Turboahtimen teho?

ahtaako

En ole mistään löytänyt tietoja paljonko auton turboahdin tuottaa tehoa sekä mikä on sen hyötysuhde.

Lieneehän on niin että ahtimesta ei saisi läheskään samaa tehoa mikä sillä on silloin kun se käyttää ahdettua sylinterin täyttöä, mutta kai sillä joku teho olisi silloinkin.

Tietääkö kukaan näistä tehoista, linkkejä tai jotain?

55

4610

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Ahtimen tehon tuottoon vaikuttaa niin monta eri asiaa. Sama ahdin voi tuottaa eri autoissa aivan eri teho-hyötysuhteita. Muutama merkitsevä tekijä on tietysti auton moottori, kun se on vapaasti hengittävä, map-anturi, ECU, polttoaineen ja ilman annostelut. Tietysti itse turbossa merkittävässä osassa on turbiinin koko ja kompressori.

      Paras keino nähdä kaikki hyötysuhteet on kytkeä ECU tietokoneeseen sopivalla ohjelmalla. Sieltä pitäisi nähdä kaikki ja voida myös säädellä suhteita.

    • martta0

      Lasketaan. Oletetaan, että ajetaan vauhdilla 100 km/h tunnin ajan ja bensiinin kulutus on 10 litraa/100 km eli bensiiniä kuluu 10*0,75/3600 = 0,0021 kg/s. Palamisilmaa tarvitaan noin 14,5 kg per kilo bensiiniä, joten pakokaasujen määrä on 0,0021*(1 14,5) = 0,033 kg/s. Oletetaan, jotta nämä kaikki kulkevat turbiiin läpi. Turboon menevien pakokaasujen lämpötila olkoon vaikkapa 900K ja paine 2 bar. Turbon turbiinissä pakokaasut paisuvat 1 bar paineeseen, jolloin ne hieman jäähtyvät: deltaT = 900*(1/2)^(0,4/1,4) = 161,7K. Todellisuudessa turbiinin hyötysuhde on alle 100%, joten jos se olisi vaikkapa 75%, niin jäähtyminen olisi 0,75*161,7 = 121,3K. Nyt saadaan turbon turbiinitehoksi 0,033*1,05*121,3 = 4,2 kW ja tällä tehjolla pyöritetään turbon ahdinta. Suuruusluokka lienee oikea....

    • ahtaako

      Kiitos Martta0. Mutta eikö pakokaasujen paine ole tuon isompi, voisi oletttaa että niillä on aika kiire jolloin paine kasvaa...

      Vai johtuuko tuo siitä että kaasujen virtaus alkaa noudattamaan jatkuvaa liikerataa (vaikka männän liike venttiilit sitä katkookin) jolloin virtaus jatkaa samaa rataa liike-energiallaan?

      tuo ilmamäärä/kilo plttoainetta myös kiinnostaa....

      Sekä onko niin että polttoaineen palaminen ei lisää mainittavasti kaasun tilavuutta, vaan tilavuutta lisää ainoastaan kaasun lämpeneminen?

      • Ilmamäärä polttoainekiloa kohti on suunnilleen tuo mitä '' Martta0 '' esitti, kun käytetään stoikiometristä seosta.
        Dieselmoottori, jossa yleensä ahdinta käytetään, ilmamäärä on aina huomattavasti suurempi, yleensä savutusraja on n 20kg / kg ja osakuormilla ilmamäärä vielä moninkertainen.
        Kaasun määrä kasvaa palotapahtumassa hieman ilmaylimäärästä riippuen, mutta muutos on muutamien prosenttien luokkaa.

        Ahtimen tehon ja hyötysuhteen laskeminen on vähän konstikkaampi juttu, toiminta on kuin itseään ruokkiva järjestelmä: - mitä suurempi ahtopaine ->sitä suurempi pakokaasujen paine -> mitä suurempi pakokaasujen paine sitä suurempi ahtopaine -> jne. jne., siksi käytetään bensiinimoottoreissa AINA jotain rajoitinta (VNt/hukkaportti..., dieseleissä myös mitoitus/overlap)

        Ahtopuolen teho on laskettavissa puristettavan ilman paineesta ja määrästä ja esimerkiksi 2L moottori ahtopaine 1 bar ja kierrosluku 3600 r/min vaatii tehoa n. 8 kW.(Tässäkin on huomioitava että ilmamäärä on täytöksen suuruinen vain bensiinimoottorissa jassa läppä on täysin auki, dieselissä painetta voidaan laskea "läpi"=overlap)
        Jos arvioidaan pumppupuolen hyötysuhteeksi 70% ja turbiinipuolelle samaa luokkaa, niin pakokaasuista potäisi saada n 20 kW.
        (Anekdoottina mm.joissain lentomoottoreissa > 300 kW)

        Tämän lisäksi moottori on suunniteltava, niin että kaasunvirtaus on riittävä ahtimen toiminnalle, eli pelkkää ilmaista energiaa ahdin ei hyödytä, eikä itse paranna jyötysuhdetta, yleensä päinvastoin.
        Moottorin kokonaishyötysuhde voi kuitenkin parantua täytöspaineen ja - määrän hyödyntämisestä joissain olosuhteissa.

        Ps.
        Huomioitavaa arvioinnissa että Martta0.n esimerkki 10 L/h kulutuksella vastaa moottorin tehoa n. 25 kW, kun taas yo. esimerkissä moottorin teho olisi n. 150 kW (2L,1bar ylipaine 340 K, 3600 r/min.)


      • formulat?
        e.d.k kirjoitti:

        Ilmamäärä polttoainekiloa kohti on suunnilleen tuo mitä '' Martta0 '' esitti, kun käytetään stoikiometristä seosta.
        Dieselmoottori, jossa yleensä ahdinta käytetään, ilmamäärä on aina huomattavasti suurempi, yleensä savutusraja on n 20kg / kg ja osakuormilla ilmamäärä vielä moninkertainen.
        Kaasun määrä kasvaa palotapahtumassa hieman ilmaylimäärästä riippuen, mutta muutos on muutamien prosenttien luokkaa.

        Ahtimen tehon ja hyötysuhteen laskeminen on vähän konstikkaampi juttu, toiminta on kuin itseään ruokkiva järjestelmä: - mitä suurempi ahtopaine ->sitä suurempi pakokaasujen paine -> mitä suurempi pakokaasujen paine sitä suurempi ahtopaine -> jne. jne., siksi käytetään bensiinimoottoreissa AINA jotain rajoitinta (VNt/hukkaportti..., dieseleissä myös mitoitus/overlap)

        Ahtopuolen teho on laskettavissa puristettavan ilman paineesta ja määrästä ja esimerkiksi 2L moottori ahtopaine 1 bar ja kierrosluku 3600 r/min vaatii tehoa n. 8 kW.(Tässäkin on huomioitava että ilmamäärä on täytöksen suuruinen vain bensiinimoottorissa jassa läppä on täysin auki, dieselissä painetta voidaan laskea "läpi"=overlap)
        Jos arvioidaan pumppupuolen hyötysuhteeksi 70% ja turbiinipuolelle samaa luokkaa, niin pakokaasuista potäisi saada n 20 kW.
        (Anekdoottina mm.joissain lentomoottoreissa > 300 kW)

        Tämän lisäksi moottori on suunniteltava, niin että kaasunvirtaus on riittävä ahtimen toiminnalle, eli pelkkää ilmaista energiaa ahdin ei hyödytä, eikä itse paranna jyötysuhdetta, yleensä päinvastoin.
        Moottorin kokonaishyötysuhde voi kuitenkin parantua täytöspaineen ja - määrän hyödyntämisestä joissain olosuhteissa.

        Ps.
        Huomioitavaa arvioinnissa että Martta0.n esimerkki 10 L/h kulutuksella vastaa moottorin tehoa n. 25 kW, kun taas yo. esimerkissä moottorin teho olisi n. 150 kW (2L,1bar ylipaine 340 K, 3600 r/min.)

