että olisin valmisin heittäytymään kokonaan vain sinulle. Mietin millaista meillä voisi olla ja se saa minulle kylmiä väreitä ja haikean mielen..
Kuinka jaksan odottaa ja toivoa, kun vastausta ei tunnu tulevan. Toivo on välillä täysin poissakin tilanteen vuoksi, sinun vuoksi. Miksei minulle tule mitään vastausta..tuleeko koskaan. Saanko miettiä loppuikäni mitä tässä tapahtui. Ja että menetin sinut..vai menetänkö. Ajatus masentaa paljon. Haluaisin vain olla sinun kanssa. En enää paljoa muuta toivokkaan, kaikki muu on vähemmän tärkeää.
Sinussa on se jokin. Meillä on jokin yhteys..en ole sitä aiemmin edes tajunnut. Jokin vetovoima vaan on ollut..siitä asti kun sinussa jotain huomasin. Huomasin katseissasi jotain tuttua ja erilaista..jäit ns. "kiinni" minulle. Siitä saakka olet ollut mielessäni, vaikka olen ollut varattuna. Mutta se on ollut harmitonta, mielestäni. Ajan myötä olet päässyt enemmän ja enemmän päähäni kiinni. Ja olen antanut itseni rakastua sinuun. Minulla on kova ikävä ja tarve puhua asioista sinun kanssa. Viime näkemisestä on jo ihan liian kauan.
Ajattelen sinua kun menen nukkumaan ja ensimmäisenä kun aamulla herään tai keskellä yötä. Ja siinä välissä olet päässäni melkeinpä taukoamatta, ei voi mitään. Haluaisin päästä sinun lähelle henkisesti ja fyysisesti. Saavuttamaton unelma..? Jaa-a.
Hyvää yötä kaunis.
Kuinka jaksan odottaa ja toivoa, kun vastausta ei tunnu tulevan. Toivo on välillä täysin poissakin tilanteen vuoksi, sinun vuoksi. Miksei minulle tule mitään vastausta..tuleeko koskaan. Saanko miettiä loppuikäni mitä tässä tapahtui. Ja että menetin sinut..vai menetänkö. Ajatus masentaa paljon. Haluaisin vain olla sinun kanssa. En enää paljoa muuta toivokkaan, kaikki muu on vähemmän tärkeää.
Sinussa on se jokin. Meillä on jokin yhteys..en ole sitä aiemmin edes tajunnut. Jokin vetovoima vaan on ollut..siitä asti kun sinussa jotain huomasin. Huomasin katseissasi jotain tuttua ja erilaista..jäit ns. "kiinni" minulle. Siitä saakka olet ollut mielessäni, vaikka olen ollut varattuna. Mutta se on ollut harmitonta, mielestäni. Ajan myötä olet päässyt enemmän ja enemmän päähäni kiinni. Ja olen antanut itseni rakastua sinuun. Minulla on kova ikävä ja tarve puhua asioista sinun kanssa. Viime näkemisestä on jo ihan liian kauan.
Ajattelen sinua kun menen nukkumaan ja ensimmäisenä kun aamulla herään tai keskellä yötä. Ja siinä välissä olet päässäni melkeinpä taukoamatta, ei voi mitään. Haluaisin päästä sinun lähelle henkisesti ja fyysisesti. Saavuttamaton unelma..? Jaa-a.
Hyvää yötä kaunis.
Vastaukset 35
Vanhimmat
Samanlaisia mietteitä eräästä miehestä, joka on myös " kielletty" eli on varattu.
Siksi anonyyminä sinulle tähän vastailen...tuskin olet hän
Taitaa tosissaan olla Saavuttamaton unelma....
Tunnen ja tiedostan...
Kauniita unia komistus.
Asiat kyllä selviävät johonkin suuntaan, mutta selkeys vaatii rohkeutta kohdata. Niin sen näen. Rohkeutta ja avoimuutta. Onko näitä sinulla (jälkimmäistä varmaan on), entä onko toisella?
