Mulla on täysin itseaiheutettu ja inhottavaa raskas ongelma..
Syön monipuolisesti ja terveellisesti kotiruokaa .
Päivät ovat muodostuneet raskautta edeltävällä ajalla rankan ja runsaan liikkumisen mukaiseksi ..
Syön 5-6 kertaa päivässä .
Aamu,välipala ja iltapala toimisivat erittäin hyvin tässä raskaudessakin..
Nyt vaan on sellainen ongelma,että kun syön lämpimän ruuan tulen aivan ähkyksi!! Ja se kestää koko hemmetin päivän!
Eli nyt sitten aineenvaihdunnan kannalta tärkeät ja tasaisen jaksamisenkin kannalta ehdottomat välipalat ja iltapala ei mene.
Samaan aikaan jos pienentää annoskoon sellaiseksi ettei tulisi ähky .joudun syömään niin vähän ettei se sitten taas riitä!!!
Hölmö ongelma,mutta kuitenkin kiusallinen vaiva..ikinä ei ole hyvä!!!
Olen rv 23 ja mietinkin vain liittyykö tämä tähän vaiheeseen? Meneekö ehkä ohi vai paheneeko vain?
Kestänyt nyt n.kuukauden.enkä löydä mitään keskitietä asiaan..
Vinkkejäkin otan vastaan.
Hitsi ,kun pärjäisin ilman lämmintä ruokaa,mutta elämän mittainen tapa on todella vaikea muuttaa..
Paino nousee normaalisti jopa enemmänkin alakanttiin sanoi neuvollassa.joten senkään puolesta en siis syö liikaa vaan tää liittyy nyt jotenkin tähän raskauteen!!
Vauvamaha kieltämättä on komea jo nyt..
Mutta syödäkkin olis kiva ilman tätä lähestulkoon sietämättömän tuskaista oloa:/
Syön monipuolisesti ja terveellisesti kotiruokaa .
Päivät ovat muodostuneet raskautta edeltävällä ajalla rankan ja runsaan liikkumisen mukaiseksi ..
Syön 5-6 kertaa päivässä .
Aamu,välipala ja iltapala toimisivat erittäin hyvin tässä raskaudessakin..
Nyt vaan on sellainen ongelma,että kun syön lämpimän ruuan tulen aivan ähkyksi!! Ja se kestää koko hemmetin päivän!
Eli nyt sitten aineenvaihdunnan kannalta tärkeät ja tasaisen jaksamisenkin kannalta ehdottomat välipalat ja iltapala ei mene.
Samaan aikaan jos pienentää annoskoon sellaiseksi ettei tulisi ähky .joudun syömään niin vähän ettei se sitten taas riitä!!!
Hölmö ongelma,mutta kuitenkin kiusallinen vaiva..ikinä ei ole hyvä!!!
Olen rv 23 ja mietinkin vain liittyykö tämä tähän vaiheeseen? Meneekö ehkä ohi vai paheneeko vain?
Kestänyt nyt n.kuukauden.enkä löydä mitään keskitietä asiaan..
Vinkkejäkin otan vastaan.
Hitsi ,kun pärjäisin ilman lämmintä ruokaa,mutta elämän mittainen tapa on todella vaikea muuttaa..
Paino nousee normaalisti jopa enemmänkin alakanttiin sanoi neuvollassa.joten senkään puolesta en siis syö liikaa vaan tää liittyy nyt jotenkin tähän raskauteen!!
Vauvamaha kieltämättä on komea jo nyt..
Mutta syödäkkin olis kiva ilman tätä lähestulkoon sietämättömän tuskaista oloa:/
Vastaukset 5
Vanhimmat
Syö pienempiä annoksia.
Hyviä rasvoja:
Villi kala, pähkinät, siemenet, manteli, avokado, kananmuna, kylmäpuristetut luomu kasviöljyt (rypsi-, kookos-, ja oliiviöljy). Kylmäpuristuksen ansiosta öljyn rasvahappokoostumus ja vitamiinit säilyvät luonnollisessa muodossaan. Eläinrasvat (luomu parasta).