        Turboahdin tuli alunperin lentokoneiden mäntämoottoreita varten, ja sillä haluttiin ainoastaan taata moottorille riitävä illmamäärä korkeuksien ohuessa ilmassa.
        Formula 1 -autojen turbokaudella taas pienistä 1,5 litraisista moottoreista otettiin hetkellisiä yli tuhannen hevosvoiman tehoja suurella ahtopaineella. Onhan hyöty suuri siihen nähden mitä pikkumoottorista irtoaa ilman ahdinta.


    • ahtaako

      Formulat sanoo: "Onhan hyöty suuri siihen nähden mitä pikkumoottorista irtoaa ilman ahdinta. "

      Tuo hyötyhän ei riipu suoranaisesti ahtimesta, vaan siitä että ahtimella puristetun ilmamäärän takia voidaan polttaa moottorissa enemmän polttoainetta.
      Teho lähtee kuitenkin polttoaineesta, jonka suurempaa polttomäärää ahdin edesauttaa.

      Eli formuloissa tuo hyöty on vain parempi tehopainesuhde ja parempi hyötysuhde.

      MUTTA:

      Eikös kuitenkin voi ajatella että ahtimen kylmä puoli ja kuuma puoli muodostavat yhdessä kaasuturbiinin, miten se toimisi jos otettaisiin tuo mäntämoottori pois välistä?

      Tarvittaisiinko silloin suuremman paineen "kylmä ahdin"?

      Kaasurbiinin hyötysuhteestahan menee iso osa juuri tähän ilman paineistamiseen, sen takia ne eivät ole yleistyneet, muutenhan kai tuon kuuman roottorin hyötysuhde olisi kai miltei mäntämoottorin luokkaa?

      • Perusfyysikko

        Googlaa vaikka "turbocharger jet engine" niin jo löytyy.
        Hyötysuhteesta sen verran että pitää se ilma puristaa mäntämoottorissakin ja siihen kuluu tehoa. Kaikkien lämpövoimakoneiden hyötysuhde riippuu lämpötilaerosta, ja siinä kaasuturbiinit häviävät mäntämoottorille. Turbiini ei kestä sitä kuumuutta joka mäntämoottorissa on työtahdin alussa koska turbiinin jäähdytys on hankalampaa ja turbiini on koko ajan kuumassa kaasuvirrassa, toisin kuin mäntä ja sylinteri. Suihkumoottorin hyötysuhde nousisi jos kaikki ilman happi voitaisiin polttaa kuten mäntämoottorissa; tällöin kuitenkin turbiini sulaisi.


      • Minä se vaan
        Perusfyysikko kirjoitti:

        Googlaa vaikka "turbocharger jet engine" niin jo löytyy.
        Hyötysuhteesta sen verran että pitää se ilma puristaa mäntämoottorissakin ja siihen kuluu tehoa. Kaikkien lämpövoimakoneiden hyötysuhde riippuu lämpötilaerosta, ja siinä kaasuturbiinit häviävät mäntämoottorille. Turbiini ei kestä sitä kuumuutta joka mäntämoottorissa on työtahdin alussa koska turbiinin jäähdytys on hankalampaa ja turbiini on koko ajan kuumassa kaasuvirrassa, toisin kuin mäntä ja sylinteri. Suihkumoottorin hyötysuhde nousisi jos kaikki ilman happi voitaisiin polttaa kuten mäntämoottorissa; tällöin kuitenkin turbiini sulaisi.

        jotain tällaistako ajat takaa?
        http://www.youtube.com/watch?v=l-spt7y1v6Y

        Tossa vanhasta turbosta rakennettu suihkumoottori.


      • Heh niin !

    • Yössä yksin

      Tässä ketjussa on jäänyt huomaamatta se, että turboahdin toimii impulssilla, eikä niinkään paineella. Kaasuturbiini taas toimii paineella, eikä impulssilla ole siinä juuri merkitystä.
      Idea on siis, että turboahdin toimiessaan hidastaisi pakokaasuvirtaa mahdollisimman vähän, eikä näin heikentäisi moottorin hyötysuhdetta.

      Ahtimen teho on helpoin laskea sen mukaan paljonko se tuottaa paineistettua ilmaa, eikä kannata tuossa kiinnostua siitä kuumasta puolesta.

      Hyötysuhde on hankalampi, sillä sen impulssin teho pitäisi tietää.

      • Turboahtimen toiminta perustuu täysin pakokaasun liike-energian hyödyntämiseen, ns paineaaltopuhallin, jota läytetään joissain dieseleissä huuhtelun tehostukseen , toimii impolssiperiaatteella, mutta se on aivan eri asia kuin turboahdin.


      • Yössä yksin
        e.d.k kirjoitti:

        Turboahtimen toiminta perustuu täysin pakokaasun liike-energian hyödyntämiseen, ns paineaaltopuhallin, jota läytetään joissain dieseleissä huuhtelun tehostukseen , toimii impolssiperiaatteella, mutta se on aivan eri asia kuin turboahdin.

        Lue tuosta:

        http://www.differencebetween.com/difference-between-impulse-turbine-and-vs-reaction-turbine/

        "In reaction turbines, both pressure and kinetic energy are converted to shaft energy while, in impulse turbines, only the kinetic energy is used to generate shaft energy."

        On kyllä olemassa ns. paineaaltoahdin, joka tunnetaan paremmin kaupallisella nimellään Comprex, mutta impulssiturbiini on siis eri asia.


      • martta0

        Lasketaan turbon ahtimen vaatima teho oletuksilla: bensiinin kulutus 10 l/100 km tunnin ajan eli 0,0021 kg/s, palamisilman tarve 15 kg ilmaa/ 1 kg p-ainetta eli 15*0,0021 = 0,0315 kg/s, imuilman lämpötila 273K (0 C) ja ahtopaine ahtimen jälkeen 0,7 bar ylipainetta sekä vielä turbon ahtimen hyötysuhde 70%. Ahtimen jälkeisen ilman lämpötila ennen intercooleria on 100% hyötysuhteella 273(1,7/1)^(0,4/1,4) = 317,7K eli 44,7 C. Ja 75% hyötysuhteella tulos on (44,7-0)/0,70 = 63,9 C. Ahtimen vaatima akseliteho on siten 0,0315*1,00*63,9 = 2,0 kW. Näin se vaan menee...


      • Haloo-martta
        martta0 kirjoitti:

        Lasketaan turbon ahtimen vaatima teho oletuksilla: bensiinin kulutus 10 l/100 km tunnin ajan eli 0,0021 kg/s, palamisilman tarve 15 kg ilmaa/ 1 kg p-ainetta eli 15*0,0021 = 0,0315 kg/s, imuilman lämpötila 273K (0 C) ja ahtopaine ahtimen jälkeen 0,7 bar ylipainetta sekä vielä turbon ahtimen hyötysuhde 70%. Ahtimen jälkeisen ilman lämpötila ennen intercooleria on 100% hyötysuhteella 273(1,7/1)^(0,4/1,4) = 317,7K eli 44,7 C. Ja 75% hyötysuhteella tulos on (44,7-0)/0,70 = 63,9 C. Ahtimen vaatima akseliteho on siten 0,0315*1,00*63,9 = 2,0 kW. Näin se vaan menee...

        Jos sun moottoris kuluttaa tunnissa 10L bensiiniä ja 100 m^3 ilmaa niin tuo 0.7 bar ylipaine lämpötilakorjattunakin tekisi täytössuhteella 1.5 sen että moottoriin menisi tilavuudeltaan n 200 L/min, siis n. 600 ccm moottori 2000 r/min luukku auki tai isompi kone osakaasulla ! !

        Toista kautta, jos 25 kW teho olisi tuotettava moottorilla, jonka täytössuhde olisi 1.5 (se 0.7 bar ylipaine), se antaisi normaalibensalla n. 150 Nm /1L tilavuutta kohden vääntömomenttia, mikä tarkottaisi että 2000 r/min pyörivä moottori olisi tilavuudeltaan n. 800 ccm.

        Laskusi tehosta kelpaa, kunhan huomaat että tuskin kysyjä ensisijaisesti halusi tietää jonkun moottoripyörän tai auton turbon tehoa tilanteessa, missä ahtoa ei edes tarvittaisi.