Olisi molempia, varmaan toisellakin, mutta toisen täytyisi tulla aika paljon jo vastaan..
Niin, ehkä toinen ajattelee samoin eikä tiedä, onko vastaan tuleminen käytännössä mitä? Jos olet mies ja vastapuolesi nainen, mikä kuva tekstistäsi tulee, hän ei ehkä ole tottunut kummoiseenkaan aloitteellisuuteen eikä oikeasti ymmärrä yhtään, mitä ihmettä häneltä odotat. Älä hermostu tästä oletuksesta, niin se vain menee.
Osuvaa. Minä naisena odotan vastauksia myös. Kummallista miten voikaan toiseen niin juurtua (?). Ei halua päästää irti, luovutttaa vaikka tietää sen olevan viisain rakaisu. Sydän ei kai toimi viisaasti?
Varovainen kysymys; oletko esittänyt suoran kysymyksen johon vastausta odotat vai onko vain hänen vuoronsa?
kysymyksiä on lähtenyt, vastauksia ei olet tullut ainakaan vielä. Ja juu on hänen vuoronsa :)
Okei. Mulle on kysymyksiä esitetty ja kaikkiin olen vastannut, epämääräisen epäsuorasti, kuten hänkin minun kysymyksiini ;) Hullu, mutta kutkuttava juoni tällä "tarinalla". Teoriassa hän on lähetänyt oikean elämän puolella viimeisen viestin eli vuoro voisi olla minun, viestin sisältö kuitenkin sellainen että ihan heti ei yhteyttä voi uudelleen avata... Omituista? Kyllä, sen takaan ja alleviivaan :D
ei saa kiusata toista tunteilla..senkin..
Ehken ole ihan kiltti "tyttö", muttei kyllä täysin viaton hänkään ;) Kiitti halista, unikuvat olivat varsin sekavia.... Niin romantikko en ole että kohtaloon uskoisin, silti uskon että kaikelle on aikansa ja paikkansa. Asiat kulkeutuvat kyllä oikeaan suuntaan, kunhan niitä vähän avittaa... Edelleenkään en jaksa uskoa, että olisit minun hän, mutta juuri noin hänkin kirjoittaisi ;D
Mukavaa päivää kaikesta huolimatta :)
no joo.. kaikesta huolimatta olen hulluna häneen ja tyydyn sitten rannalla ruikuttamaan.
Muiskista sulle..tuskin olenkaan sinun hän. ;)
Huh, huh, olipa iintiimi tunnelma,..tiivistunnelmainen novellin alku. Taidan ottaa tuosta kopion ja käyttää sitä tulevassa lottamariemmanuelle romanttisessa seksifantasia novellissa..
Tuosta on hyvä jatkaa,...ja sitten he tapasivat ja vimein tajusivat,,,
Minä toivon, että sanoisit minulle ääneen kaiken sen mitä näen sinun katseistasi ja eleistäsi, niinkuin sinäkin näet minusta. En vain voi lähestyä sinua, ennen kuin itse tulet puhumaan kasvotusten rauhassa kanssani..
Minäkin olen rakastunut sinuun. En tiedä tarkalleen milloin se tapahtui, ajan kanssa kai. Ajattelen sinua jatkuvasti. Haluaisin tällä hetkellä enemmän kuin mitään vain puhua kaikesta ja heittäytyä.
kuinka ei voi lähestyä?? kirjoitat sen sähköpostin tai vaikka tekstiviestin, se riittäisi ja siitä se voisi lähteä tapaamiseen saakka..
haluat tapaamiselta...?
Kuvasit kaiken niin kauniisti ja juuri siltä kuin se tuntuukin. Jäin kiinni sulle.