EI MARGARIINIA (= kevytlevite), eikä muitakaan prosessoituja kasviöljyjä ja -rasvoja. Eli vältä elintarvikkeita, joissa on ainesosina: kovetettu kasvirasva, kovetettu kasviöljy, kasvirasva, kasviöljy, auringonkukkaöljy, rypsiöljy, maissiöljy, pellavaöljy, kasvisteroliesterit, palmuöljy, palmurasva, kookosrasva ja rasvahappojen mono- ja diglyseridit.
Hyvää rasvaa tulisi saada vähintään gramma per painokilo (normaali paino). Hyviä rasvoja tarvitsemme kasvuun ja kehitykseen sekä yleisterveyden ylläpitämiseen. Tämä rasva on energian, ruoansulatuksen, aivojen, solujen ja aineenvaihdunnan kannalta välttämätöntä. Rasvan tehtävä on toimia solukalvojen rakennusmateriaalina ja solujen viestinviejien lähtöaineena. mm. hormonaalisten viestien toimivuus on kiinni rasvasta.
Suomalaisen ravitsemussuosituksen mukaan aikuisten tulisi saada päivittäisestä energiansaannista 25-35 % rasvoista. Lasten rasvantarve on suurempi.
Oman rasvantarpeensa pystyy laskemaan yksinkertaisen kaavan avulla:
Energian tarve päivässä (kcal) x (25-35) / 100 / 9 = rasvan määrä päivässä (g).
Esimerkiksi 2000 kilokaloria päivässä tarvitsevan rasvantarve on 56-79 grammaa.
Tämä rasvan tarve ei mitenkään täyty "kevytmyrkyillä" ja epäterveellisellä margariinilla.
Proteiinit:
Proteiinien päivittäinen tarve 0,8-2 grammaa per painokilo (normaali paino) riippuen aktiivisuudesta. Proteiinit ovat elimistölle välttämättömiä rakennusaineita, joita mm. solut, hormonit, aineenvaihdunta ja lihakset tarvitsevat. Proteiinit koostuvat aminohapoista. Keho ei pysty valmistamaan läheskään kaikkia tarvitsemiaan aminohappoja, vaan ne on saatava ravinnosta. Aminohappojen lähteenä voivat olla joko eläin- tai kasviproteiinit. Eläinproteiinien lähteitä ovat kaikki lihat, kalat, äyriäiset, munat, maito ja niistä valmistetut tuotteet. Kaikki eläinproteiinien lähteet tarjoavat jokaisen tarvittavan välttämättömän aminohapon.
Hyviä kasvikunnan proteiininlähteitä ovat palkokasvit, täysjyvävilja, pähkinät ja siemenet. Kasvisravinnon perusproteiini tulee täysjyväviljasta. Viljasta saadaan hyvälaatuinen proteiiniseos yhdistämällä se joko palkokasveihin (pavut, linssit, herneet) tai perunaan, sieniin, juureksiin tai muihin vihanneksiin. Kasvikunnan tuotteista soijaproteiinin aminohappokoostumus on ihanteellisin. Useissa kasvikunnan tuotteissa jotain aminohappoa on hyvin vähän, mutta yhdistelemällä eri kasviproteiinin lähteitä saadaan lopputulokseksi hyvälaatuinen proteiiniseos.
Suomalaisen ravitsemussuosituksen mukaan proteiinia tulisi saada n. 10 – 20 % päivittäisestä energiasta. 2000 kcal ruokavaliossa tämä tarkoittaa 50 – 100 g proteiinia päivässä.
Hyviä hiilihydraatteja:
Syö kasviksia, vihanneksia, juureksia (ei vanhaa ravintoköyhää perunaa), hedelmiä ja marjoja vähintään 500 grammaa päivässä.