      • martta0
        Haloo-martta kirjoitti:

        Jos sun moottoris kuluttaa tunnissa 10L bensiiniä ja 100 m^3 ilmaa niin tuo 0.7 bar ylipaine lämpötilakorjattunakin tekisi täytössuhteella 1.5 sen että moottoriin menisi tilavuudeltaan n 200 L/min, siis n. 600 ccm moottori 2000 r/min luukku auki tai isompi kone osakaasulla ! !

        Toista kautta, jos 25 kW teho olisi tuotettava moottorilla, jonka täytössuhde olisi 1.5 (se 0.7 bar ylipaine), se antaisi normaalibensalla n. 150 Nm /1L tilavuutta kohden vääntömomenttia, mikä tarkottaisi että 2000 r/min pyörivä moottori olisi tilavuudeltaan n. 800 ccm.

        Laskusi tehosta kelpaa, kunhan huomaat että tuskin kysyjä ensisijaisesti halusi tietää jonkun moottoripyörän tai auton turbon tehoa tilanteessa, missä ahtoa ei edes tarvittaisi.

        No mutta minähän laitoin vain esimerkit siitä, miten asiaa voi lähestyä laskennallisesti. Jokainen voi nyt halutessaan sijoittaa lukuarvojen paikalle omat uudet lukunsa...


      • martta0 kirjoitti:

        Lasketaan turbon ahtimen vaatima teho oletuksilla: bensiinin kulutus 10 l/100 km tunnin ajan eli 0,0021 kg/s, palamisilman tarve 15 kg ilmaa/ 1 kg p-ainetta eli 15*0,0021 = 0,0315 kg/s, imuilman lämpötila 273K (0 C) ja ahtopaine ahtimen jälkeen 0,7 bar ylipainetta sekä vielä turbon ahtimen hyötysuhde 70%. Ahtimen jälkeisen ilman lämpötila ennen intercooleria on 100% hyötysuhteella 273(1,7/1)^(0,4/1,4) = 317,7K eli 44,7 C. Ja 75% hyötysuhteella tulos on (44,7-0)/0,70 = 63,9 C. Ahtimen vaatima akseliteho on siten 0,0315*1,00*63,9 = 2,0 kW. Näin se vaan menee...

        Jos 1L ideaalikaasun (ilma) tilavuutta puristetaan reilu 30 % ilman häviöitä, sen paine nousee 70 % ja lämpötila 0C -> 45 C, aivan kuten totesit.
        Laskutavallasi lämpötilan kohoamiseen sitoutuisi 1.000*0.0012*45 eli 54 J !
        Tämän pitäisi olla sama kuin ulkoisen puristustyön tekemä energia, joka ei täsmää lähellekän, eli vakiotilavuus- lämpökapasiteetin käyttö ei ole oikein.

        Lisäksi pelkkä paineen nosto 1.7 bar ei riitä, ilma on vielä siirrettävä paineiseen putkistoon, joka vie myös energiaa.


      • martta0
        e.d.k kirjoitti:

        Jos 1L ideaalikaasun (ilma) tilavuutta puristetaan reilu 30 % ilman häviöitä, sen paine nousee 70 % ja lämpötila 0C -> 45 C, aivan kuten totesit.
        Laskutavallasi lämpötilan kohoamiseen sitoutuisi 1.000*0.0012*45 eli 54 J !
        Tämän pitäisi olla sama kuin ulkoisen puristustyön tekemä energia, joka ei täsmää lähellekän, eli vakiotilavuus- lämpökapasiteetin käyttö ei ole oikein.

        Lisäksi pelkkä paineen nosto 1.7 bar ei riitä, ilma on vielä siirrettävä paineiseen putkistoon, joka vie myös energiaa.

        Mitähän yritit e.d.k oikein selittää? Ominaislämpö vakiotilavuudessahan on ilmalle noin 0,714 kJ/kgK, enkä minä sitä olekaan käyttänyt. Kompressorin vaatima akseliteho on P = massavirta*ilman entalpian muutos = m*cp*deltaT eli siinä tarvitaan siis ominaislämpöä vakiopaineessa (vaikkei paine tässä olekaan vakio!).


      • martta0 kirjoitti:

        Mitähän yritit e.d.k oikein selittää? Ominaislämpö vakiotilavuudessahan on ilmalle noin 0,714 kJ/kgK, enkä minä sitä olekaan käyttänyt. Kompressorin vaatima akseliteho on P = massavirta*ilman entalpian muutos = m*cp*deltaT eli siinä tarvitaan siis ominaislämpöä vakiopaineessa (vaikkei paine tässä olekaan vakio!).

        Sitähän minä ...

        Kaasun puristustyö (isotrooppinen) riippuu lähinnä alkupaineesta ja puristussuhteesta.
        Lämpötilan nousu taas alkulämpötilasta ja puristussuhteesta.

        Näiden välistä riippuvuutta tai energiasisältöä ei voi kuvata millään vakio-ominaislämpökapasiteetilla.

        Varmaan osannet laskea puristustyön aivan yksinkertaisesti matkan ja voiman funktiona.
        Yhtä hyvin osannet kuvitella että lämmön nousu riippuu alkulämpötilasta ja näin myös energiamäärä kun lasket sitä lämpösisällön mukaan ja toteat olevasi vikapolulla.
        Ellet muuten ymmärrä virhettäsi, niin rakenna kaava puristustyön ja lämpötilan keskeiselle riippuvuudelle, ja toteat, missä menit metsään.


    • martta0

      Enpä taida viitsiä, kun olet e.d.k noin pahasti itse hakoteillä. Ja se on sitäpaitsi isentrooppinen... onko termodynamiikka sittenkin jäänyt vähälle opettelulle?

      • No jospa minä viitsin.

        Lähdetään nyt vaikka alkeista että pysyt mukana.
        Siis isotrooppinen (tätä nimeä käytettiin opiskeluaikoinani, olkoon se nyt mitä hyvänsä), tilamuutos noudattaa kaavaa p2=p1*E^k, E=puristussuhde ja k=cp/cv, oletan että tästä ei ole erimielisyyttä.

        Jatketaan hyvin helppoa esimerkkiä, eli olkoon lieriö, jonka halkaisija on 10 cm^3 ja pituus 1m, tilavuus siis 1litra täynnä ilmaa, jonka paine on 1bar=10N/cm ja lämpötila 273 K.
        Kun lieriötä supistetaan päästä, niin että tilavuuden pituus on x, niin paine kasvaa edellä esitetyn mukaan siten että se on P0*x^(-1.4), oletan että tämäkin on suhteellisen selvää siis esim kun x=0.68 P=1.7 bar ja x=0.1 P=n.25bar jne.
        Koska paine tiedetään matkan funktiona, energia on laskettavissa, ja puristamiseen tarvittava työ on W=P0*A(2.5/x^.4-3.5 x) (tarkista etten ole taas hutiloinut).
        Lämpötilan muutos taas on ,kuten itsekin tiedät T0*P2^(0.4/1.4)

        Noista sitten saadaan sellaisia tuloksia että kun puristetaan paineeseen 1.7 bar työmäärä on 9 J ja lämpötilan nousu 45 astetta, 25 bar paineeseen puristettuna työmäärä on 290 J ja lämpötilan nousu 415 ast4tta !

        Peruskysymys on: millä vakio ominaislämpökapasiteetilla pääset lämpötiloista johtamaan niiden nostamiseen tarvittavan työmäärän.


      • martta0
        e.d.k kirjoitti:

        No jospa minä viitsin.

        Lähdetään nyt vaikka alkeista että pysyt mukana.
        Siis isotrooppinen (tätä nimeä käytettiin opiskeluaikoinani, olkoon se nyt mitä hyvänsä), tilamuutos noudattaa kaavaa p2=p1*E^k, E=puristussuhde ja k=cp/cv, oletan että tästä ei ole erimielisyyttä.

