Lainasin otteita Yksimielisyyden ohjeesta pohtiessamme toisessa ketjussa ihmisen uskonnollista olemusta ("onko ihminen luonut jumalan", "ketä palvot?").
Tämä kosketti hermoja - Saara toivoi, ja muuttis^^ säesti, että antaisin tähän liittyen oman uskontunnustukseni
"Sumerille: Minulle jäi epäselväksi oletko samaa mieltä tuon linkissä olevan tekstin kanssa vai et? Itse uskon juuri niinkuin tuossa linkissä sanotaan. Se on se kallein aarre, jonka Jumala uskonpuhdistuksessa kristikansalle lahjoitti."
Saara
Flunssainen Κέρβερος otti volttia toisella tavalla, suorastaan häkeltyen ja kiivastuen kirjoituksen sisällöstä
"Hei - ei se voi noin olla - tuohan on aika mielivaltaista tulkintaa ihmisen kyvystä tulla Jumalanne valituksi. Puhuin (kirjoitin) aika sitten, etten voi käsittää Biafralaisten bilhartsiaa sairastavien lasten heIvettiin viskaamista ensinkään laupeuden työksi ja ei tämä artikkeli ainakaan näkemystä parantanut. Copypastasin notepadiin hämmästyttävimmät havaintoni ja taidan pudottaa sen tähän jatkoksi."
Κέρβερος
Koetan tässä ketjussa antaa pähkinänkuoressa selvityksen siitä, mikä on Yksimielisyyden ohje ja miten se sijoittuu uskonpuhdistuksen ajan värikkäisiin vaiheisiin.
Tämä kosketti hermoja - Saara toivoi, ja muuttis^^ säesti, että antaisin tähän liittyen oman uskontunnustukseni
"Sumerille: Minulle jäi epäselväksi oletko samaa mieltä tuon linkissä olevan tekstin kanssa vai et? Itse uskon juuri niinkuin tuossa linkissä sanotaan. Se on se kallein aarre, jonka Jumala uskonpuhdistuksessa kristikansalle lahjoitti."
Saara
Flunssainen Κέρβερος otti volttia toisella tavalla, suorastaan häkeltyen ja kiivastuen kirjoituksen sisällöstä
"Hei - ei se voi noin olla - tuohan on aika mielivaltaista tulkintaa ihmisen kyvystä tulla Jumalanne valituksi. Puhuin (kirjoitin) aika sitten, etten voi käsittää Biafralaisten bilhartsiaa sairastavien lasten heIvettiin viskaamista ensinkään laupeuden työksi ja ei tämä artikkeli ainakaan näkemystä parantanut. Copypastasin notepadiin hämmästyttävimmät havaintoni ja taidan pudottaa sen tähän jatkoksi."
Κέρβερος
Koetan tässä ketjussa antaa pähkinänkuoressa selvityksen siitä, mikä on Yksimielisyyden ohje ja miten se sijoittuu uskonpuhdistuksen ajan värikkäisiin vaiheisiin.
Vastaukset 30
Vanhimmat
Pyhä Saksalais-roomalainen keisarikunta vallitsi suurta osaa keski-Eurooppaa ja sitä hallitsi mahtava Kaarle V Suuri Espanjalainen (1500-1558). Hänen armeijansa ytimenä oli espanjalainen falangi, jota yksikään tuon ajan armeija ei kyennyt vastustamaan. Laivasto oli kasvanut ja Atlantin takaa Espanjaan virtasi kultaa ja aarteita Uudelta mantereelta, jonka Kristofer Kolumbus (1451-1506) miehineen oli äskettäin löytänyt.
Kaarle V ajan suuri sotilaallinen uhka tuli idästä. Turkin sulttaani Suleiman Loistava (1499-1566) oli tuomassa islamin uskoa valtaamalla Euroopan. Hän oli lyönyt Unkarin 1526, mutta ottomaanien tykistö jumittui sateisiin, eikä Allah antanut viiniä (Wien 1529).
Italiassa Ranska jylläsi maan valtiaana. Kaarle V joukot murskasivat tämän otteen Pavian taistelussa 1521-26, suuret määrät ranskalaisia sotilaita sai surmansa ja aatelistoa joutui espanjalaisten vankeuteen.
Näiden tapahtumien seurauksena Rooman paavi kyllä kiinnitti huomiota siihen, mitä Kaarlella oli sanottavana.
Ei siis Kaarle V Espanjalaista kutsuta suotta Suureksi.
1500-luvun Euroopassa vallitsi yksi katolinen eli yleinen kirkko, jonka johtaja oli Rooman kaupungin piispa.
