Kommunismin rikokset

Ellei noita asoita käsitellä Venäjällä (muissa Neuvostoliiton ex-valtioissa), niin turha siellä on haaveilla koskaan vapaasta ilmapiiristä. Voi olla että hommaan menee yli sata vuotta, mutta parempi myöhään kuin ei koskaan. Suomessakin on vielä vapaussodan aikaiset jutut arkoja paikkoja joillekkin (koska kahakka käytiin omien kesken eli naapurit saattoi teilata toisiaan). Toki toinen maailmansota ja karjalan menetys on trauma, mutta ehkä jotenkin helpompi juttu koska hyökkääjä tuli ulkopäin.


Sama juttu Venäjällä. Varmaan Natsi-Saksan tuhotyöt ovat siellä helpompi käsitelllä kuin omien eli stalinin hirmuvallan rikokset omaa kansakuntaa kohtaan.

Onneksi noita neuvostoajan hirmutöitä on sentään alettu prossessoida ainakin Baltian maissa (ex-neuvostotasavalloista) ja Neuvostoliiton ulkopuolisissa maissa (ex-itäblokin maissa).

Traumoja on ehkä vaikea käsitellä tällä hetkellä muutenkin, koska haavat pysyvät vertavuotavina: Tsetsenian sotatoimet.

Chopper kirjoitti:

Ellei noita asoita käsitellä Venäjällä (muissa Neuvostoliiton ex-valtioissa), niin turha siellä on haaveilla koskaan vapaasta ilmapiiristä. Voi olla että hommaan menee yli sata vuotta, mutta parempi myöhään kuin ei koskaan. Suomessakin on vielä vapaussodan aikaiset jutut arkoja paikkoja joillekkin (koska kahakka käytiin omien kesken eli naapurit saattoi teilata toisiaan). Toki toinen maailmansota ja karjalan menetys on trauma, mutta ehkä jotenkin helpompi juttu koska hyökkääjä tuli ulkopäin.


Sama juttu Venäjällä. Varmaan Natsi-Saksan tuhotyöt ovat siellä helpompi käsitelllä kuin omien eli stalinin hirmuvallan rikokset omaa kansakuntaa kohtaan.

Onneksi noita neuvostoajan hirmutöitä on sentään alettu prossessoida ainakin Baltian maissa (ex-neuvostotasavalloista) ja Neuvostoliiton ulkopuolisissa maissa (ex-itäblokin maissa).

Traumoja on ehkä vaikea käsitellä tällä hetkellä muutenkin, koska haavat pysyvät vertavuotavina: Tsetsenian sotatoimet.

Lue lisää

ja mites toi meidän pankki kriisi 80/90 luvulla. No niin kauan kuin Persidenstti Koivisto on elossa, niin eipä taideta sitäkään asiaa julkisesti selvittää...

Katsos kun paskat huosusa on vaikea olla rento

Luin viime talvena toistamiseen Unto Parvilahden kirjan Berijan tarhat. Edellisestä lukukerrasta oli kai jo yli kolme vuosikymmentä.

Parvilahden teos vaikuttaa asiallisen kiihkottomalta ja hän osaa kertoa vankeusaikansa pikku valopilkuistakin, joten ainakin minulle tuo kirja edustaa dokumentinomaista näkemystä Stalinin loppuaikojen vankileireistä 1940- ja 50-lukujen vaihteen kahden puolen. Suosittelen!

Aleksandr Solženitsynin järkälemäisen Vankileirien saariston (Arhipelag gulag, Архипелаг ГУЛаг) lukemisen olen joskus aloittanut, mutta sillä kertaa se jäi valitettavasti kesken.

Lueskelija kirjoitti:

Luin viime talvena toistamiseen Unto Parvilahden kirjan Berijan tarhat. Edellisestä lukukerrasta oli kai jo yli kolme vuosikymmentä.

Parvilahden teos vaikuttaa asiallisen kiihkottomalta ja hän osaa kertoa vankeusaikansa pikku valopilkuistakin, joten ainakin minulle tuo kirja edustaa dokumentinomaista näkemystä Stalinin loppuaikojen vankileireistä 1940- ja 50-lukujen vaihteen kahden puolen. Suosittelen!

Aleksandr Solženitsynin järkälemäisen Vankileirien saariston (Arhipelag gulag, Архипелаг ГУЛаг) lukemisen olen joskus aloittanut, mutta sillä kertaa se jäi valitettavasti kesken.

Lue lisää

Tietty täytyy mainita tuo "Kommunismin musta kirja" (Courtois-Werth jne.). Sieltä löytyy myös NL-n rikokset omia kansalaisiaan kohtaan)

Lueskelija kirjoitti:

Luin viime talvena toistamiseen Unto Parvilahden kirjan Berijan tarhat. Edellisestä lukukerrasta oli kai jo yli kolme vuosikymmentä.

Parvilahden teos vaikuttaa asiallisen kiihkottomalta ja hän osaa kertoa vankeusaikansa pikku valopilkuistakin, joten ainakin minulle tuo kirja edustaa dokumentinomaista näkemystä Stalinin loppuaikojen vankileireistä 1940- ja 50-lukujen vaihteen kahden puolen. Suosittelen!

Aleksandr Solženitsynin järkälemäisen Vankileirien saariston (Arhipelag gulag, Архипелаг ГУЛаг) lukemisen olen joskus aloittanut, mutta sillä kertaa se jäi valitettavasti kesken.

