Päivän ooppera

http://www.youtube.com/watch?v=Fj1i_fL5QCw

Vuosi 1954, upea esitys.

Toimisipa se kannusteena ajatella musiikin historiaa hieman uudestaan näille iskelmä/rock-viihteen fanaatikkojunteille. Moni rokkari luulee, että vuonna 1954 musiikkia ei ollut olemassakaan, ja pian oli kaikki alkava Elviksestä ja Beatlesista ja "musiikki syntyi".

Tosiasiassa kaikki mitä Elvis ja Beatles teki oli taantumuksellista, ja yhäkin 1954 musiikin historian instituutiomaisten säveltäjämestarien (kuten tämä Mozart) säveltaiteen matka jatkui voittoisana, vaikka säveltäjäihme oli kuollut jo 1,5 vuosisataa sitten.

Klassinen musiikki on käyttänyt sävellajeihin pohjautuvan musan loputtomat keinot ja säveltänyt Don Giovannin kaltaisia ykkösluokan musiikkiteoksia vaikka millä mitalla, ennen kuin USA ja Iso-Britannia alkoivat luoda tätä massakulttuuria, kuten Elvis ja Beatles. Se, että nykyrokki on vielä huonompaa kuin Beatles, ei kyllä anna mitään syytä moisen hötön kuuntelemiselle. Beatles ja Elvis tapettiin jo ennen syntymäänsä.

Lopetin kuuntelemisen heti, kun huomasin siinä käytetyn vanhoja sointuja. Ei ollut mitään uutta. Esitys on vuodelta 1954, mutta silloinkaan ei Giovanniin oltu keksitty uusia lisäsointuja.

Piti odottaa pari vuotta ja silloin tuli rock´n´ roll, ja sitten tuli Beatles. Voi kuinka uutta ja raikasta musaa se olikaan. Ne soinnut, ne melodiat: aaaaaaaaaaaaaaaaaaaahhhhhh!

Joo. Lennon sanoi "Before Elvis there was nothing." Kaveri oli pihalla kuin lumiukko.

Todella tuore veto: satoja vuosia vanhoja kamaa, kapellimestari on varmaan tavannut Mossen itse.

Ihan kivahan Don on. Etenkin niin kauan, kun nainen aloittaa korviasärkevän äänenkäyttönsä. Näppärää hienon orkesterin käyttöä. Ei mitään ylimaallista. Paljon täytettä.

Lennon ärsytti. Lennon toi esille myös sen näkökulman ettei ennen Elvari kenties osalle ihmisistä ollut mitään tarjolla: klassisen elitismi heijastaa sitä. Ei Lennoniakaan laskettu ihmiseksi ennen Elvaria.

Olisiko donin paras osa tässä:

http://www.youtube.com/watch?v=G_50t1WonhU


1.31 pätkä. Ei paljon mahdu a b osaa, kertsiä, melkein kertsiä koko laulelma.

Mitä tämä on beatlespalstalla?

Ole hiljaa, äläkä lausu noita näkemyksiäsi tai mitä ne onkin täällä ollenkaan.

Miten joku voi olla niin pässi, että sanoo Don Giovannia "ihan kivaksi" tai kutsuu Mozartin orkkatekstuuria "näppäräksi" ja "ei miksikään ylimaalliseksi". Mikähän sitten on sitä ylimaallista? Eleanor Rigbyn tai Shes Leaving Homen vauvajousetko?

Kukaan ei saa jousistoa eloon kuten Mozart, ja Mozartilla on kiistattomat ansiot myös monien puhaltimien parissa. Vain Mendelssohn sukeltaa orkesterin maailmaan yhtä sulavasti. Sinällään suuria mestareita on pitkä liuta, mutta luontevuus ja sensellainen "ylimaallisuus", joka pulppuaa henkilön synnynnäisestä lähteestä, loistaa kirkkaimmin Mozartin ja Mendelssohin soitinnuksissa. Tietysti vasta myöhempi täysromantiikka jalosti orkestraation äärimmilleen, mutta arvioimme toki M:iä omassa tarkoituksessaan, joka ei ole sama kuin Berliozilla tai muilla.

Täytettä? Don Giovanniin verrattuna kaikki Beatlesin biisit on ihan puhdasta täytettä!

Päivän uuppera:

http://www.youtube.com/watch?v=ZfZQLXs72Lo

Kautta aikain 2. paras uuppera, The Who - Tommy.

Vain Mozartin Taikahuilu ehkä ellei peräti lienee vielä parempi uupperana.