Idässä vallitsi ortodoksinen eli puhdasoppinen kirkko, jonka johtaja oli Konstantinopolin kaupnungin patriarkka. Hieman aikaisemmin, 1453, islamilaiset ottomaanit olivat valloittaneet tuon kaupungin ja antoivat sille nimeksi Istanbul.
Kuten mainitsimme, ottomaanit saivat näin Bosporin salmen haltuunsa ja alkoivat 1520-luvulla painaa kohti keski-Eurooppaa, Unkarin pustalle.
Lännen kirkko oli vauras ja mahtava. Paavi Leo X (1475-1521) jatkoi edeltäjiensä pyrkimystä rakentaa Roomaan sen arvovaltaa kuvastava jättimäinen katedraali, jonka tunnemme tänään nimellä Pietarin kirkko.
Hankkeeseen kutsuttiin mukaan ajan parhaat (ja kalleimmat) taiteilijat, eikä missään säästelty. Mutta rikkaallekin tämä loisto alkoi tuntua kukkarossa, mistä rahoitusta?
Paavi Leo X on Italian pahamaineisen Medicien ruhtinassuvun jälkeläinen, siviilinimeltään Giovanni di Lorenzo de' Medici. Olivat saaneet paavinkin istuimen haltuunsa.
Leo X pyysi saksalaista Fugger pankkia järjestämään kautta Euroopan aneiden myyntiä, jonka tuotolla Pietarin kirkkoa voitaisiin rakentaa. Nämä organisoivat tehokkaan myynnin, jossa kristikansa sai ostaa paperille painettuja paavin allekirjoittamia todistuksia, "aneita".
Näissä myytiin kuolleille omaisille ja ystäville tarkoitettua helpotusta kiirastulen vaivoista. Summasta riippuen, apua annettiin viikoksi, kuukaudeksi, jopa vuosiksikin.
Rakastit isääsi tai äitiäsi tai sisartasi, ja nyt et muutamaa dukaattia maksaisi kiirastulen vaivojen helpottamiseksi?
Saksalainen dominikaanimunkki Johann Tetzel (1465-1519) toimi Mainzin väkevän arkkipiispan, Albert Brandenburgilaisen palveluksessa. Tetzel oli erityisen menestyksekäs aneiden kauppias, ja sanotaan, että puolet tuloista menivät Pietarin kirkon rakentamiseen, puolet Mainzin arkkipiispalle itselleen.
"Kun lantti kirstuun kilahtaa, niin sielu taivaaseen vilahtaa"
hyvä ja yksinkertaisten kristittyjen ymmärtämä iskulause - kauppa kävi.
Saksalainen augustinolaismunkki Martti Luther (1483-1546) katsoi kauhuissaan, miten Kristuksen ansaitsemaa armoa myytiin rahasta ja miten paavi kiskoi lampaidensa selkänahasta varoja kirkkonsa rakentamiseen.
Silloin ei ollut lehdistöä eikä internetiä - miten saada Johann Tetzelin kaupankäyntiä arvosteleva teksti tiedoksi kansalle.
Kuuluisasti Luther naulasi Wittenbergin kaupungin linnankirkon oveen paperin, jossa oli 95 teesiä anekaupasta.
Tämä tapahtui 31. lokakuuta 1517 ja tapahtumaa pidetään uskonpuhdistuksen alkamisen ajankohtana.
Samalla kun Luther naulasi teesinsä kirkon oveen kaiken kansan luettavaksi, hän lähetti ne myös Mainzin arkkipiispalle kirjeessä.
"Miksi paavi, joka on äveriäämpi kuin rikkain Crassus, rakennuttaa pyhän Pietarin basilikan köyhien uskovien rahoilla kuin omilla rahoillaan?"
teesi 86
Wittenbergin hankala munkki oli edelleen varma siitä, että paavi Leo X on jotenkin tietämätön niistä kauheuksista, joita kirkossa kentällä tapahtuu ja kirjoitti paaville vielä syyskuun 6. 1520 vapaan evankeliumin asiasta opillisesti painavan kirjeen.
Lutherin ystävät käänsivät teesit tuon ajan sivistyskielelle latinaksi 1518 ja muutamassa viikossa sanoma levisi nyt yli koko Euroopan. Kirkkokansa luki ja kuuli ja iloitsi ilmaisesta evankeliumista Espanjaa ja Italiaa myöten.
Mutta nyt ei ollut kysymys vain uskonasioista, teologiasta, vaan rahasta!
Mainzin arkkipiispa ei vastannut alaiselleen, vaan antoi tutkia olisiko Lutherin kirjeessä harhaoppia ja lähetti sen sitten edelleen Roomaan.
Näin viesti kulki Wittenbergin munkilta aikansa mahtavan kirkkoruhtinaan kautta Rooman kuuriaan!
Tehokasta tiedotusta, etten sanoisi.