Suomalaisen ravitsemussuosituksen mukaan hiilihydraattia tulisi saada loput energiasta eli n. 45 % päivittäisestä energiasta. 2000 kcal ruokavaliossa tämä tarkoittaa n. 225 g hiilihydraattia päivässä.
Viljat (n. 70% hiilihydraattia), sokeri (100% hiilihydraattia) ja peruna (runsaasti tärkkelystä, joka muuttuu sokeriksi) nostavat verensokerin nopeasti, jolloin haima alkaa tuottaa runsaasti insuliinia. Liiallinen insuliini veressä laskee verensokerin liian alas ja liian nopeasti. Tällöin ihminen on taas nälkäinen ja haluaa syödä. Insuliinin tehtävä on varastoida ylimääräinen veressä oleva sokeri (glukoosi) kudoksiin rasvaksi. Insuliinitason pysyessä vakaana elimistö polttaa rasvaa. Perunan ja viljat voi korvata juureksilla, kasviksilla, vihanneksilla ja marjoilla.
Kohtuudella (esim. pari palaa leipää) täysjyväviljaa jos viljat sopivat?
Ravinnolla on keskeinen merkitys aivojen monimutkaisen verkoston toiminnalle ja aivoterveydelle. Sekä neuronit eli hermosolut että viestiä vievät aivojen välittäjäaineet muodostuvat ravintotekijöistä. Ravinto vaikuttavaa lisäksi immuniteettiin eli vastustuskykyyn, mielialaan (esim.masennus, aggressiivisuus), hormonitoimintaan, lisääntymiskykyyn, syöpien kehittymiseen, perimään, unen laatuun, jaksamiseen jne... Keskeisin tekijä on ravinnon vaikutus suolistoon ja aineenvaihduntaan, jossa muodostuu jopa 80% immuniteetistamme. Immuniteettijärjestelmäsi toimiessa huonosti sairastut.
Lisäksi C- ja D-vitamiinia tarvitaan purkista sekä magnesiumia ja kalaöljyä.
C- ja D-vitamiinin sekä magnesiumin ja Omega-3 rasvahappojen puute on mm. Suomalaisten yleisin ravitsemuksellinen puutos.
C-vitamiinia 200-1000mg / vrk
C-vitamiinia kannattaa tankata joka päivä. C-vitamiinin puutos altistaa sairauksille. Kun C-vitamiinia ei ole riittävästi, sitä ei riitä kaikkiin kehon soluihin ja kudoksiin. C-vitamiinin lisäämisestä ei ole haittaa, sillä sitä ei voi saada liikaa. C-vitamiini on vesiliukoinen ja ylimäärä huuhtoutuu pois virtsan mukana.
D-vitamiinia 50-125µg / vrk
Magnesium (sitraattia) 200-400mg/vrk, kalsiumin ja magnesiumin suhde on 2:1
Omega-3 rasvahappojen tarve on jopa 1 gramma päivässä eli esim. villiä lohta 150-200 grammaa päivässä. Eli käytännössä kaikkein tulisi syödä Omega-3 rasvahappoja lisäravinteena purkista.
Vuoden D-vitamiinit saa kympillä iHerbistä.
Muut saa todella edullisesti Citymarketin luontaistuotehyllystä. Eli kuukausihinnaksi tulee n. 5€.
Ruuan merkitys D-vitamiinilähteenä on vähäinen: 90% ihmisen D-vitamiinista on peräisin iholta (ellei hän ota D-vitamiinia ravintolisänä). Suomalainen saa ruoastaan alle 10µg D-vitamiinia päivää kohti. Suomessa auringonvaloa on riittävästi D-vitamiinin valmistukseen vain toukokuun alusta elokuun loppuun eli kun UVB-indeksi on vähintään 3. Joskus lähes koko kesä on niin pilvinen, kylmä tai sateinen, että pelkästään auringosta on vaikea saada riittävästi D-vitamiinia. Auringosta saat D-vitamiinia, mutta vain silloin kun varjosi on lyhyempi kuin sinä itse. Siis lyhyen aikaa keskipäivällä, noin kello 10-16 vähintään kädet ja jalat paljaina.
