90-luvun Santis ja Yliluutnantti Järvi

Järvi oli rautaa. Suomen armeija kaipaa enemmän hänen kaltaisiaan käskyttäjiä. Palvelus aika saman pituiseksi kuin se oli ennen! Lisäksi Persut nousuun ja markka takaisin. Suomen asiat pitäis alkaa laittaan parempaan ryhtiin. Nyt on jo paras ryhti kadoksissa. Suomen ja Suomen poikien ryhdin palauttaminen alkaa Järven kaltaisten persoonien kautta.

Yliluutnantti Järven sulkeiset oli vertaansa vailla oleva kokemus. Voi niitä aikoja...

Ex- yliluutnantti, nykyinen kapt evp Järvi. Särmä kaveri, katoava luonnonvara. Ei mikään neiti-ihminen.

Vuosi olis 1973-4-tai 5. Olin Fennia nimisessä Ravintolassa, siihen aikaan niikuin jatkopaikka. Siellä tapasin Tapio Järven, oli jumalaisen komea, ryhdikäs, upea pukeutuminen. Tanssimme, otimme drinksut baatiskillä ja lähdin lähden kanssaa Satikseen sieltä. Menimme taxilla, ja hän näytti ikkunan läpi kulkulupaa. Kävi näin hassusti, että hän huvikseen sanoi minulle sukunimekseen Komulainen, enkä katsonut ovesta nimeä kun menimme. Sunnuntaina lähdin pois. Sain muuten tosi ihanan aamiaistarjottimen vuoteeseen. Edelleen hemmetin komea, olin aivan lätkässä. Hän tuli seuraavana vkl vuorostaan luokseni Helsingin Kallioon ja sitten sovimme, että menen seuraava vkl bussilla, oli tarkka aika ja hän lupasi tulla pysäkille vastaan. No minä lähdin matkaan,. oli valtavan ylmä pakkasilta, ja kuinka ollakaan menin aikaisemmalla bussilla ja kun bussiin tuli mies kysymään kulkulupia, sanoin ei minulle ole, kysyi olenko menossa upseerikerholle, johon vastasin etten ollut, vaan kylään Tapio Komulaiselle, ja hänen pitäiskin vartoa minua pysäkillä. Jäin bussissa ala, eikä Tapsaa näkynyt, tää kaveri sanoi, et mun äytyylähteä päävartiostoon, no sitten mentiin, Katsoin hämmentyneenä nuoren naisena kun "sirppi" kaulassa mies tuli siihe, ja heitin et et mikäs mides olet sirppi kaulassa, hän yskäisi ja sanoi,olen vartiovuossa, Sitten sanoin, että nyt varmasti tämä Tapio on siellä pysäkillä, ja luulee etten ole tullut, joten eikö sinne voi lahteä, no ei, komensi : tuokaa neidille alokas Tapio Komulainen, no alokas Komulainen tuli ja sanoin, ettei ole sama mies, eikä ole mikään alokas, vaan komentaa teitäkin, kun en tiennyt arvonimikkeistä.Hiukka ne katsoi, toinen Tapio Komulainen tuotiin tarjolle, ei tuttu mies. Sanoin että nyt riitti ja sinne pysäkille ja äkkiä. No se kuunsirppi sanoi, onko neidille saattajaa, pojat sielytä, että kaikkihan me lähettäis, no yksi kaveri lähti, ja ulkona oli porukka jotain lumivoimistelua tekemässä, sanoin tälle, että eikös pakkasillalla ois parempaakin tekemistä, kun täällä jumpata, kaveri ei sanonut mitään. Jatkettiin matkaa ja sitten näin "Komen Tapsani" pysäkille, sanoin kaverille, että tuolla hän on, ja kun menimme lähemmäksi, tämä saattajani nosti käden lippaan kunnioittavasti: Tapsa sanoi, et mitä hittoa seikkailit päävartossa ja kerroin, että kävin katsomassa Tapio komulaisia peräti 2 kpl tuotiin mulle, Tapsa sanoi, voihan sun kanssas, hään heitti huulena Komulaisen, etkö katsonut ovestaaa että luki Järvi, no en kai kun olin hullaantunut miehestä, vaikka ois sanonu sukunimekseen Susi, aivan samantekevää. Hän oli yliluutnanttina silloin. Tämän jälkeen ei tavattu enää, mutta koko ikäni olen muistanut tämän super komeuden.Jos, joku tuntisi Tapio Järven, minä olen Merja (silloin punaiset pitkähköt hiukset, nuori , menevä,kaunis naianen).