Mutta asian teki tärkeäksi se, että munkin sössötyksellä oli kielteinen vaikutus Fuggerien pankkien pyörittämälle anekaupalle - tuotto laski selvästi 1517 jälkeen.
Paavi Leo X ei myöskään vastannut Lutherin varsin painavaan kirjeeseen Mainziin, vaan antoi asian Rooman teologien käsiin. Nämä olivat Medici suvun ylellisiä ystäviä, virkojaan aatelisina saaneita, monet teologisesti varsin keveän sarjan miehiä.
Johann Tetzel itse väitteli tohtoriksi anekaupan puolustuksella. Korkea-arvoinen italialainen kardinaali Thomas Cajetan (1469-1534) lähetettiin Wittenbergiin hoitamaan asiaa paavin lähettiläänä.
Saksalainen Johann Maier von Eck (1486-1543) otti lukua siitä, että Luther kiisti Leipzigin väittelyssä 1519 että Matteus 16:18 olisi perusta paavin autkoriteetille Kristuksen kirkossa. von Eck vertasi nyt Lutheria toiseen harhaoppiseen, Jan Husiin, joka oli poltettu Konstanzassa 1415. Rovio uhkasi Wittenbergin munkkia nyt toden teolla.
"Ja minä sanon sinulle: Sinä olet Pietari, ja tälle kalliolle minä rakennan kirkkoni. Sitä eivät tuonelan portit voita. Minä olen antava sinulle taivasten valtakunnan avaimet. Minkä sinä sidot maan päällä, se on sidottu taivaissa, ja minkä sinä vapautat maan päällä, se on myös taivaissa vapautettu."
Matteus 16:18
Lapin vanhimmat ovat omaksuneet tämän lauseen nyt koskemaan itseään - avainten valta on heillä ja heidän valtuuttamillaan saarnaajilla.
Vanhoillisilla on tästä toinen käsitys, taivasten valtakunnan avaimet ovat nimittäin Rauhanyhdistysten hallussa eikä Jellivaarassa.
Yksimielisyyden ohje on eriseuralaisten kirjoittama.
Myös Augsburgin tunnustus on tulevan eriseuran johtajan Philiph Melanchtonin kirjoittama.
Eikä Lutherinkaan kirjoitukset ole kovin luotettavia koska hän kirjoitti välillä mm sellaista että "juutalaiset pitäisi tappaa" ja "kehitysvammaiset lapset pitäisi heittää rotkoon koska ne ovat sieluttomia lihamöhkäleitä joihin perkele on mennyt asumaan ja estänyt ihmisen sielun asettumisen siihen lihamöhkäleeseen".
Näitä sekoiluja ei voi selittää esimerkiksi tuon ajan tavoilla/tietämättömyydellä koska Katolilainen kirkko ja katolilaiset pitivät yleensä hyvää huolta kehitysvammaisista ja heitä pidettiin yhtä arvokkaina ihmisinä kuin muitakin. Sitäpaitsi tuollaista harhaoppia ei voisi missään tapauksessa selittää millään kulttuurilla tai aikasidonnaisuudella koska kysymys on luovuttamattomista opinkohdista (yksiselitteisesti 5. käskyn vastainen oppi). Luther oli siis yksiselitteisesti harhaoppinen kusipää ja 1900-luvun holokaustin pääarkkitehti.
Luther oli sekopää keskiaikainen juoppomunkki. Hänen tunnustuskirjojaan ei kannata ottaa tosissaan. Esimerkiksi isokatekismus on niin sekavaa ja hereettistä tekstiä että sitä en suosittele edes kenenkään lukevan, saatika sitten uskovan.
Mikään ei auttanut, Lutherin teesien herättämä kiinnostus jatkui ja paavi koki arvovaltansa - ja aneiden kaupan - uhatuksi. Keisari Kaarle V Suurikin alkoi olla tietoinen pyhän saksalais-roomalaisen valtakunnan sisällä olevasta kirkollisesta hämmingistä.
Tarvittiin järeämpiä aseita - ja Leo X ampui kesäkuussa 1520 todella kovilla, hän uhkasi bullassa Exsurge Domine augustinolaista munkkia pannalla eli kirkon kirouksella, jos tämä ei 60 päivän sisään luopuisi 45 teesistä (loput 50 olivat okay). Kun tämä ei jostain syystä suostunut, Leo X kirosi Lutherin tammikuun 3. 1521 (Decet Romanum Pontificem).
Jumala ampui takaisin kovilla myös - samana vuonna, 1 joulukuuta 1521 Taivaan Isä kutsui paavi Leo X luokseen, varmaan myös selittämään Pietarin kirkon rakentamisen rahoitusta ja Jumalan Pojan verellään ansaitseman armon myymistä rahasta.