Lue lisää

Sivuaa hiukan aihetta:
Oletkos lukenut tämän Parvilahden (ent. Boman) kirjan, joka kertoo hieman toisista asioista eli: Terekille ja takaisin, Suomalaisen vapaaehtoisjoukon vaiheita Saksan itärintamalla 1941-43. Pojaat kävivät sotaansa myös Tsetseniassa Groznyin tienoilla. Parvilahti oli SS-joukoissa Berliinin toimistossa yhteysupseerina.
Siinä syy hänen vangitsemiseensa ja Neuvostoliittoon luovuttamiseen.

Tässä muutama lainaus Parvilahdesta:
" Sisäministeri Yrjö Leino, joka oli jonkinlainen "demokraattinen lakimies", luovutti Neuvostoliittoon Suomen omia syntyperäisiä kansalaisia, täällä vuosikymmeniä asuneita meille lojaaleja venäläisiä pakolaisia, mm. Krondstadtin kapinaan osallistuneita bolshevikkien vastustajia ja muita Stalinin vihollisia.
Huhtikuun 21. päivänä vuonna 1945 sisäministeri Yrjö Leinon ja muiden virkamiestemme toimesta kiidätettiin vastoin lakia mm. kirjailija Unto Parvilahti ja 18 muuta henkilöä Neuvostoliittoon Malmin kentältä.

Tunnetuin "Lista numero 1:n" vangeista oli Unto Parvilahti joka ylitti äskettäin uutiskynnyksen, kun Venäjällä kommunismin romahtamisesta lähtien toiminut oikeudellisten vääryyksien tarkistaminen ja syyttä tuomittujen maineen palautus eteni hänen kohdallen. Venäläiset viranomaiset olivat todenneet hänet miljoonien muiden kommunistien uhrien tavoin oikeusmurhan kohteeksi. Suomi sen sijaan ei ole missään vaiheessa osoittanut katumusta neuvostoajan rötöksistä, esim. pyytämällä anteeksi Parvilahden omaisilta laitonta vangitsemista ja ulkomaille luovuttamista."

Parvilahti pääsi palaamaan takaisin Suomeen 1954.

Ja sitten lomalle:
http://www.tp.spt.fi/~jejosjog/tsetsenia.html

Pekka Poro kirjoitti:

Sivuaa hiukan aihetta:
Oletkos lukenut tämän Parvilahden (ent. Boman) kirjan, joka kertoo hieman toisista asioista eli: Terekille ja takaisin, Suomalaisen vapaaehtoisjoukon vaiheita Saksan itärintamalla 1941-43. Pojaat kävivät sotaansa myös Tsetseniassa Groznyin tienoilla. Parvilahti oli SS-joukoissa Berliinin toimistossa yhteysupseerina.
Siinä syy hänen vangitsemiseensa ja Neuvostoliittoon luovuttamiseen.

Tässä muutama lainaus Parvilahdesta:
" Sisäministeri Yrjö Leino, joka oli jonkinlainen "demokraattinen lakimies", luovutti Neuvostoliittoon Suomen omia syntyperäisiä kansalaisia, täällä vuosikymmeniä asuneita meille lojaaleja venäläisiä pakolaisia, mm. Krondstadtin kapinaan osallistuneita bolshevikkien vastustajia ja muita Stalinin vihollisia.
Huhtikuun 21. päivänä vuonna 1945 sisäministeri Yrjö Leinon ja muiden virkamiestemme toimesta kiidätettiin vastoin lakia mm. kirjailija Unto Parvilahti ja 18 muuta henkilöä Neuvostoliittoon Malmin kentältä.

Tunnetuin "Lista numero 1:n" vangeista oli Unto Parvilahti joka ylitti äskettäin uutiskynnyksen, kun Venäjällä kommunismin romahtamisesta lähtien toiminut oikeudellisten vääryyksien tarkistaminen ja syyttä tuomittujen maineen palautus eteni hänen kohdallen. Venäläiset viranomaiset olivat todenneet hänet miljoonien muiden kommunistien uhrien tavoin oikeusmurhan kohteeksi. Suomi sen sijaan ei ole missään vaiheessa osoittanut katumusta neuvostoajan rötöksistä, esim. pyytämällä anteeksi Parvilahden omaisilta laitonta vangitsemista ja ulkomaille luovuttamista."

Parvilahti pääsi palaamaan takaisin Suomeen 1954.

Ja sitten lomalle:
http://www.tp.spt.fi/~jejosjog/tsetsenia.html

Lue lisää

Parvilahden tuntemukseni rajoittuu tuohon Berijan tarhat-kirjaan; hänen SS-kokemuksistaan olen lukenut vain sen vähän mitä hän niistä tuossa kirjassaan mainitsee.

Entinen SS-mies tai ei, niin Berijan tarhat vaikuttaa tosiaan ihan täysipäisen ja kiihkottoman, kypsän ihmisen kirjoittamalta ja sen sisältö varsin uskottavalta.

* * *

Jos nimi (Lavrenti) Berija ei ole kaikille palstalaisille tuttu, niin kerrottakoon lyhyesti, että hän toimi Stalinin pahamaineisen salaisen poliisin NKVD:n ylimpänä esimiehenä eli käytännössä N-liiton ylimpänä pyövelinä 1938-53 ja sai lopuksi jakaa miljoonien likvidoimiensa ihmisten kohtalon.