Hyvityslasku

Ja mikähän se vaikeus kaikkinensa on, kun et säikähykseltäsi huomannut sitä kertoa.

Saathan sinä tehtyä asiakkaan mieliksi vaikka minkä sisältöisen, ja mihin tahansa osoitteeseen lähetettävän hyvityslaskun, eli laskun loppusumma on miinusmerkkinen, negatiivinen ja postitat sen sitten hänelle.
Viitteeksi voit johonkin kohtaan laittaa tekstin, että minkä numeroiseen alkuperäiseen laskuun tämä hyvityslasku liittyy.

Pankkitilisiirtona lähetät sitten rahan asiakkaan tilille, jos tällaisesta oli kyse. Kysäiset asiakkaalta vaan tilinumeron. Molempien kirjanpitäjät osaavat kyllä hyvityslaskun viedä kirjanpitoon.

em mää sitten sua osaa auttaa, jos ei kerta rahaa ole tarkoitus siirrellä, niin sillon se on jo monta kertaluokkaa vaikeempi tapaus, kysy jos joku muu vois tiätää.

Jos asiakas on ostanut sinulta jotakin lisää, voit tehdä hyvityslaskun, jonka voi vähentää myöhemmästä laskusta, muuten joudut palauttamaan rahaa tilille.

Herää ihmetys, minkälaisilla hoksottimilla varustettuja tyyppejä on yrittäjinä. Hyvityslaskujen lähettelytarve kertoo sekin jotakin, jos niitä paljon joutuu lähettelemään, on kohta asiakkaat vähissä.

>> Hyvityslaskujen lähettelytarve kertoo sekin jotakin, jos niitä paljon joutuu lähettelemään, on kohta asiakkaat vähissä. >>

No eipä tuossa siltä vaikuttanut että useasti hyvityslaskuja läheteltäisiin. Kysyjä kysyi sekavan epämääräisesti jotain tietoa ensimmäisen hyvityslaskunsa lähettämiseen.

Meillä tuli kerran liki kymmenkunta virhesuoritusta rahaa tilillemme, kun toisessa firmassa laskuttaja oli laittanut vahingossa meidän tilinumeron heidän omilla laskuillaan näkyväksi tilinumeroksi.

Hyvityslaskuja emme joutuneet tekemään. Mutta jouduimme soittelemaan noille oudoille asiakkaille, että kertokaa tilinumero minne rahat voi palauttaa.

Joku voisi sanoa että olisitte olleet vaan hiljaa ja pitäneet rahat, jollei kukaan kysy perään. Kyllä ne 99% varmasti lopulta kyselevät, ja saattavat alkaa kysellä 10 kk jälkeenpäin, tai tilinpäätöksen yhteudessä tms.
Siitä tulee vain entistä enemmän setvittävää. Eikä sellaista mahdollisuutta ole että rahat voisi pitää. Yleensä edes omia selvittelyn kulujakaan pysty keltään osapuolelta laskuttamaan pois.

>> Hyvityslaskuun joudutaan yleensä turvautumaan silloin, kun on laskutettu liikaa, ylimääräistä tms.

Kuluttajien verkkokauppamyynneissä kaupan purkautumiset ovat kaikkein yleisin syy rahojen palauttamiseen.

Olen itsekin sanonut jollekin täysin pas-kamaiselle napisevalle yritysasiakkaalle että ei viitsi riidellä yhtään enempää. Palauta tuote ja minä palautan rahasi. Tämän selkeän vaihtoehdon edessa osa purkaa kaupan, mutta osa myös lopettaa (usein täysin aiheettoman) marinansa saman tien.

Meikäläisen tapauksessa hyvityslaskulle tuli eka kerran tarve, kun asiakas hukkasi laskun ja unohti maksaa juuri oman tilikautensa lopussa, ja sai minulta muistutuksen kun uusi tilikausi oli jo alkanut. Jotta lasku menee heidän uuden tilikauden kirjanpitoon, kirjanpitäjäni kehotti minua tekemään maksamattomasta laskusta hyvityslaskun ja tekemään uuden laskun uudella pvm:llä.