Peliin tuli nyt aikansa väkevin valtiomies ja sotilas, Kaarle V Suuri Espanjalainen, joka tahtoi kuulla hankalaa Wittenbergin munkkia Wormsin valtiopäivillä 1521.
Kyseessä oli koko keisarikunnan tärkein valtiollinen tapaaminen - eräänlainen kutsu USA:n kongressin eteen kertomaan uskosta.
Martti ystävineen tajusi tämän ihmeellisen asian, miten kirkon oveen naulatusta paperista oli tullut maailman mahtavien kiinnostuksen kohde.
Keisari katsoi asialliseksi riistää Lutherilta maalliset kansallisoikeudet - hänestä tehtiin henkipatto, jonka käytännössä kuka tahansa saisi tappaa.
Semmonen tilanne
kirkkonsa helvettiin kiroama
keisarinsa henkipatoksi ja rikolliseksi julistama
veikeää tämä Kristuksen seuraaminen, eikö totta.
Nykyisen Saksan alueella oli useita "vaaliruhtinaita", keisarikunnan alaisia mutta varsin itsenäisiä osavaltioita johtavia henkilöitä, jotka osallistuivat valtiollisiin valintoihin.
Luther oli todellisessa hengenvaarassa, toisaalla odotti polttorovio kuin Jan Hussia, toisaalla salamurhaajan tikari tai myrkky.
Wormsista Wittenbergiin palattaessa naamioituneet metsäläiset hyökkäsivät Lutheria kuljettaneiden vaunujen kimppuun, ja heidän sieppaamansa munkki katosi yleisön näkyvistä.
Saxonin vaaliruhtinas Frederik Viisas (1463-1525) oli lähettänyt miehensä kaappaamaan Lutherin, ja he toivat hänet turvaan Wartburgin linnaan (Eisenach).
Luther koki siellä suuria ja kirjoitti vielä suurempia. Hän itsee vertaa sitä Uuden testamentin kuuluisaan näkyjen saareen "se oli minun Patmokseni".
Kaikkein tärkeimpänä kirjoituksena salaisessa turvapaikassa on pidettävä ensimmäistä kansankielistä Uuden testamentin käännöstä, jonka Luther sai valmiiksi linnan tarjoamassa rauhassa.
Hän kirjoitti myös tulisia taistelupamfletteja Mainzin arkkipiispaa vastaan ja monille muille, joiden todellisen olemuksen hän nyt tajusi. Paavi onkin anti-Kristus koska vastustaa Kristuksen evankeliumia.
Wartburgin linnassa näytetään yhä huonetta, jossa Luther työskenteli kirjoittaen jatkuvasti. Huoneen seinässä näytetään haalistunutta musteläiskää, kun Martti heitti häntä jatkuvasti häiritsevää ja kiusaavaa S**tanaa mustepullolla.
Ollaanpa tästä tilanteesta mitä mieltä tahansa, Wartburgin linnasta käsin Luther heitti mustepullolla Kristuksen kirkkoon niin väkevästi pureutunutta P*rua, että sen myöt ei muuttunut vain pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta, katolinen kirkko vaan koko maailma.
Kansankielellä sanoen keisari Kaarle V Suuri oli kusessa.
Sulttaani oli melkein valloittanut Wienin ja olisi siitä jatkanut islamin valloitusta syvälle Eurooppaan.
Pelastusta ei tuonut espanjalainen falangi, vaan taivaan sade, joka sai turkkilaisten pelätyt tykit juuttumaan mutaan.
Tällaisena aikana tarvitaan kaikkien vaaliruhtinaiden tuki, yhtenäinen valtakunta puolustautumaan vihollisen hirvittävää uhkausta vastaan.
Tarvitaan myös uskonnon rauha.
Näin keisari Kaarle V määräsi koolle Augsburgin valtiopäivät 1530 ja sanoi Lutherin ystäville - tulkaa sinne kertomaan, mikä teitä potuttaa.
Luther itse ei niin vaarallisessa tilanteessa osallistunut.
Mutta ystävänsä kirjoittivat kirjaan, mikä heitä potuttaa.
Tämä on majesteettinen dokumentti, Augsburgin tunnustus, joka on kaikkien uskonpuhdistuksen luterilaisen haaran yhdessä tunnustama lisäys vanhan kirkon kolmeen suureen uskontunnustukseen.
Augsburgin tunnustuksen esipuhe on kohdistettu keisari Kaarle V Suurelle, aikansa väkevimmälle mahtimiehelle, jota paavitkin pelkäsivät.
