D Aion ottaa kyllä rauhoittavat lääkkeet koska tiedän jo miltä tähystys tuntuu. Miksi pitäisi rääkätä itseään jos rauhoittavilla/kipulääkkeellä saadaan toimenpiteestä miellyttävämpi kokemus...