Huonoin tilanne on afrikkalaista syntyperää olevilla maahanmuuttajilla, joilla esiintyy usein erittäin vakavia D-vitamiinin puutoksia. Syynä tähän on tumma iho ja ruokavalio. Heidän kotimaassaan UVB-indeksi on lähes läpi vuoden 8-15, kun Suomessa se on keskikesällä 3-6. Talvella Suomen UVB-indeksi on 0.
D-vitamiinia pitää syödä niin paljon, jotta veren D-vitamiinipitoisuus nousee luonnolliselle (kesäauringon nostamalle) tasolle, joka on keskimäärin 125 nmol/l. Lukuisten tutkimusten valossa tämä tarkoittaa vähintään 50µg D-vitamiinia päivässä. Yleensä 100µg ja jopa enemmänkin, jos on isokokoinen ihminen. Pienille lapsille hiukan vähemmän.
Meillä "asiantuntijat" Christel Lamberg-Allardt ja Suvi Virtanen jatkuvasti mediassa toistavat iänikuista mantraansa 7,5-10 µg/vrk annoksesta, jota ei saa ylittää. Se on epäeettistä ja väärää. Sama jos hoitaisi päänsärkyä jalkarasvalla. Ainoastaan osa pienistä lapsista saavuttavat tällä annoksella veren D-vitamiinipitoisuuden 50 nmol/l, jonka he väittävät riittävän kokonaisterveydelle. Muilla ihmisillä veren D-vitamiinipitoisuus on selvästi alle 50 nmol/l.
Lisäksi he pelottelevat syövällä ja kuolemalla, jos annostuksen ylittää, vaikka D-vitamiinin puutos on linkitetty yli 70:een syöpätyyppiin ja lukuisiin eri sairauksiin (mm. I-tyypin diabetes, MS-tauti, reumataudit jne...), jotka Suomessa ovat erittäin yleisiä verrattuna päiväntasaajalla asuviin ihmisiin.
Pelkästään luuston hyvinvoinnin kannalta suositeltava veren D-vitamiinipitoisuus on yli 80 nmol/l ja kokonaisterveyden kannalta 100-150 nmol/l.
Nykypäivän lääkärin pitäisi ymmärtää, että veren D-vitamiinipitoisuuden määritys kuuluu tärkeänä osana potilaan hoitoon ja sairauksien diagnosointiin siinä missä perusverenkuva, kilpirauhasarvot sekä kolesteroli- ja verensokeritutkimuksetkin.
Eli jos ette syö D-vitamiinilisää, aloittakaa nyt!
Kannattaa seurata D-vitamiiniasioita Lääkäri Matti Tolosen sivuilta, vaikka ei hänen mainostamiaan vitamiineja söisikään.
http://personal.inet.fi/koti/remeli/D3.htm
Kiitos runsaasta vastauksesta!:)
Paljon jo tiedänkin..syön siis terveellisesti ja monipuolisesti.
Proteiineja ja hyvänlaatuisia hiilareita.
Tuossa rasvapuolessa kiinnostuin aikapaljon ( käytän varmaan liian vähän..),että jos yksinkertaistat niin mitä sitten pitäisi käyttää ??
Kun esim.rypsiöljy ( jota käytän esim.ruuan valmistukseen) on tossa sekä " hyvien" että " huonojen" listassa??
Eli mitä valmistukseen?
Mitä leivänpäälle?
Tällähetkellä leivänpäällä menee ihan vaan oivariini.tosin leipä ei ole minulle edes välttämätön..mutta kuitujen takia olen nyt yrittänyt sitä lisätä..