        Jatketaan hyvin helppoa esimerkkiä, eli olkoon lieriö, jonka halkaisija on 10 cm^3 ja pituus 1m, tilavuus siis 1litra täynnä ilmaa, jonka paine on 1bar=10N/cm ja lämpötila 273 K.
        Kun lieriötä supistetaan päästä, niin että tilavuuden pituus on x, niin paine kasvaa edellä esitetyn mukaan siten että se on P0*x^(-1.4), oletan että tämäkin on suhteellisen selvää siis esim kun x=0.68 P=1.7 bar ja x=0.1 P=n.25bar jne.
        Koska paine tiedetään matkan funktiona, energia on laskettavissa, ja puristamiseen tarvittava työ on W=P0*A(2.5/x^.4-3.5 x) (tarkista etten ole taas hutiloinut).
        Lämpötilan muutos taas on ,kuten itsekin tiedät T0*P2^(0.4/1.4)

        Noista sitten saadaan sellaisia tuloksia että kun puristetaan paineeseen 1.7 bar työmäärä on 9 J ja lämpötilan nousu 45 astetta, 25 bar paineeseen puristettuna työmäärä on 290 J ja lämpötilan nousu 415 ast4tta !

        Peruskysymys on: millä vakio ominaislämpökapasiteetilla pääset lämpötiloista johtamaan niiden nostamiseen tarvittavan työmäärän.

        Katsotaan huomenna, kunhan olet ensin itse tarkistanut oman kysymyksesi. Yksiköt sun muut...


      • martta0 kirjoitti:

        Katsotaan huomenna, kunhan olet ensin itse tarkistanut oman kysymyksesi. Yksiköt sun muut...

        Heipparallaa

        No, martta0 esittää että kaasun puristustyö voidaan laskea lämpötilan muutoksesta kertomalla se massalla ja Cp-arvolla.
        Yksi litra kaasua puristettuna 1.0...1.7 bar paineeseen nostaa lämpötilaa 45 astetta ja energia olisi 1kJ/kg K*45*1.3g = 58 J.

        e.dk taas väittää että energian pitää olla yhtä suuri kuin ulkoinen puristustyö kun tilavuus pienennetään 68 % alkuperäisestä.
        Esitetty 58 J meinaisi että esim. 10cm kanttiinsa tilavuutta pitäisi puristaa yhdestä sivusta .3.2cm keskimäärin voimalla 1800 N eli vastustava ylipaine olisi 1.8 bar koko matkalla ts. siis " hanurista" ? ?

        Toivottavasti selviätte yhteisymmärrykseen fysiikan sovellutuksista ilman henkilökohtaisuuksia ja terminologiaan tai muihin sivuseikkoihin puutumista.


      • Ikiliikkuja ?
        aqnostikko kirjoitti:

        Heipparallaa

        No, martta0 esittää että kaasun puristustyö voidaan laskea lämpötilan muutoksesta kertomalla se massalla ja Cp-arvolla.
        Yksi litra kaasua puristettuna 1.0...1.7 bar paineeseen nostaa lämpötilaa 45 astetta ja energia olisi 1kJ/kg K*45*1.3g = 58 J.

        e.dk taas väittää että energian pitää olla yhtä suuri kuin ulkoinen puristustyö kun tilavuus pienennetään 68 % alkuperäisestä.
        Esitetty 58 J meinaisi että esim. 10cm kanttiinsa tilavuutta pitäisi puristaa yhdestä sivusta .3.2cm keskimäärin voimalla 1800 N eli vastustava ylipaine olisi 1.8 bar koko matkalla ts. siis " hanurista" ? ?

        Toivottavasti selviätte yhteisymmärrykseen fysiikan sovellutuksista ilman henkilökohtaisuuksia ja terminologiaan tai muihin sivuseikkoihin puutumista.

        Taisi jäädä nytkin keksimättä, huolimatta ylimielisestä asenteesta.

        Ei synny energiaa kaasujen tilamuutoksissa enempää kuin jostain tuodaan.

        Omaa ehdottomuuttaan kannattaisi korostaa vasta kun ymmärtää enemmän kuin Maol.in kaavojen kopioimisen.


    • auta oh messiah

      Tule nyt heh ! kommentoimaan että tiedetään mikä on varmasti totta?!

      • höh..

        missä on heh ! kun kerrankin tarvittais


    • Pähkääjä

      Voiko näin ajatella ihan yksinkertaisella pähkäämisellä, että puristamiseen menee täsmälleen se energia mikä on ilmamäärän kokoonpuristumisen jälkeisen lämpöenergian määrän kasvu jouleissa, suhteessa alkutilaan?

      Tämä siksi ettei tule sitä ikiliikkujaa, eikä energiaa häviä?

      Elikkä Martta0 laski kai asian "suoralla" tavalla?

      • Kyllä juuri niin

        Sehän tässä onkin se juttu, katsos jos litra ilmaa liiskataan puoleen alkuperäisestä, niin "suoraan" laskien lämmön nousuun sisältyisi 110 J energiaa > { (2^0.4-1)*273 *1*1.28 }

        Kuutiomuoto on helpoin ajatella.
        Puristuva paine nousee 1 ... 2.6 baariin eli vastustava voima 0...1600 N.
        Paineen nousu on exponentiaalista, joten voiman keskimääräinen suuruus on pienempi kuin 800 N ja vaikutusmatka 5 cm josta työmääräksi tulee alle 40 J ! !
        (e.d.k.n kaava = 30 J )

        martta0.n "suora tapa" antaa siis tuloksia jotka ovat mahdottomia tai ikiliikkuja on keksitty.


      • Kyllä juuri niin kirjoitti:

        Sehän tässä onkin se juttu, katsos jos litra ilmaa liiskataan puoleen alkuperäisestä, niin "suoraan" laskien lämmön nousuun sisältyisi 110 J energiaa > { (2^0.4-1)*273 *1*1.28 }

        Kuutiomuoto on helpoin ajatella.
        Puristuva paine nousee 1 ... 2.6 baariin eli vastustava voima 0...1600 N.
        Paineen nousu on exponentiaalista, joten voiman keskimääräinen suuruus on pienempi kuin 800 N ja vaikutusmatka 5 cm josta työmääräksi tulee alle 40 J ! !
        (e.d.k.n kaava = 30 J )

        martta0.n "suora tapa" antaa siis tuloksia jotka ovat mahdottomia tai ikiliikkuja on keksitty.

        Kaavoja voi pyöritellä mieleisekseen, ja jos jotain kiinnostaa laskea puristustyö lämpösisällön mukaan, niin tuossa eräs muunnelma: (toivottavasti )

        W = ((T2-T3)*Cv - (T1-T3)*Cp)) * m

        T3 = T2*P1/P2
        T1,P1 = alkuarvot
        T2,P2 = Puristetut


      • Niin..
        Kyllä juuri niin kirjoitti:

        Sehän tässä onkin se juttu, katsos jos litra ilmaa liiskataan puoleen alkuperäisestä, niin "suoraan" laskien lämmön nousuun sisältyisi 110 J energiaa > { (2^0.4-1)*273 *1*1.28 }

        Kuutiomuoto on helpoin ajatella.
        Puristuva paine nousee 1 ... 2.6 baariin eli vastustava voima 0...1600 N.
        Paineen nousu on exponentiaalista, joten voiman keskimääräinen suuruus on pienempi kuin 800 N ja vaikutusmatka 5 cm josta työmääräksi tulee alle 40 J ! !
        (e.d.k.n kaava = 30 J )

        martta0.n "suora tapa" antaa siis tuloksia jotka ovat mahdottomia tai ikiliikkuja on keksitty.

        martta0 on käyttänyt lämpökapasiteetiarvona Cp. tä, vaikka muutos ei ole vakiopaineinen, ei myöskään vakiotilavuuksinen, joten kummankaan käyttö yksin ei anna oikeaa tulosta.


      • martta0
        Niin.. kirjoitti:

        martta0 on käyttänyt lämpökapasiteetiarvona Cp. tä, vaikka muutos ei ole vakiopaineinen, ei myöskään vakiotilavuuksinen, joten kummankaan käyttö yksin ei anna oikeaa tulosta.

        Trollasitte minut vielä vastaamaan :)

        Termodynamiikan 1. PS sanoo, jotta Q W = deltaU. Isentrooppisessa prosessissa (joka on samalla adiabaattinen) Q = 0, joten saadaan W = deltaU (jossa W = tilavuudenmuutostyö ja deltaU = sisäenergian muutos). Adiabaattiselle puristukselle W = p1V1/(k-1)[(v1/v2)^(k-1) -1) = 101300*0,001/(1,4-1)*[(1/0,5)^0,4 -1)] = 80,9 J (alkuarvot T1 = 20C, p1 = 101,3 kPa, V1 = 1 litra ja k=1,4).