Vuonna -88 ltn Järvi oli kouluttajana santiksen aukissa, oltiin harjoituksissa padasjoella ja aukkilaiset olivat siellä myös Järven kanssa, harjoittelivat sitten siinä aukeella paseilla, pasit olivat kentän puolessa välissä ja käynnissä, Järvi oli ainakin 100 metrin päässä paseista ja karjaisi sieltä että ajoneuvosta nouse niin pojat kuulivat sen karjaisun sisälle käynnissä olleisiin paseihin ja pomppivat sitten kiltisti sieltä ulos, kyllä siitä miehestä ainakin ääntä lähti ja oli muutenkin särmä tyyppi, puhuttiin myös että olis ollu santiksen kovapalkkaisin mies vaikka mukaan otettiin kaikki upseerit ja toimiupseerit everstistä kersanttiin, oli niin paljon niillä mettäkeikoilla että tienas kai ihan hyvin fyffee.

Ei kait Järvi ikinä ole päässyt yltnt tasolle? Oli sotilasmestari Järvi joskus aikoinaan ja rottakoulun käyneille lienee ltnt ollee korkein taso mitä saavuttaa!? Samaan aikaan sandiksessa vaikutti yltnt Kalmari, joka lienee vielä mulkerompi kuin Järvi, no riippuu tietenkin siis siitä, oliko nurmiporana korohorossa vai oppilaana aukissa ;) Ja Järven ääni kuului sinne asti, kentän toiselta laidalta....

T J maalautti raskaiden KrH:iden kylkeen 40 km/h mikä oli pienin sallittu asemaanajonopeus. Oli silloin ylivääpeli.

Kysykää Heiskaselta.

84 oli vielä sotilasmestari korohorossa ja samaan aikaan oli luutnantti Kalmari 1JK:ssa vittumaisia miehiä molemmat.

Itse olin EK:ssa ja ylil Järvi siihen aikaan KRH:n kouluttajana. Jonkun verran oltiin kanssakäymisessä. Jossain alan lehdessä oli Järven haastattelu jo hänen oltuaan eläkkeellä jonkin aikaa. Tuli kirjoitusta hänen legendaarisesta äänenkäytöstä. Järvi vastasi näin: "Ääneni on kyllä kantava. Sotilaalla pitää olla selkeä ääni ja ulosanti. Ääni ei saa olla mikään piipitys. Minä pystyn puhumaan niin, että kaikki kuulevat. En ole eläissäni tarvinnut megafonia". Heh, hän sanoi puhumiseksi sitä mitä me monet muut huutamiseksi! :)

Santiksessa UudJp Krh ja Krh Auk ( Ruk Hamina) 1987.
Luutnantti Järvi oli mies paikallaan, erittäin vaativa mutta reilu.
Kolmenkymmenen vuoden takainen meno vois olla aika haastavaa nykypäivän nuorille ja tätä ei usko kuitenkaan muut kun Järven koulussa olleet mutta uskokaa pois... ;)
Terveisin res.ups jonka Järvi lähetti rukkiin.

Järvi oli Korohoron sotilasmestarina -86 kun itse olin 1.JK:ssa. Kerran intin loppuaikoina Järvi otti minut "puhutteluun" ruokalassa ollessaan pu. Järvi huusi minulle niin kovaa päin naamaa, että funtsin saavani kuulovamman. Syy huutoon oli tupakka korvan päällä.

Olin luutnantti Järven "komennossa" melkein puolet intistä. Ensin AUK:ssa oppilaana ja sitten apukouluttajana. Metsäreissuille raahattiin kasattavaa sänkyä joka pistettiin pystyy teltan perälle. Sieltä näkyi illalla röökin hehku kun Järvi poltteli. Arvatkaa uskalsiko kauan sanoa että pihallakin voisi poltella. Järvi oli jäätävän kova kouluttaja mutta ehdottoman oikeudenmukainen toisin kuin mm. AUK:n super-mulkvistit Kalmari ja Räsänen. Järvi ei nakuttanut turhasta. Jos homma toimi niin pantiin kamat kasaan takaisin kassulle. Hyvät muistot jäi siitä "sotareissusta"