Leivon itse paljon juuri sentakia ,että kaupan leivät ovat aikamoista höttöä..
Käytän leseitä,siemeniä ja täysjyvää..
Haluaisin kuitenkin vielä uskoa ja nähdä asian niin,että kotonavalmistetut vähärasvaiset perinteiset kotiruuat eivät olisi kiellettyjä ??
Jos syön esim. pastaa on se aina täysjyvää..
Annoskoko tässä nyt varmaan onkin se isoin ongelma.
Todella haasteellista minulle ( joka olen tottunut rakentamaan ruokailun kahden pääruuan ympärille) ja kaikkein oleellisempana LÄMPIMIEN ruokien ympärille.
Löytää keino,että pienentämällä annoskokoa ei jäisi olo,että ei ole saanut riittävästi ruokaa ..
Ilmeisesti vaan pakko..
Mulla vaan on tällä totutulla tavalla välipalat niin vähäkalorisia ym..että ne varmaan on nyt sit tärkein muuttaa!
Kun ei tässä voi syömistä oikein lopettaakkaan kokonaan :)
Asia on teoreettisesti helppo nakki.
Vielä kun saisi itsensä tyytyväiseksi syömällä vähemmän lämmintä ruokaa.
Kauankohan menee,että elimistö tottuu siihen??
Koska tänään aion nyt sit tiukentaa entisestään..
Pelottaa vaan se ,että jos jo nyt pienennetyt annoskokoni aiheuttavat nääntyneen olon.millä ja miten korvaan sen..
Eikai auta kuin ruveta opettelemaan,että saisi taas energisen ja hyvän olon!
Pakko nostaa yksi erikoinen asia esille.tämä perunan mollaaminen tärkkelyksen takia..
Olen siitä tietoinen,mutta jostain syystä peruna on lisukkeena lähes ainoa,joka täyttää tuntuen hyvälle ja pitäen nälkää loitolla pidempään..
Minulla on paljon paljon liikkuvia ystäviä ja he ovat todenneet saman.monta vuotta on vältelty perunaa ja kuitenkin perunasta on vähemmän kaloreita kuin esim.täysjyvä pastassa jne..ja sen avulla jaksaa ja 1-2 perunaa riittää vallanmainiosti lämpimän ruuan lisäkkeeksi .käynyt mielessä,että onkohan kuitenkin vähän aliarvostettu raaka-aine??
Onhan esim.porkkanankin sokeripitoisuus todella suuri ja silti esim.sitä suosittelee lisäkkeeksi samat ihmiset,jotka mollaa perunan..ihmeellinen asia..
D-vitamiinia ym.saan kyllä riittävästi.
Paljon oli tekstissäsi asiaa jotka aion kokeilla! Kiitos vielä vastauksesta:)
Ravintosisällöistä vaikutat tietävän aivan riittävästi ja kyllä se ns perus kotiruoka on juurikin sitä hyvää ja terveellistä mistä puhuitkin. Raskausaikana nimen omaan omalla kohdalla on tullut huomattua, että tärkeää on syödä ihan 2-3 tunnin välein. Tämä vain korostuu mitä pitemmällä raskaus on. Mutta jos syö näin usein, ne annoskoot pitää olla maltillisia. Silloin ei tule ähky ja sokerit pysyy myös paremmin tasapainossa.
Jos tuntuu, että ruoka ei kulje ja mahassa on vielä edellisetkin ruoat, kun syöt seuraavaa niin johtuu hidastuneesta aineenvaihdunnasta. Itse olen 5. kk ja aloin ottamaan aamupalan jälkeen levolacia 30 ml. Ruoka kiertää, eikä ole yhtään ähky olo! :) Kyse ei ole ummetuksesta, mutta se ruoan kulku vain hidastuu raskauden edetessä. Samalla ei kerrytä ekstrakiloja, kun ruoka kulkee normivauhtia. :)