        Toisaalta adiabaattisessa puristuksessa lämpötila kasvaa kaavan T2 = T1*[(V1/V2)^(k-1)] mukaisesti eli saadaan T2 = 293*(2^0,4) = 386,6K = 113,6C eli lämpötila nousee 113,6-20=93,6 astetta. Sylinterissä oli alunperin ilmaa m = p1V1M/(RuT1) = 0,00121 kg ja ilmallehan ominaislämpö vakiotilavuudessa on cv = 0,714 kJ/kgK. Saadaan siis deltaU = mcv(T2-T1) = 0,00121*714*93,6 = 80,6 J.

        Yllätys yllätys, nehän ovat ihan samoja! Energiaa ei siis häviä mihinkään, eikä sitä tule mistään lisää. Se siitä ikiliikkujasta.

        Ahtimen (eli kompressorin) vaatimaa akselitehoa ei kuitenkaan lasketa ihan samalla tavalla, koska kyseessä onkin nyt ns. avoin systeemi. Sen tehon tarpeelle pätee kaava P = mcp(T2 - T1) = massavirta*entalpian muutos...


      • martta0 kirjoitti:

        Trollasitte minut vielä vastaamaan :)

        Termodynamiikan 1. PS sanoo, jotta Q W = deltaU. Isentrooppisessa prosessissa (joka on samalla adiabaattinen) Q = 0, joten saadaan W = deltaU (jossa W = tilavuudenmuutostyö ja deltaU = sisäenergian muutos). Adiabaattiselle puristukselle W = p1V1/(k-1)[(v1/v2)^(k-1) -1) = 101300*0,001/(1,4-1)*[(1/0,5)^0,4 -1)] = 80,9 J (alkuarvot T1 = 20C, p1 = 101,3 kPa, V1 = 1 litra ja k=1,4).

        Toisaalta adiabaattisessa puristuksessa lämpötila kasvaa kaavan T2 = T1*[(V1/V2)^(k-1)] mukaisesti eli saadaan T2 = 293*(2^0,4) = 386,6K = 113,6C eli lämpötila nousee 113,6-20=93,6 astetta. Sylinterissä oli alunperin ilmaa m = p1V1M/(RuT1) = 0,00121 kg ja ilmallehan ominaislämpö vakiotilavuudessa on cv = 0,714 kJ/kgK. Saadaan siis deltaU = mcv(T2-T1) = 0,00121*714*93,6 = 80,6 J.

        Yllätys yllätys, nehän ovat ihan samoja! Energiaa ei siis häviä mihinkään, eikä sitä tule mistään lisää. Se siitä ikiliikkujasta.

        Ahtimen (eli kompressorin) vaatimaa akselitehoa ei kuitenkaan lasketa ihan samalla tavalla, koska kyseessä onkin nyt ns. avoin systeemi. Sen tehon tarpeelle pätee kaava P = mcp(T2 - T1) = massavirta*entalpian muutos...

        Voi ei enää.

        En tiedä mistä kaavasi
        W= p1V1/(k-1)[T2/T1 -1) on napattu tai mihin yhteyteen se kuuluu, kuitenkin esität että puristussuhteella 2 adiabaattisen muutoksen työmäärä on yli 80 J/L .

        Jos puristustyö lasketaan mekaniikan perusteella päädytään em. 30 J ehergiaan. (alkulämpötila ei vaikuta, tiheys riippuu lämpötilasta)

        Termodynamiikan opettaminen ei oikein kuulu plstalle, mutta olkoon.

        Lähdetään siitä että 1l tilavuus ilmaa 20 ast (293 K) lämpötilasta puristetaan puoleen tilavuudestaan.
        Paine nousee 2^1.4 -> 2.64 bar ja lämpötila - > 386 asteeseen aivan kuten esitit.

        Tilamuutos alkuasemasta lopulliseen voidaan mallintaa myös muiden muutosten avulla, esim otetaan alkuasemasta lämpöä isobaarisesti (vakiopaine) niin että tilavuus puolittuu, tällöin lä,pötila on laskettava 147 K lämpötilaan ja energiaa on otettu (293-147)*Cv *1.2 =176 J.
        Tästä tilsta , P=1 bar , V= 0.5 L, T=147 K lämpöä tuodaan tilaan isokoorisesti (vakiotilavuus )niin paljon että lämpö kohoaa em. 386 K asteeseen, ja paine nousee 2.64 baariin, niin energiaa tarvitaan (386-147)*Cv *1.2 = 205 J
        Alku ja lopputilan muutos on siis 205 - 176 =29 J, joka on sama kuin mekaanisen työn tai em lämpötilakaavan mukaan.

        Esitit siis ensin että energiaa tarvitaan 110 J, nyt että 80 J , mitään muita perusteita et ole esittänyt kuin että "näin on", sen enenpää kuin syytä miksi tuloksesi poikkeaa mekaaniikan mukaan lasketusta työstä, myöskään termodynamiikka ei erottele muutoksia niiden toteutustavalla, joten esittämäsi energian tarve m*Cp*dt ei sovellu tähän kohtaan.

        Yhdyn edelliseen vastaajaan siinä että termodynamiikka ei ole mitään salatiedettä mutta kaavojen sokea kopsaaminen ilman ymmärrystä näyttää johtavan tosi mielivaltaisiin tulkintoihin.


    • martta0

      Kyllä vaan vielä jatketaan. Sulla on e.d.k nyt jokin asia hukassa. Toki olet oikeassakin jossain määrin. Minähän laskin vain adiabaattisen puristusprosessin vaatiman työn 1 litrasta --> 0,5 liltraan. Sinä taas olet jostain syystä jakanut prosessin kahteen osaprosessiin ja laskenut ensin paljonko lämpöä pitää poistaa isobaarisesti ja sitten paljonko lämpöä on tuotava isokoorisesti. Mitä tekemistä näillä meidän eri lähestymistavoilla on keskenään?

      Missä olen muka sanonut että 110 J ? Tarvittava puristustyöhän on 80,9 J.

      Termodynamiikka on fysiikkaa mitä suuremmassa määrin, joten sopii hyvin tälle palstalle.

      Antamani laskentakaava (löytyy myös termodynamiikan kirjoista) adiabaattisen prosessin tilavuudenmuutostyölle perustuu nemenomaan mekaniikan määritelmään: työ = voima*matka. Pitääkö minun johtaa se sulle?

      Sinun esittämäsi 30J (tai 29 J) ei tarkoita alku- ja lopputilan energioiden erotusta tai no ainakaan ei tarvittavaa työtä.

      Antamani kaava: m*cp*deltaT sopii nimenomaan alkuperäiseen kysymykseen ahtimen tehontarpeesta.

      • Hei martta ?

        Mitä eroa on kahden eri tilan potentiaalienergian erolla, esitettiinpä se sitten minkä tahansa muutoksen kautta !


      • Mitäpä meinasit ?

        " Minähän laskin vain adiabaattisen puristusprosessin vaatiman työn 1 litrasta --> 0,5 liltraan. Sinä taas olet jostain syystä jakanut prosessin kahteen osaprosessiin ja laskenut ensin paljonko lämpöä pitää poistaa isobaarisesti ja sitten paljonko lämpöä on tuotava isokoorisesti. Mitä tekemistä näillä meidän eri lähestymistavoilla on keskenään? "

        Oletko jotenkin pudonnut kyydistä ?

        Tässähän lasketaan kahden tilan termodynaamisen potentiaalin eroa.
        On aivan yhdentekevää , mitä kautta lopputulokseen päädytään, tuloksen on oltava sama reitistä riippumatta.
        Ilmeisesti hahmotuskykysi on hieman rajallinen . esittäessäsi tällaisen kysymyksen.


      • Maalaisjärki ?

        Viimeinen martta0 n esittämä 80 J vastaisi 1600 N puristusvoimaa 5 sentin matkalle.
        Ei tarvitse osata edes alkeita kun voi päätellä että tulos on täysin järjetön !
        Onko nykyisessä opetuksessa jotain vialla kun näinkin ilmiselviä mittasuhteita ei edes osata hahmottaa ?