"Esipuhe
Voittamaton keisari, kaikkein armollisin herra! Teidän Keisarillinen Majesteettinne on kutsunut koolle valtiopäivät Augsburgiin neuvottelemaan apujoukoista turkkilaisia vastaan, jotka vanhastaan ovat kristillisen uskon ja kaiken kristillisyyden pahimpia perivihollisia, ja päättämään pysyvistä puolustustoimenpiteistä heidän kiivaiden hyökkäystensä torjumiseksi ja lisäksi keskustelemaan erimielisyyksistä, jotka koskevat meidän pyhää uskontoamme ja kristillistä uskoamme. Sitten on myös tarkoituksena, että molempien osapuolten mielipiteet ja näkökannat tässä uskonasiassa tulisivat kuulluiksi, ymmärretyiksi ja punnituiksi keskinäisessä rakkaudessa, lempeydessä ja ystävyydessä, jotta näissä asioissa – sen jälkeen kun molemmin puolin esitetyt yksipuoliset kirjalliset lausunnot on oikaistu — saataisiin aikaan yksinkertainen ja totuudellinen ratkaisu ja kristillinen sovinto, niin että meidän keskuudessamme tulevaisuudessa yksi ja sama, aito ja tosi uskonnon muoto saisi olla käytössä ja harjoituksessa. Toivomme on, että niin kuin me elämme ja taistelemme yhden ainoan Kristuksen alaisina, me voisimme myös elää yhdessä ja yksimielisinä yhdessä ainoassa kristillisessä kirkossa. Ja me allekirjoittaneet, jotka on kutsuttu näille valtiopäiville samalla tavalla kuin muut vaaliruhtinaat, ruhtinaat ja säädyt, olemme keisarillista käskyä alamaisesti noudattaen tulleet hyvissä ajoin Augsburgiin ja olleet — tämä sanottakoon ilman kerskailua — paikan päällä ensimmäisten joukossa."
Näemme tuossa viittauksen valtiopäivien taustalla oleviin uhkaaviin mustiin pilviin - Turkin sotilasmahti Euroopan porteilla.
Näin Jumalan Poika käyttää maallisia voimia miten tahtoo milloin tahtoo, näkymättömällä mutta hyvin tehokkaalla tavalla.
Euroopan yhteisö ei tänään ole kovin kiinnostunut avaamaan EU ovia turkkilaisille. Suomalaiset sen ehkä huonommin ymmärtyvät kuin sukulaisensa unkarilaiset.
"Teidän Keisarillinen Majesteettinne on vaaliruhtinaille, ruhtinaille ja valtakunnansäädyille, ei ainoastaan kerran, vaan toistuvasti armollisesti ilmaissut ja Speyerin valtiopäivillä 1526 julkisesti luetun keisarillisen ohjeen nimenomaisen sanamuodon välityksellä ilmoittanut, että Teidän Majesteettinne ei halunnut tietyistä syistä, joihin silloin vedottiin, tehtävän päätöstä tässä uskonnon asiassa, vaan että Teidän Keisarillinen Majesteettinne haluaisi taivutella paavia kutsumaan koolle kirkolliskokouksen."
vaan eipä halunnut paavi mitään kirkolliskokousta, oli jo huomannut, että Wittenbergin teologit jyräävät heidät.
Näin saivat alkunsa Tunnustuskirjat
Kyseessä on kokoelma uskonpuhdistuksen vuosisadalla 1500-luvulla Saksassa laadituista kristillistä oppia koskevista kirjoituksista, jotka ovat myös Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kivijalka.
SISÄLTÖ
Kolme yhteisen ekumeenisen kirkon uskontunnustusta:
Apostolinen, Nikea-Konstantinopoli-Athanasius
Augsburgin tunnustus (1530) Melanchton
Augsburgin tunnustuksen puolustus (1530) Melanchton
Schmalkaldenin artiklat (1537) Luther
Vähä ja Iso Katekismus Luther
Yksimielisyyden ohje (1577) mm. Andreae, Chemnitz, Selnecker, Chytraeus
suomalainen wikipedia kertoo Yksimielisyyden ohjeesta (Formula Concordia):
Yksimielisyyden ohje (tai Sovinnonkaava) ... laadittiin, koska Lutherin ja Melanchtonin kuoltua luterilainen kirkko alkoi hajaantua opillisesti.
Tässä asiakirjassa pyrittiin tarkentamaan opinkohtia ja lopettamaan luterilaisen kirkon alkava hajaannus.
Yksimielisyyden ohje oli alun perin tarkoitus hyväksyä laajassa luterilaisten kokouksessa, mutta sen sijaan päädyttiin vain keräämään allekirjoituksia opukseen.
Yksimielisyyden ohje tuo paremmin esiin aitoluterilaisten (gnesioluterilaisten) kuin filippistien näkemyksiä.
Tämä tunnustuskirja on muiden joukossa siinä mielessä erikoinen, ettei se ole suunnattu katolilaisuutta vastaan, vaan se on luterilaisten sisäinen tunnustuskirja.