Kaikki tunteet mitä kuvailit tuntuu musta ihan samalta. Silloin ensimmäisessä kohtaamisessa tiesin vaan, että oot jotain erilaista, jotain mitä en ymmärtänyt. Olen ajatellut sua paljon ja tunsin sun läsnäolon jo kauan aikaa sitten.. tajusin ja pelkäsin sen voimakkuutta, sen otteen joka sulla on musta.
Sä oot mulle niin tärkeä, että kaiken pohjalla tarvitsee olla se, että mitä ikinä meidän välillä tapahtuukin, niin sä oot aina mun ystävä. Me voidaan puhua meidän väleistä, lähentyä enemmän, edetä.. mutta mun pitää tietää, että oot aina mun ystävä.
olen, aina.
arvaahan kuinka moni noin on jo sanonut minulle eikä olla yhteen sovittu kuitenkaan, äläs aliarvioi minua....
Tää oli niin kauniisti kirjoitettu. Ihan kun mun ajatukset ja noin mä just haluaisin et se olis. Ja musta se on tavallaan parempikin kuin mikään sokaiseva huuma et antaa tunteiden kasvaa ja syvetä. Se kuulostais siltä hyvälle perustalle rakentamiselta.
Liian pitkä ja vaikea polku samaa nähnyt jo liikaa älä mieti mua enää tuskin siitä itään tulisi, miksi et tehnyt silloin mitään jos nyt on jo liian myöhäistä?
Koska näitte edellisen kerran?
2.4 ja 8.4 ohimennen.
Onko tämä minulle? Kuka olet? Heittäydy jos olet hän jota ajattelen .
:)
ei onnistu ei..jatkan eteenpäin. Vitun vittu
Mitä tapahtui?
Miksi noin vahvasti sanailet?
laittaa oikeassa elämässä naisen isoon vastuuseen ja sä komppailet sujuvasti ja ohjailet, yrität ohjailla häntä.
Jos välität etkä loukkaa, ole mies ja suoraan toimit. Soitat vaikka tai mieti aikaa, miten käyttäydyitte ennen "sotkuja".
Voi olla että teillä on erimielisyyksiä ja väärinymmärryksiä. Tasottaa välejä voisi olla syksyn teema.
Kyllä normaali nainen ymmärtää milloin vedätetään.
Ihmettelen aina, miksi tänne palstoille kirjoitellaan "tyhjille ihmisille" oikeiden sijasta. Miksei aloittaja sano suoraan asioitaan kyseiselle henkilölle? Kerro toki muillekin, miksi et ole tämän salaisen rakkaasi kanssa yhdessä, jos kerran häntä rakastat? Miksi olet hänet menettänyt? Miksi ette korjaa asioita sen sijaan että täällä selität asiaa seinille?
Olisin itse voinut kirjoittaa samoin hänestä. Tuntuu silti mahdottomalta että olisit hän. Laittaisit viestin. Jos on sun vuoro;) Terkkuja täältä jostakin.
Aikaeron takiako sä toivotat hyvää yötä ja huomenta?
pitäisi kyl välillä heittäytyä. Anna mennä vaan!
Kuinkahan tässä tarinassa kävi..
Ap. lähti kiroillen jonnekin. Surullista.
Mikä teidät saa kaivelemaan näin vanhoja esiin?
Itse muistelen lämmöllä menneitä, mutta omasta mielestäni on parempi antaa niidenkin aikojen kirjoitusten pysyä siellä missä ne on. Kohtalo kuljettaa ihmisiä eri tavoin, mutta ei mua muiden asiat kiinnosta. Jos kaipaan ihmiskohtaloiden tarinoita, lainaan kirjastosta elämäkertoja.
Tietääkseni tuo on sallittua. Jos ei ole sinun kehääsi sopiva, ohita se toiseen ketjuun.
Ihmiset voivat täällä laitella "paloja" yhteen ja "tunteilla".
Kaikkea hyvää.
Ei haittaa muakaan yhtään, voi jopa jokin oma kirjoituskin vilahtaa. Itse en jaksaisi kaivaa, mutta mielenkiinnolla luen :).