UudJP -83, 1. Jk. Kyllä, silloisen vääpeli Järven keuhkot olivat kyllä kunnossa! Heinäkuussa oli kaksipäiväinen OPEC-kokous Helsingissä ja olimme varmistamassa silloisen Seutulan lentokentän turvallisuutta koko pataljoonan voimin. Mieleen jäi mahtava vastatuuli, johon Järvi huusi 150 metrin päästä ylikersantti Martikaiselle. Me Martikaisen vieressä olleet kuulimme tuon huudon vallan mainiosti, mutta Järvi ei kuullut Martikaisen täyttä kurkkua huutamaa vastausta myötätuuleen... Korohoron pojat sanoivat että kun Järvi huusi ohjeitaan kasarmin sisätiloissa, niin ei voinut tietää oliko hän ala-, vai yläkerrassa! Eli sellainen äänenkäyttäjä, jäi mieleen!

Toinen mainittu henkilö oli Kai Kalmari, jonka kanssa kannatti olla "väleissä." Päästessäni syksyn tullen aliupseerikoulusta, alkoi hänen upseerin uransa nuorena luutnanttina samalla. Hän ohjasi mukavasti Kadiksessa saamiaan traumoja meihin nuoriin tuleviin varusmiesjohtajiin ja muihinkin "liikkuviin esineisiin", hyvä niin. Kyllä tuollaisen kestää kun ei valita, ja niinpä pääsinkin hänen valitsemanaan joukkueensa ryhmyriksi. Homma eteni hyvin, eli ei siitä ole mitään valittamista, päinvastoin.

Järvi oli legenda jo 1981 - onko manttelinperijärstä Sainiosta mitään havaintoa? Olin 2 JK:ssa ja meillä oli hyvä vääpeli Haapalainen - legendaarinen Pietilä komensi silloin 2 Jk naapurissa. Onko Vääpeli Aholasta mitään havaintoa?

luutnantti Kalmari jäi 1985 mieleen. ja luutnantti Räsänen

Olin kenraaleina eläköityneiden Peltosen ja Salmisen alaisuudessa alokkaana, oppilaana ja santsarina. Asiallisia miehiä, jäi hyvät muistot ja pätevät opit!

Yliluti= Ylilutka.

Muistelen että Kym Jp:ssäkin Vekaranjärvessä oli viime vuonna joku luti mutta en ole varma.

Vuonna 1988 Luutnantti Järvi oli AUK:n kouluttaja. Mieleeni jäivät mm seuraavat tarinat:

1. Kirjuri yritti kerran hänen pyynnöstää soittaa vastapäisen noin 100 metrin päässä olevan komppanian toimistoon. Puhelin tuuttasi varattua. Järvi avasi ikkunan ja huusi että nyt jumalauta se puhelu loppuu perkele - ja niin sen loppui

2. Olimmen hänen johdollaan kerran vartiointipaikalla. Hän sanoi, että jos tuolta tulee kolme ryssää niin ammutte ne näin - naps, naps, naps. Kysyin, että mitä jos sieltä tulee 300 ryssää - mitä me sitten tehdään. Vastaus oli että naps, naps, naps, naps, naps, naps, naps, naps, naps, naps, naps, naps, naps..... meneekö se perille

3. Tarinan mukaan hän oli ollut jollain ampumisleirillä missä kranaatti oli jäänyt piippuun eikä lähtenyt. Hän oli mennyt ravistelemaan sitä piippua ja lähtihän se sieltä.

Epäilemättä komea ura hänelläkin muistella kun ainoa saavutus on ollut kovalla äänellä huutaminen. Kaikesta meillä valtio palkkaa maksaa.

Krhssa II/78. Vääpeli Järvi oli äärimmäisen kova ja tiukka kouluttaja, mutta myös äärimmäisen reilu. Jos homma ei toiminu niin tuntu ja jos toimi niin siitä seuras välitön hyvä palaute, esim. loppuharjoitus levossa. Hirveen vahva keuhkoinen kaveri. Eikä ikinä käskeny mitään mihin ei olisi itsekään pystynyt. Rautanen kunto, kroppa ku punottu vaijeri. Respect. Kaveri jolle ei vittuiltu eikä lusmuttu.

Onneksi olin JK:ssa enkä korohorossa. Kouluttajina oli kenraaliluutnantteina eläköityneet Peltonen ja Salminen. Oli tasokasta koulutusta, ei kovaa huutoa.

