Pääkirjoitus: Vapaavuori torjuu asuntolainakaton
Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori (kok) kieltäytyy viemästä eteenpäin ehdotusta asuntoluotoille säädettävästä lainakatosta. Hän perustelee kantaansa sillä, ettei asuntomarkkinoilla ole ylikuumenemisen merkkejä.
Ministeri Antti Tanskasen johtama työryhmä ehdotti viime syksynä joustavaa, alimmillaan 80 prosentin lainakattoa suhteessa asunnon kauppahintaan. Finanssiala vastusti ajatusta silloin ja otti nyt riemumielin vastaan Vapaavuoren kannan.
Lainakatto vaikeuttaisi nuorten ensiasunnon tarvitsijoiden asemaa. Jos pankki saisi lainoittaa asunnon hankintaa vain 80 prosentilla kauppahinnasta, loppuviidennestä varten tarvittaisiin omia varoja tai kallis, kulutusluottoehtoinen täytelaina. Ensiasunnon ostamiskynnys nousisi ainakin pääkaupunkiseudulla kohtuuttoman korkeaksi.
Keskustelussa on ehditty väittää, että lainakatto eriarvoistaisi yhteiskuntaa rajaamalla omistusasumisen vain varakkaille tarkoitetuksi.
Pankit sanovat osaavansa itse arvioida asiakkaiden luotonmaksukyvyn. Joustamaton lainakatto estäisi niiden mielestä ottamasta huomioon asiakkaiden vaihtelevia elämäntilanteita.
Omasta mielestään pankit osasivat arvioida asiakkaidensa maksukyvyn myös 1980-luvun lopun vauhtivuosina. Silloin ne rahoittivat asuntojen hintakuplan, joka 1990-luvun alussa sanoi ”plop”. Sen taidonnäytteen hintaa maksettiin pitkään.
Nyt pankkiala sanoo noudattavansa Finanssivalvonnan kahden vuoden takaista suositusta, joka kehottaa suhtautumaan pidättyvästi asunnonhankinnan yli 90-prosenttiseen luototukseen.
Asuntoluottojen kysynnän kasvu on taittunut, ja Suomen pankkisektori on kohtalaisen hyvässä kunnossa. Jos asuntomarkkinoiden tilanne olennaisesti muuttuu, lainakatto saadaan Vapaavuoren mukaan säädetyksi nopeasti (Helsingin Sanomat 6.4.).
Näin voidaan sanoa, mutta tunnistetaanko mahdollinen ylikuumeneminen ajoissa? Talouspoliitikkojen lämpöherkkyys ei aina ole ollut parasta luokkaa.
Ehkä on eduksi, että pankkialalla on vaikuttaja-asemissa tyyppejä, jotka rivivirkailijoina kokivat neljännesvuosisadan takaisen rahantyrkytysvimman. Se kokemus saattaa estää pankkikilpailua nyt hakeutumasta vaarallisille vesille.
Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori (kok) kieltäytyy viemästä eteenpäin ehdotusta asuntoluotoille säädettävästä lainakatosta. Hän perustelee kantaansa sillä, ettei asuntomarkkinoilla ole ylikuumenemisen merkkejä.
Ministeri Antti Tanskasen johtama työryhmä ehdotti viime syksynä joustavaa, alimmillaan 80 prosentin lainakattoa suhteessa asunnon kauppahintaan. Finanssiala vastusti ajatusta silloin ja otti nyt riemumielin vastaan Vapaavuoren kannan.
Lainakatto vaikeuttaisi nuorten ensiasunnon tarvitsijoiden asemaa. Jos pankki saisi lainoittaa asunnon hankintaa vain 80 prosentilla kauppahinnasta, loppuviidennestä varten tarvittaisiin omia varoja tai kallis, kulutusluottoehtoinen täytelaina. Ensiasunnon ostamiskynnys nousisi ainakin pääkaupunkiseudulla kohtuuttoman korkeaksi.
Keskustelussa on ehditty väittää, että lainakatto eriarvoistaisi yhteiskuntaa rajaamalla omistusasumisen vain varakkaille tarkoitetuksi.
Pankit sanovat osaavansa itse arvioida asiakkaiden luotonmaksukyvyn. Joustamaton lainakatto estäisi niiden mielestä ottamasta huomioon asiakkaiden vaihtelevia elämäntilanteita.
Omasta mielestään pankit osasivat arvioida asiakkaidensa maksukyvyn myös 1980-luvun lopun vauhtivuosina. Silloin ne rahoittivat asuntojen hintakuplan, joka 1990-luvun alussa sanoi ”plop”. Sen taidonnäytteen hintaa maksettiin pitkään.
Nyt pankkiala sanoo noudattavansa Finanssivalvonnan kahden vuoden takaista suositusta, joka kehottaa suhtautumaan pidättyvästi asunnonhankinnan yli 90-prosenttiseen luototukseen.
Asuntoluottojen kysynnän kasvu on taittunut, ja Suomen pankkisektori on kohtalaisen hyvässä kunnossa. Jos asuntomarkkinoiden tilanne olennaisesti muuttuu, lainakatto saadaan Vapaavuoren mukaan säädetyksi nopeasti (Helsingin Sanomat 6.4.).
Näin voidaan sanoa, mutta tunnistetaanko mahdollinen ylikuumeneminen ajoissa? Talouspoliitikkojen lämpöherkkyys ei aina ole ollut parasta luokkaa.
Ehkä on eduksi, että pankkialalla on vaikuttaja-asemissa tyyppejä, jotka rivivirkailijoina kokivat neljännesvuosisadan takaisen rahantyrkytysvimman. Se kokemus saattaa estää pankkikilpailua nyt hakeutumasta vaarallisille vesille.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Narussa.. Muut vie, eikä edes vikise!