    • Martta, martta

      Nyt alkaa olla vaikea käsittää ajatuksiesi kulkua.
      Ensin esitit puristustyön Cp*dt*m, = 110 J, kun se ammuttiin alas, esityksesi muuttui Cv*dT*m,= 80 J huolimatta siitä että osoitettiin kummankin tavan olevan termodynamiikan perusteiden vastaisia.
      Jos pysyt väitteessäsi niin yritä edes lievästi osoittaa , miksi mekaanisen työn ja laskemasi tulokset eroavat toisistaan tai miksi mekaniikan perusteella laskettu työ olisi jotenkin eriarvoisessa asemassa. !

      Odotan mielenkiinnolla.

      Ei väärässäolon myöntäminen ole häpeä, se sattuu meille kaikille useinkin, ja on opin kannalta jopa hyödyllistä, itsepäinen tyhmä, perusteeton inttäminen taas tuhoaa kaiken uskottavuuden.

      • martta0

        "En tiedä mistä kaavasi W= p1V1/(k-1)[T2/T1 -1) on napattu tai mihin yhteyteen se kuuluu, kuitenkin esität että puristussuhteella 2 adiabaattisen muutoksen työmäärä on yli 80 J/L "

        Näytänpä sulle, että mistä kaava tulee kun et sitä ilmeisestikään tiedä. Kaavassa oleva W tarkoittaa siis tarvittavaa tilavuudenmuutostyötä, kun puristamme adiabaattisesti 1 litran ilmaa alkutilasta 101,3 kPa/293K lopputilaan, jossa V2= 0,5 litraa eli puristussuhde on 2. Kuvitellaan siis lämpöeristetty sylinteri, jossa on kitkattomasti liikkuva mäntä ja jonka pinta-ala A on 100 cm2. Ilmatilan korkeus on siis alussa 10 cm. Painetaan nyt mäntää 5 cm alaspäin hyvin nopeasti.

        Työ W = integraali(Fds) = integraali(pAds) = -integraali(pdV), jossa p = männän alapuolinen paine ja A männän pinta-ala, s = männän kulkema matka ja F mäntää vastustava voima ja miinusmerkki siitä, että V pienenee. Lähdin kuin lähdinkin siis liikkeelle määritelmästä: työ=voima*matka!

        Adiabaattisessa puristuksessa pV^k = p1V1^k, josta ratkaistu p sijoitetaan ja integroidaan V1 --> V2, jolloin saadaan ensin W = -p1V1^k*integraali(dV/V^k) ja lopulta W = p1V1/(k-1)*[(V1/V2)^(k-1) - 1]. Toisaalta adiabaattisessa puristuksessa lämpötila riippuu puristussuhteesta näin: T2/T1 = (V1/V2)^(k-1) eli sijoittamalla tämä saadaan lopuksi W = p1V1/(k-1)*(T2/T1 -1).

        Sijoittamalla alkuarvot esim. tähän W = p1V1/(k-1)*[(V1/V2)^(k-1) - 1] saadaan tulos W = 80,9 J.

        Jäikö jotain vielä epäselväksi?


      • martta0
        martta0 kirjoitti:

        "En tiedä mistä kaavasi W= p1V1/(k-1)[T2/T1 -1) on napattu tai mihin yhteyteen se kuuluu, kuitenkin esität että puristussuhteella 2 adiabaattisen muutoksen työmäärä on yli 80 J/L "

        Näytänpä sulle, että mistä kaava tulee kun et sitä ilmeisestikään tiedä. Kaavassa oleva W tarkoittaa siis tarvittavaa tilavuudenmuutostyötä, kun puristamme adiabaattisesti 1 litran ilmaa alkutilasta 101,3 kPa/293K lopputilaan, jossa V2= 0,5 litraa eli puristussuhde on 2. Kuvitellaan siis lämpöeristetty sylinteri, jossa on kitkattomasti liikkuva mäntä ja jonka pinta-ala A on 100 cm2. Ilmatilan korkeus on siis alussa 10 cm. Painetaan nyt mäntää 5 cm alaspäin hyvin nopeasti.

        Työ W = integraali(Fds) = integraali(pAds) = -integraali(pdV), jossa p = männän alapuolinen paine ja A männän pinta-ala, s = männän kulkema matka ja F mäntää vastustava voima ja miinusmerkki siitä, että V pienenee. Lähdin kuin lähdinkin siis liikkeelle määritelmästä: työ=voima*matka!

        Adiabaattisessa puristuksessa pV^k = p1V1^k, josta ratkaistu p sijoitetaan ja integroidaan V1 --> V2, jolloin saadaan ensin W = -p1V1^k*integraali(dV/V^k) ja lopulta W = p1V1/(k-1)*[(V1/V2)^(k-1) - 1]. Toisaalta adiabaattisessa puristuksessa lämpötila riippuu puristussuhteesta näin: T2/T1 = (V1/V2)^(k-1) eli sijoittamalla tämä saadaan lopuksi W = p1V1/(k-1)*(T2/T1 -1).

        Sijoittamalla alkuarvot esim. tähän W = p1V1/(k-1)*[(V1/V2)^(k-1) - 1] saadaan tulos W = 80,9 J.

        Jäikö jotain vielä epäselväksi?

        Aikaisemmin olen jo kirjoittanut:

        "Termodynamiikan 1. PS sanoo, jotta Q W = deltaU. Isentrooppisessa prosessissa (joka on samalla adiabaattinen) Q = 0, joten saadaan W = deltaU (jossa W = tilavuudenmuutostyö ja deltaU = sisäenergian muutos)"

        Toisin sanoen työ W saadaan myös ilman sisäenergian muutoksesta deltaU ja toisaaltahan deltaU = m*cv*deltaT eli jos tunnetaan puristettavan ilman lämpötilan muutos deltaT, niin tarvittava työ on selvillä. Nyt T2 = T1*(V1/V2)^(k-1) = 293*(2^0,4) = 386,6K eli deltaU = 386,6-293 = 93,6 astetta. Alkuperäinen ilman massa saadaan alkuarvoista ja m = 0,00121 kg. Ilman ominaislämpö vakiotilavuudessa on noin 714 J/kgK eli sisäenergian muutos on deltaU = 0,0121*714*93,6 = 80,9 J

        Työ voidaan siis laskea käyttäen ominaislämpöä cv, vaikkei kyseessä olekaan vakiotilavuusprosessi!


      • Maalaisjärki ?
        martta0 kirjoitti:

        Aikaisemmin olen jo kirjoittanut:

        "Termodynamiikan 1. PS sanoo, jotta Q W = deltaU. Isentrooppisessa prosessissa (joka on samalla adiabaattinen) Q = 0, joten saadaan W = deltaU (jossa W = tilavuudenmuutostyö ja deltaU = sisäenergian muutos)"

        Toisin sanoen työ W saadaan myös ilman sisäenergian muutoksesta deltaU ja toisaaltahan deltaU = m*cv*deltaT eli jos tunnetaan puristettavan ilman lämpötilan muutos deltaT, niin tarvittava työ on selvillä. Nyt T2 = T1*(V1/V2)^(k-1) = 293*(2^0,4) = 386,6K eli deltaU = 386,6-293 = 93,6 astetta. Alkuperäinen ilman massa saadaan alkuarvoista ja m = 0,00121 kg. Ilman ominaislämpö vakiotilavuudessa on noin 714 J/kgK eli sisäenergian muutos on deltaU = 0,0121*714*93,6 = 80,9 J

        Työ voidaan siis laskea käyttäen ominaislämpöä cv, vaikkei kyseessä olekaan vakiotilavuusprosessi!

        Hölö hölö ja seli seli.
        Mitä ihmettä vielä koitat sössöttää, ota nyt hyvä ystävä järki käteen ja yritä edes miettiä kokoluokkia joita luulet oikeaksi.
        Ei se kaavojen kopsaaminen ja selitysten sitaatit auta jos käsitys kokonaisuudesta on noin hatara.