Kuiskuteltiin että samaa sukupuolta oleviin tunsi vetoa.

Korohorossa 1985 viestiau:na. Kyllä Järvi oli kapiainen paikallaan. Tiukka, mutta huippureilu. Ei löydy vastaavaa auktoriteettia mistään.

Järven usein varusmiesaikana 1989-1990 tavanneena voin todeta, että hän oli aikamoinen sadisti ja psypopaatti. Tuolloin kapiaisille oli tosin etua siitä että oli jollain tavalla vinksahtanut ja sitä Järvi todellakin oli. Sankaruus on tästä miehestä kaukana ja tosipaikassa en toivoisi olevani joukossa jota hän johtaisi.

Hyvä imutahti ja peukalo-ote.

Meidän vääpelipä huusi kovempaa kuin teidän vääpeli!

Masentava duuni ollut hänellä ja kollegoillaan. Juuri kun on yhden lauman tampioita saanut opetettua petaamaan sängyt, sitomaan kengännauhat ja kaakertamaan jonkunlaisessa tahdissa ruokalaan, tulee uudet ja taas lähdetään nollatasosta.

Vuonna 1980 vääpeli Järvi Krh:ssa oli kouluttajamme ja kyllä meistä koulutti miehiä. Harjoituksissa aina vaati kaikkia ylittämään itsensä kuin huippu-urheilijaa ja täytyy myöntää etten ole koskaan ollut timmimmässä kunnossa. Ja kuten muut sanovat, kun kaikki meni hyvin niin antoi hyvityksiä. Alikersantit olivat enemmän Mulqvistejä, esim jalkapalloilija Rantanen, heidän käytöksensä ei kyllä ollut oikeudenmukaista, toisen kuin Järven.

Muistaako kukaan vääpeli Rikkonen 2.jääkärikomppania santahamina?Silmät sirillä aina.-Mitä sanoo studiojoukkue?-1/94.

Olin Sandiksessa korohoron kuskina harjoituksissa talvella 86 ja Järvi oli mun esimies sillä keikalla.Kyllä sattui ja tapahtui niinkuin yleensä aina kun tää puoliksimustuneen karvareuhkan omistaja oli kuvioissa.Legendaarinen herra.

Olin spollina ysärillä Santiksessa ja Järvi pyysi kahta meikäläistä mukaan korohoroa hiljentämään, koska porukkaa oli seuraavana päivänä kotiutumassa. En ikinä unohda kun pääsimme sisään ja herra yliluutnantti kajautti sydämensä kyllyydestä kauneimmat Suomalaiset sanat koskaan: TURPA KIINNI!!!!
Olen nähnyt kaikenlaista, mutta sitä seurannut hiljaisuus oli ikimuistoinen. Mahtava tyyppi. Jos miehen äänen volyymiä on siteerattu Jerry Cottonissa, ei parempaa arvostusta saadakaan.

Kävikö ikämiehenä vielä päällystöopiston vai kuinka oli mahdollista että ylennettiin toimiupseeriluutnantiksi?

En tunne koko tyyppiä mutta meilläpä oli sellainen kouluttaja joka kykeni vaikka mihin, kerran taaksepoistutti meitä pyörävaraston katon yli oli sukset jalassa ja pyörä selässä. Äijä oli ihan legends, oli kerran vedelly 50 ukkoa turpiin siltä seisomalta jossain baarissa, kykeni näkemään seinien läpi, juoksi joka aamu 20km
yhteen tuntiin. Kyllä tuli runtua ei niin kovaa koulua olla nähty nykyaika on vaan leikkiä. Usein jäliteltiin sissejä tämän kouluttajan johdolla saatettiin marssia pohjanlahdelle ja sieltä Lappiin kerran mentiin Venäjälläkin ja pistettiin siellä porukkaa turpiin ja takas suomeen. Ja viina se äijä osasi juoda. 3 kolmivarttista kiskaisi puoleen tuntiin vähän niinkuin pohjiksi ja alkoi sitten vasta ryypätä. Kova oli koulu silloin 89 vuonna. Se on rautaa tämä mies. Tämä tarina on tosi.

3/93 KrhK tänään tasan 30 vuotta reservissä. 26.09.94-26.09.24. Tapsalla hyvä ote.

Meillä oli kans kova ukko kouluttajana. Kapteeni Puntis