Tämä tunnustuskirja voidaan nähdä myös luterilaisen ortodoksian aluksi.
Ruotsin kirkko hyväksyi Tunnustuskirjat, mukaan lukien Yksimielisyyden ohjeen, heinäkuun 30. 1593.
Huomattakoon, että kaikki luterilaiset kirkot hyväksyvät muut Tunnustuskirjoihin kuuluvat osat, mutta jotkut eivät hyväksy Yksimielisyyden ohjetta.
Kun kuulemme suomalaisen "tunnustuksellisen luterilaisen" ääntä, esimerkiksi Luther-säätiön teologien, Lähetyshiippakunnan tai pienten tunnustuksellisten kirkkojen ääntä, mukana on vahvasti Formula Concordia, Yhtenäisyyden ohje, Sovinnonkaava
Se nimittäin on uskonpuhdistuksen kirkkojen sisäinen tunnustus ja määrittelee terävästi rajoja erityisesti Melanchtonin sovinnollisempaan siipeen eli filippiläisiin
Philpp Melanchton oli Lutherin ystävä ja työtoveri, joka ahkeroi Augsburgin tunnustuksen ja sen puolustuksen parissa (1497-1560).
Lopuksi vielä...
Paavi Leo X ja Mainzin arkkipiispa asettuivat Wittenbergin hankalaa munkkia ja Raamatun professoria vastaan.
Keisari Kaarle V Suuri sai tilaisuuden henkilökohtaisesti kuulla alamaistensa valituksia kirkon väärinkäytöksistä ja puhtaan lain ja evankeliumin opin perustelua.
Hänen harmikseen keskustelut eivät tuottaneet yksimielisyyttä, sovintoa, vaan riita kirkon sisällä paheni.
Muistamme, että keisari Konstantinus Suuri tahtoi myös yhdistää Rooman valtakunnan kutsumalla tärkeimmät piispat ja teologit kokoon Nikeaan sopimaan siitä, mikä on kristinuskon keskeinen sisältö.
Silloin käytiin riitaa Jeesuksesta (Areiolaisuus) ja nyt keisari Kaarle V aikana Jeesuksesta (puhdas evankeliumi),
Kumpikaan keisari ei onnistunut rauhoittamaan sanoista tappelevia teologejaan ja kirkkojen johtajia.
Mitä keisarille sitten tapahtui?
1520-luvulla espanjalaiset konkvistadorit murskasivat atsteekkien ja inkojen valtakunnat Uudessa maailmassa ja kulta alkoi virrata sieltä Atlatin yli kotiin.
Kaarle V koki tämän voiton merkkinä siitä, että hän on paitsi maallinen ruhtinas myös kristikunnan ensimmäinen suojelija.
Ja todellakin, vaikka varsin täpärällä, Kaarle V:n joukot torjuivat Wienin valtauksen 1529 ja sulttaani Suleiman Loistava kääntyi joukkoineen takaisin kotiin - eikä koskaan palannut.
Kaarle V torjui uskonpuhdistuksen ja kääntyi sydämestään kristillisen kirkon ja sen perinteiden vartijaksi.
Hänen toimestaan pidetyssä Trenton kirkolliskokouksessa 1545 luotiin tunnustuksellinen roomalais-katolinen kirkko.
Se ei suinkaan ollut tarkoitus, mutta näin kävi.
Augsburgin tunnustuksen vastapainoksi määriteltiin, mikä on paavin kirkon oppi erotuksena protestanteista, ja näin käytännössä syntyi uusi kirkko.
Roomalais-katolinen kirkko on siis syntynyt 1545 ja sen juuret menevät yhteiseen ekumeeniseen kirkkoon ja aina alkukirkkoon asti.
Trenton jälkeen roomalais-katoliset ovat laatineet uusia uskon lausumia, dogmia, jotka ovat lähinnä korostaneet Neitsyt Marian ja paavin asemaa.
Kaatumataudista ja kihdistä kärsivä Kaarle V Suuri vetäytyi hallitsijan asemastaan poikansa hyväksi 1555 ja asettui loppuelämäkseen hiljaiseen luostariin Extremaduraan.
Kerrotaan, että hänen huoneissaan oli joka seinällä kelloja muistuttamassa tehtävien paljoudesta ja ajan vähyydestä.
Kaarle V Suuri kuoli malariaan 21.9. 1558 ja on kohtaava Jumalan ja Kristuksen arvion tekemisistään.
...
Muistutan vielä, että 1500-luvun uskonnollinen ja poliittinen kamppailu evankeliumista johti 1600-luvulla 30 vuotiseen sotaan, jossa katolisen Espanjan pelätyt falangit olivat tärkeä asevoima paavin tukena.