      • martta0
        Maalaisjärki ? kirjoitti:

        Hölö hölö ja seli seli.
        Mitä ihmettä vielä koitat sössöttää, ota nyt hyvä ystävä järki käteen ja yritä edes miettiä kokoluokkia joita luulet oikeaksi.
        Ei se kaavojen kopsaaminen ja selitysten sitaatit auta jos käsitys kokonaisuudesta on noin hatara.

        Mistä kokoluokista puhut? Mäntään kohdistuvat voimat ovat todellakin aika suuria (jos niitä ajattelet). Alkutilanteessa mäntään kohdistuu yläpuolelta kokonaisvoima F1 = 101300*100/10000=1013 N ja lopussa voimaa on oltava F2 = 267332*100/10000=2673 N.


    • AHAA !

      No nyt selvisi, matematiikan taitosihan siinä oli se kun tökkii.

      Määrätty integraali tarkoittaa ääriarvojen erotusta , käytännössä kaavasi kuvaa työmäärää tilanteessa jossa vastustava voima on paine *pinta-ala, niin täytyykin, mutta ulkoinen paine 1 bar on avustamassa työtä eli tehollinen paine on 0...1.6 bar vaikka absoluuttinen paine on 1...2.6 bar jota kaavasi kuvaa.
      Kun vähennät saamastasi tuloksesta (tai kaavastasi w, arvolla V=V0) ulkoisen paineen tekemän työn 1bar *100 cm^2 * 5cm = 50 J saat nettotyön määräksi 30 J, joka on todennäköisesti oikea.

      Edelleenkin jaksan ihmetellä, kuinka saatat vakavasti esittää oikeina tuloksina täysin järjettömiä lukuja, siis mietitkö asiaa lainkaan ?

      • martta0

        Olet e.d.k edelleen väärässä, sillä eihän se sylinterissä oleva ilma tiedä sitä miten se "häntä" kasaan puristava voima syntyy! Ilman kannaltahan on ihan sama työntääkö mäntää ulkoinen ilmanpaine vaiko jokin muu mekanismi.

        Esimerkkilaskelmassa tarvittava työ on 80,9 J, koita nyt jo uskoa se. Vähemmällä työllä et saa ilmaa puristettua puoleen tilavuudestaan, jos puristus on adiabaattinen. Näin se vaan on. Jos puristus olisi isoterminen, niin silloin tarvittava työ olisi pienempi ollen 70,2 J.


      • martta0 kirjoitti:

        Olet e.d.k edelleen väärässä, sillä eihän se sylinterissä oleva ilma tiedä sitä miten se "häntä" kasaan puristava voima syntyy! Ilman kannaltahan on ihan sama työntääkö mäntää ulkoinen ilmanpaine vaiko jokin muu mekanismi.

        Esimerkkilaskelmassa tarvittava työ on 80,9 J, koita nyt jo uskoa se. Vähemmällä työllä et saa ilmaa puristettua puoleen tilavuudestaan, jos puristus on adiabaattinen. Näin se vaan on. Jos puristus olisi isoterminen, niin silloin tarvittava työ olisi pienempi ollen 70,2 J.

        Isotermisen muutoksen työ on muuten
        W=P1V1*n(V1/V2)- P1(V1-V2) siis 20 , ei 70 J
        70 J se olisi jis paine pitäisi nostaa 1... 2 Bar, todellisuudessa ulkoista työtä tarvitaan vain ylipaineen 0....1 bar voittamiseen.


        Se siitä ja nyt täyttyi mitta.
        Mitään enenpää ei ole tehtävissä, joillekin mikään ei näköjään mahdu.
        Omalta osaltani tämä sirkus saa riittää, enenpään en kykyne, joten tapelkaa keskenänne ja uskotelkaa toisillenne mitä tykkäätte.


      • martta0
        e.d.k kirjoitti:

        Isotermisen muutoksen työ on muuten
        W=P1V1*n(V1/V2)- P1(V1-V2) siis 20 , ei 70 J
        70 J se olisi jis paine pitäisi nostaa 1... 2 Bar, todellisuudessa ulkoista työtä tarvitaan vain ylipaineen 0....1 bar voittamiseen.


        Se siitä ja nyt täyttyi mitta.
        Mitään enenpää ei ole tehtävissä, joillekin mikään ei näköjään mahdu.
        Omalta osaltani tämä sirkus saa riittää, enenpään en kykyne, joten tapelkaa keskenänne ja uskotelkaa toisillenne mitä tykkäätte.

        Sopiihan se, johan tätä kestikin. Sinänsä mielenkiintoinen keskustelu. Mutta toivottavasti opit termodynamiikasta jotakin uutta.

        Ja sen puristettavan ilman kannalta sitä puristustyötä tarvitaan tosiaankin isotermisessa prosessissa se mainitsemani 70 J eikä sinun väittämää 20 J.

        :-)


      • Pohdittavaa
        martta0 kirjoitti:

        Sopiihan se, johan tätä kestikin. Sinänsä mielenkiintoinen keskustelu. Mutta toivottavasti opit termodynamiikasta jotakin uutta.

        Ja sen puristettavan ilman kannalta sitä puristustyötä tarvitaan tosiaankin isotermisessa prosessissa se mainitsemani 70 J eikä sinun väittämää 20 J.

        :-)

        Pari sitaattia ketjusta, joita et tainnut edes kukea

        "Puristuva paine nousee 1 ... 2.6 baariin eli vastustava voima 0...1600 N.
        Paineen nousu on exponentiaalista, joten voiman keskimääräinen suuruus on pienempi kuin 800 N ja vaikutusmatka 5 cm josta työmääräksi tulee alle 40 J ! ! "

        " Viimeinen martta0 n esittämä 80 J vastaisi 1600 N puristusvoimaa 5 sentin matkalle.
        Ei tarvitse osata edes alkeita kun voi päätellä että tulos on täysin järjetön !
        Onko nykyisessä opetuksessa jotain vialla kun näinkin ilmiselviä mittasuhteita ei edes osata hahmottaa ? "


      • Huvittavaa juttua
        martta0 kirjoitti:

        Olet e.d.k edelleen väärässä, sillä eihän se sylinterissä oleva ilma tiedä sitä miten se "häntä" kasaan puristava voima syntyy! Ilman kannaltahan on ihan sama työntääkö mäntää ulkoinen ilmanpaine vaiko jokin muu mekanismi.

        Esimerkkilaskelmassa tarvittava työ on 80,9 J, koita nyt jo uskoa se. Vähemmällä työllä et saa ilmaa puristettua puoleen tilavuudestaan, jos puristus on adiabaattinen. Näin se vaan on. Jos puristus olisi isoterminen, niin silloin tarvittava työ olisi pienempi ollen 70,2 J.

        " eihän se sylinterissä oleva ilma tiedä sitä miten se "häntä" kasaan puristava voima syntyy! Ilman kannaltahan on ihan sama työntääkö mäntää ulkoinen ilmanpaine vaiko jokin muu mekanismi."

        Kun kysytään ahtimen tehoa, ulkoisen ilmanpaineen tekemä työ ei kuulu ahtimen tehtäväksi, paitsi jos ilmaa puristellaan tyhjiössä.

        Ei kokonaisuus aukea vain kaavoja kopioimalla.


      • No niin
        Huvittavaa juttua kirjoitti:

        " eihän se sylinterissä oleva ilma tiedä sitä miten se "häntä" kasaan puristava voima syntyy! Ilman kannaltahan on ihan sama työntääkö mäntää ulkoinen ilmanpaine vaiko jokin muu mekanismi."

        Kun kysytään ahtimen tehoa, ulkoisen ilmanpaineen tekemä työ ei kuulu ahtimen tehtäväksi, paitsi jos ilmaa puristellaan tyhjiössä.

        Ei kokonaisuus aukea vain kaavoja kopioimalla.

        Kysymys siis !

        Onko ulkoisen työn määrä oltava kokonaisenergian suuruinen, vai pelkästään energiamäärien erotuksen suuruinen ?


      • Juuripa niin
        No niin kirjoitti:

        Kysymys siis !

        Onko ulkoisen työn määrä oltava kokonaisenergian suuruinen, vai pelkästään energiamäärien erotuksen suuruinen ?

        Mitenkä mahtaisi ?


    • Hölömö_

      Hmmmm, siis jos ajattelee maalaisjärjellä niin jos kaksi litraa ilmaa puristetaan yhden litran tilaan, niin silloinhan sen lämpötilan täytyy kaksinkertaistua....

      Mutta eihän se lämpötila eikä ilma ota huomioon puhutaanko Kelvineistä vai celsiuksista.....

      Tarkoitan että kun maallikko ajattelee että kun 20 C- asteista ilmaa puristetaan puolta pienempään tilaan, sen lämpötila pitäisi olla silloin 40 C, mutta eihän se ilma tiedä mikä on C- aste.

      Mikä muuten on lämpötila tuossa esimerkissä, alkulämpötila 20 C ja puolta pienempään tilaan, puristusnopeudellakaan ei kai vaikutusta jos oletetaan ettei lämpöä karkaa?

      • _Hölömömpi

        Tuolla ylempänähän se oli laskettu 386,6K eli 113,6 C-astetta. Ei siis lähelläkään 40 astetta


      • semihölmö
        _Hölömömpi kirjoitti:

        Tuolla ylempänähän se oli laskettu 386,6K eli 113,6 C-astetta. Ei siis lähelläkään 40 astetta

        Kämpö se nousee siis 93.6 astetta.


    • FORSTEIN

      Spedet huomio.

      mahtavia insinöörejä , " f1 auton teho hetkellisesti 1500 hv ( mitä lie kw ) mutta kun kwh lasketaan tunnin aikana , eli koko tunti täytyy olla maksimi työtä jotta tuo tehomäärä saavutetaan, eli jos saavutat esim tehomittauksessa hetkellisen tehohuipun 1 sekunnin aikana ,kuten on tapana teho on seuraava ,tunti ja jaetaan sekunteihin ( 3600) joten jaat siis tuon 1500 / 3600 , joten siinä sinulle teho jonka keräsit tuon sekuntin aikana, lippalakkipäät kuola suusta kertoilee miten tehodynamometrillä tulee satoja heppoja, aivan sama kuin juokset täysiä 100 metriä ja väität ihan tosissaan että juokset samaa vauhtia kuopioon asti.
      teho on käytetty aika kertaa tehty työ ( siirretty vaikka x määrä painoja )

      100w lamppu kuluttaa tuon 100 w tunnin aikana , mutta 10 sekunnin aikana se kuluttaa 360 kertaa vähemmän eli 0.0xx vattia.

      tesla kuluttaa noin 400w energiaa kun kiihdyttää 0-100 kmh ( aikaa menee 2.5s )

      eli vaunu kuluttaa noin 150w sekunnissa joka on todella paljon kwh yksikkönä tämä on n, 150w kertaa 3600.
      yhtä tyhmä LASKEA KILOWATTITUNTINA ( KILOWATTISEKUNNIN SIJAAN ) KUIN NOI EDELLISET TEHOLASKUT, MUUTENHAN TESLAN TODELLA PITÄÄ KIIHDYTTÄÄ KOKO TUNTI.

      PERUSAUTO 160 KWH ( OISKO 210 HV ) ANTAA TEHOA SEKUNNISSA VAIN 0.05 HEVOSTA ,( PYÖRIMÄLLÄ N. 100 KIERROSTA SINÄ AIKANA JOTEN 1 KPL TYÖTAHTEJA ANTAA VAIN 0.0005 HEVOSTA )MOOTTORI PYÖRII ELI KOKO HEVONEN SAAVUTETAAN MAKSIMITEHOILLA N. 20 SEKUNNISSA!!!!! ELI NÄMÄ URPOT JOTKA DYNAMOMETRILLÄ POLKAISEVAT MUUTEMAN SEKUNNIN HUIPPUTEHOT SAAVUTTAVAT ITSEASIASSA VAIN HEVOSEN JALAN …………..

      F1 AUTOT NOILLA 1500 HEVOSEN LASKENNALLISELLA TEHOILLA KESTIVÄT VAIN 15 MINUUTTIA ENNEN LAAKEREIDEN VAIHTOA ETTÄ EI TULLUT TÄYTEEN LÄHELLEKÄÄN TUOTA LASKENNALLISTA TEHOA,

      • Oletko oikeasti noin tietämätön, vai trollaatko vain?


      • dfghjynh
        Kollimaattori kirjoitti:

        Oletko oikeasti noin tietämätön, vai trollaatko vain?

        Oisko opinnot vaan vielä vähän kesken -toisaalta ei ole kyllä ensimmäinenkään jonka vaikea hahmottaa tehon ja energian käsitteitä vaikka kuinka olis opiskellut.


      • dfghjynh kirjoitti:

        Oisko opinnot vaan vielä vähän kesken -toisaalta ei ole kyllä ensimmäinenkään jonka vaikea hahmottaa tehon ja energian käsitteitä vaikka kuinka olis opiskellut.

        No, olihan tuo kyllä huvittavaakin täydellisen tietämättömyyden antamalla itsevarmuudella töräyteltyä täydellistä hölynpölyä. ; )


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Cynthia Woods

      😋😍😋😍😋😍😋😍😋 💋 ­­­N­­y­m­­­f­o­­m­­a­­a­­­n­i -> https://x18.fun/girl04372247#CynthiaWoods 🔞💋❤️💋❤️💋🔞�
      YIT-Yhtymä
      2
      14871
    2. Aimee Dvorak

      😍😋😍😋😍😋😍😋😍 💋 ­­N­­­y­­­m­­f­o­m­a­a­n­­­i -> https://x18.fun/girl02740429#AimeeDvorak 🔞❤️❤️❤️❤️❤️🔞💋💋
      0
      3069
    3. Becky Steele

      🍑🍑🍑🍑🍑🍑🍑🍑🍑🍑🍑🍑 💋 ­­N­y­­­m­­f­­­o­­­m­­a­a­­­n­­i -> https://x18.fun/girl05250014#BeckySteele 🔞❤️💋❤️
      Arkkitehtuuri
      0
      3065
    4. Allison Queen

      🍒🍑🍒🍑🍒🍑🍒🍑🍒 ❤️ ­N­­­y­m­­­f­­­o­­m­a­a­­­n­­­i -> https://x18.fun/girl07854217#AllisonQueen 🔞❤️❤️❤️❤️❤️🔞
      Vedonlyönti
      0
      3064
    5. Lakeisha Coleman

      🍑🍒🍑🍒🍑🍒🍑🍒🍑 💋 ­­N­y­­­m­f­­o­­m­a­­­a­n­­i -> https://x18.fun/girl08105348#LakeishaColeman 🔞💋❤️💋❤️💋🔞
      Synnytys
      0
      3060
    6. Stephanie Love

      😋😋😋😋😋😋😋😋😋😋 ❤️ ­­N­y­­­m­f­­o­­m­­­a­a­­n­­­i -> https://x18.fun/girl01692207#StephanieLove 🔞❤️💋❤️💋❤️
      Lappi
      0
      3056
    7. Molly Graham

      😍😋😍😋😍😋😍😋😍 😍 ­­N­­­y­­m­­­f­­­o­­m­­a­a­n­i -> https://x18.fun/girl02277975#MollyGraham 🔞❤️💋❤️💋❤️🔞❤️
      Puhelimet
      0
      3055
    8. Rachelle Reynolds

      😋😍😋😍😋😍😋😍😋 🔞 ­N­­­y­­m­f­­­o­­m­­­a­­a­n­i -> https://x18.fun/girl03175674#RachelleReynolds 🔞❤️💋❤️💋❤️
      Etelä-Savo
      0
      3055
    9. Nancy Taylor

      😍😍😍😋😋😋😋😍😍😍 ❤️ ­­­N­­­y­m­­­f­o­m­­­a­­­a­n­­­i -> https://x18.fun/girl01560856#NancyTaylor 🔞💋❤️💋❤️💋
      Kauris
      0
      3054
    10. Pamela Orr

      😋😋😋😋😋😋😋😋😋😋 🍒 ­­­N­y­­m­f­­o­­­m­a­­­a­­­n­­­i -> https://x18.fun/girl06055581#PamelaOrr 🔞❤️💋❤️💋❤️🔞
      Star Wars
      0
      3054
    Aihe