30-vuotinen sota on pahin Euroopassa raivonnut kamppailu ennen nykysivistyksen aikaisia kahta maailmansotaa, ja runteli Saksan maan täysin.
Vaan ei kitkenyt protestantteja kirkon todellisuudesta, kuten oli toivottu. Viimeisimpiä aseellisia yhteenottoja on ollut pohjois-Irlannissa, jossa kansallismieliset irlantilaiset katoliset ja Englannin anglikaanit protestantit ovat vasta viime vuosina löytäneet sovun.
Toivon että Saara, muuttis^^ ja Κέρβερος hyväksyvät tämän pienen tutkielman vastauksena kommentteihinsa.
Suomen ev.lut. kirkon papisto on valalla vannonut pysyvänsä Tunnustuskirjojen opetuksessa, jossa on Yhtenäisyyden ohje mukana.
Tilanne ei ole aivan yksinkertainen, sillä nyt on paljon puhetta "tunnustuksellisista papeista" jotka eivät tahdo mahtua ev.lut. kirkon systeemiin.
"Tunnustuksellinen pappi" pitäytyy luterilaisen kirkon tunnustuksiin mukaan lukien Yksimielisyyden ohje.
Tästä lauseesta seuraa, että kaikki papit eivät pitäydy.
kirjoituksen keskelle on tullut kommentti, jota en kirjoittamisen tuoksinassa huomannut.
nimimerkki Vanhoillislestadiolainen kirjoitti mm
"Luther oli sekopää keskiaikainen juoppomunkki. Hänen tunnustuskirjojaan ei kannata ottaa tosissaan. Esimerkiksi isokatekismus on niin sekavaa ja hereettistä tekstiä että sitä en suosittele edes kenenkään lukevan, saatika sitten uskovan."
Tämä osoittaa, että nimimerkki ei todellisuudessa ole vanhoillislestadiolainen tai jos on, ei edusta Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistyksen linjaa.
Niin, tämä tapahtumien ketju on ainakin minulle tuttu. En kysynytkään kuinka Yksimielisyyden ohje syntyi, vaan uskotko itse tuon ohjeen mukaisesti?
Nojuu - tämä pohjustus oli tuikitarpeellinen eli välttämätön asian ymmärtämiseksi ja piti vielä lukea tuokin:
http://www.evl.fi/tunnustuskirjat/yo/t2.html
että osasi hahmottaa paremmin kokonaisuutta. Tarkemmin vielä tuo Negativa.
Jumala ei tahdo, että kukaan joutuu kadotukseen vaan että kaikki kääntyvät hänen omikseen ja saavat iankaikkisen autuuden. Hes. 33:11: "Niin totta kuin minä elän, ei ole minulle mieleen jumalattoman kuolema, vaan se, että jumalaton kääntyy tieltänsä ja elää." (Joh. 3:16) "Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä."
Kyllä tämä Kr-uskontoon tutustuminen on aika vaikeaa (tai aikaaviepää) ja erittäin jännittävää ja myös antoisaa. Joku aika sitten mainitsin, että olette te melko veijareita pakottamalla minut tavaamaan Bibliaa tuontuostakin ja tuntuu, että lukutunteja tulee entistä tiheämpään. Ajan puute on myös murhe.
"Vapaa tahto eli ihmisen kyvyt" tunnustuskirja kuulostaa melko kummalliselta (oudolta) asiaan vihkiytymättömältä. Ja juuri siitä syystä ajattelin liittää kommenttini suoraan eilen ilman "siivousta tai puntaroinita". jos se herätti hilpeyttä - hyvä niin. Toisaalta halusin tuoda ns "ensituntumia" ulkopuolisilta Teidän tietoonne oppinne sisällöstä. Tämä oli vaan yksi raapaisu pintaan. Arvattavasti tällaisia kohtia uskonnossa on mittaamaton määrä. Olen juuriltani ollut ns. tapakristitty evlut. ja väitämpä, että meistä miljoonista vastaavanlaisista Suomessa olen viimeaikoina jo melko perehtynyt uskonnon sisältöön. Toisaalta en ole saanut tukiopetusta vasta kuin muutamassa asiassa.
Tämäkin ketju on palauttanut mieliini kauankauan sitten koulussa opiskeltuja asioita ja oikeastaan paljon antoisampana pidän sitä, että olen joutunut (tähtenne) vaivautumaan lukemaan ja tutkimaan 1500-luvun Euroopan historiaa.
Juu - olen käynyt Eisenachissa ja Wartburgin linnassa. Mutta silloin ei ollut mielenkiintoa syventyä aiheeseen tältä kannalta.
Sumerin historiallinen esittely tässä ketjussa asiasta auttoi minua ymmärtämään asiakokonaisuutta ja koen sen arvokkaaksi.
Haluan ymmärtää asioita ja koen onnistuneeni tänään. Ymmärtäminen ei tietenkään tarkoita, että muuttaisin mielipiteitäni, mutta tieto ei lisää tuskaa, päinvastoin se antaa uutta ajattelemisen aihetta.
Siis tämä on keskustelupalsta, jossa lestadiolaisuudesta kiinnostuneet henkilöt vaihtavat mielipiteitä lestadiolaisuudesta. Meillä kaikilla on nämä Lutherin kirjoitukset kodeissamme ja ne joita kiinnostaa lukevat niitä. Täällä on tarkoitus herättää keskustelua lestadiolaisuuden tiimoilta. Keskustelu syntyy mielipiteiden vaihdosta.
Täällä on joskus aiemminkin ollut pitkiä luentoja. Sellaiset eivät kuulu keskustelupalstoille. Linkitykset erilaistyen omia mielikuvituksiaan suoltavien, itseään korottavien pas'kantärkeiden uskonnollisten hörhöjen blogeihin eivät nekään ole keskustelua.
Omasta elämästä omista kokemuksista omasta uskosta omasta uskon kilvoituksesta. Tällaiset ovat kiinnostavia keskustelunavauksia.
Kyllä luterilaisuus kuuluu aivan ehdottomasti lestadiolaisuus palstalle, sitä et voi kieltää.
Samoin kaikki, mikä liittyy raamattuun ja kirkkohistoriaan, aina luomisen aamuhämärään asti.
Ymmärtäisin kantasi ja estelysi, jos täällä olisi avauksia esim talon rakentamisesta tai vaikka leipomisesta :-)
Miksi siis sinulla on ymmärtämisvaikeuksia? Sanojesi valintojen suhteen minulla on ymmärtämisvaikeuksia, kirjoitat halventavasti.
Hei Saara
Olen pahoillani, jos en osannut tarpeeksi korostaa, miten historian henkilöt, poliittiset voimasuhteet, kirkollinen valtataistelu ja sisäiset oppiriidat vaikuttavat Tunnustuskirjijen maailmassa... Kyse ei ole teoriasta vaan elämästä, tunnustaminen tapahtuu todellisuudessa.
Minun on hyvin vaikea hahmottaa Saara nimimerkillä kirjoitettua tunnustautumista. Toisaalta tässä pyydät liittymään kaikkein tiukkapipoisimpaan luterilaisuuteen, mutta eilen olit helluntailainen, sitten olet Petrin Vapaakirkkoa, sitten amerikkalaista premillerianismia tuova
Yksimielisyyden ohjeen teologit olisivat vähintään yhtä ymmällään.
Mitä lippuja liehutat, kenen kaikkien joukoissa marssit?
Kirjoituksesi sai minut huvittuneena hymyilemään. Marssin Jeesusta seuraavien joukossa. Pyhä Henki kun avaa ihmisen ymmärryksen hengellisiin asioihin, ei sen jälkeen katsota eikä tunneta raja-aitoja Kristusruumista erilleen repivinä.
Pyhästä Hengestä uudestisyntyneet tunnistavat toisensa. Tämä on suuri hengellinen salaisuus. Ennen Pyhän Hengen vuodatusta opetuslapsetkin olivat lukittujen ovien takana peloissaan ja ihmeissään, ilman voimaa. Vasta Pyhän Hengen saatuaan, he muuttuivat täysin. He saivat sen voiman, jota Jeesus oli käskenyt odottaa (ja kieltänyt lähtemästä ilman sitä)
Kaikista opetuksista ja kirjoituksista Pyhä Henki näyttää mitkä ovat totuutta ja missä on osa totta ja osa väärinymmärrettyä.
Näyttää tietysti myös mikä on täysin huuhaata. Pyhä Henki on siksi välttämätön, että osaa arvioida oikein.Sanassa sanotaan, että hengellinen ihminen tutkiskelee kaiken, mutta häntä itseään ei kukaan ymmärrä (osaa siis tulkita, paitsi toiset hengelliset) Pyhä Henki paljastaa kaikkien täälläkin kirjoittavien hengellisen tilan. Kuka on hengellinen ja rakastaa totuutta, kuka esittää nöyrää vaikuttaakseen hengelliseltä, kuka on vilpitön mutta ei ymmärrä, kuka etsii (janoaa) kuka pilkkaa ja halveksii Jumalaa pukien pilkkansa vielä raamatunlauseisiin. Toisin sanoen, kaikki on hengelliselle läpinäkyvää!
Hyvää sunnuntaita, hymyilevä Saara:)
avaan tästä aiheesta uuden ketjun nimellä Totuuden Henki