Kouvolassa on muistettu lähiaikoina eri tavoin sodassa kuolleita neuvostoliiton lentäjiä, jotka talvi- ja jatkosodassa pommittivat ja ampuivat säälimättä suomalaisia siviilejä säästämättä edes lapsia.
Kuitenkaan Kouvola ei ole muistanut isänmaamme puolesta 2.2.1940 kaatunutta tanskalaista vapaaehtoista lentäjää Fritz Rasmussenia ja hänen muistoaan millään tavoin, vaikka hänet hautansa on Kouvolassa muistuttamassa meitä tänäkin päivänä siitä hinnasta, joka itsenäisyytemme hänen kohdallaan maksoi.
Fritz Rasmussen palveli talvisodassa Lentorykmentti 2:n hävittäjälaivue 24:ssä. Hän sai surmansa Imatran seudulla taistelussa 33 viholliskonetta vastaan. Sankarihautaus pidettiin sunnuntaina 25.2.1940 sankarihautaan Valkealan kirkolla, jonne myös marsalkka Mannerheimin henkilökohtainen seppele laskettiin ensimmäisenä suomalaisten seppeleistä. Hautaus pidettiin tavan mukaan vasta illan pimentyessä, koska neuvostolentäjät hyökkäsivät siviileitä, myös hautaustilaisuuksien saattoväkeä vastaan. Fritz Rasmussen on ainut talvisodassa kaatunut tanskalainen, joka on haudattu Suomeen.
Vähintä, mitä voimme Kouvolassa tehdä on vaalia Suomen ystävän Fritz Rasmussenin muiston säilyminen tuleville polville muistona siitä, että todelliset sankarimme eivät ole siviilejä ampuneet neuvostolentäjät, vaan itsenäisyytemme puolesta taistelleet veteraanit, kuten tämä vapaaehtoinen tanskalainen lentäjä Fritz Rasmussen. Hänen tekoaan kuvaa osuvasti Raamatun lause ” Suurempaa rakkautta ei kukaan voi osoittaa, kuin että antaa henkensä ystäviensä puolesta” Joh. 15:13
Edellä mainittuihin perusteluihin viitaten, esitän että Kouvolan kaupunki ryhtyy toimiin Fritz Rasmussenin nimeä kantavan puiston, tien tai aukean nimeämiseksi. Lisäksi Fritz Rasmussenille muiston säilyttämiseksi tulee aloittaa valmistelut esimerkiksi muistolaatan saamiseksi Kouvolan Kaupungintalon seinään tai muistolaatan tai patsaan saamiseksi ns Läänin puistoon, jossa jo nyt on isänmaan puolesta kaatuneiden muistopatsas.
Kouvolassa 8. huhtikuuta 2013
Pekka Korpivaara (ps)
Kuitenkaan Kouvola ei ole muistanut isänmaamme puolesta 2.2.1940 kaatunutta tanskalaista vapaaehtoista lentäjää Fritz Rasmussenia ja hänen muistoaan millään tavoin, vaikka hänet hautansa on Kouvolassa muistuttamassa meitä tänäkin päivänä siitä hinnasta, joka itsenäisyytemme hänen kohdallaan maksoi.
Fritz Rasmussen palveli talvisodassa Lentorykmentti 2:n hävittäjälaivue 24:ssä. Hän sai surmansa Imatran seudulla taistelussa 33 viholliskonetta vastaan. Sankarihautaus pidettiin sunnuntaina 25.2.1940 sankarihautaan Valkealan kirkolla, jonne myös marsalkka Mannerheimin henkilökohtainen seppele laskettiin ensimmäisenä suomalaisten seppeleistä. Hautaus pidettiin tavan mukaan vasta illan pimentyessä, koska neuvostolentäjät hyökkäsivät siviileitä, myös hautaustilaisuuksien saattoväkeä vastaan. Fritz Rasmussen on ainut talvisodassa kaatunut tanskalainen, joka on haudattu Suomeen.
Vähintä, mitä voimme Kouvolassa tehdä on vaalia Suomen ystävän Fritz Rasmussenin muiston säilyminen tuleville polville muistona siitä, että todelliset sankarimme eivät ole siviilejä ampuneet neuvostolentäjät, vaan itsenäisyytemme puolesta taistelleet veteraanit, kuten tämä vapaaehtoinen tanskalainen lentäjä Fritz Rasmussen. Hänen tekoaan kuvaa osuvasti Raamatun lause ” Suurempaa rakkautta ei kukaan voi osoittaa, kuin että antaa henkensä ystäviensä puolesta” Joh. 15:13
Edellä mainittuihin perusteluihin viitaten, esitän että Kouvolan kaupunki ryhtyy toimiin Fritz Rasmussenin nimeä kantavan puiston, tien tai aukean nimeämiseksi. Lisäksi Fritz Rasmussenille muiston säilyttämiseksi tulee aloittaa valmistelut esimerkiksi muistolaatan saamiseksi Kouvolan Kaupungintalon seinään tai muistolaatan tai patsaan saamiseksi ns Läänin puistoon, jossa jo nyt on isänmaan puolesta kaatuneiden muistopatsas.
Kouvolassa 8. huhtikuuta 2013
Pekka Korpivaara (ps)
Vastaukset 10
Vanhimmat
Suomessa on muutenkin nämä touhut sekaisin. Olisin olettanut että valtiovalta huolehtii Saamelaisista, mutta ei Afrikan kärjestä ylläpidettäviä isolla rahalla.
Nykyään taitaa tämä nuoriso olevan aika pihalla venäläisten sotarikoksista! Hyvä olisi muistaa omiakin veteraaneja, eikä vain venäläisiä "sankarivalloittajia" ja raiskaajia!
Venäläiset joukot raiskasivat yli 2 milj. saksalaita naista kahden viikon aikana heti Berliinin valtauksen jälkeen! Meillä partisaanit tappoivat kylittäin naisia, lapsia ja vanhuksia. Nyt niitä raiskaavia ja siviilien murhaajia palvoo kokoomus, demarit, kristityt ja kepulaiset!
Kiitos Korpivaaralle tämän jalon tanskalaisen kohtalon nostamisesta esille! Punalentäjien palvontaan on moni kyllästynyt. Oli viimeinen kerta kun äänestin kokoomusta viime vaaleissa, jos tähän aloitteeseen ei kerran nimiä laitettu.
Nostetaanpa näkyville jos tuo rikollisperheen nulkki osaisi lukea
Adolf Hitler. Nykyisen PerusSuomalaisen puolueen ehdoton esikuva, hänelle ehdotamme patsasta, mieluummin kahta Kouvolan välittömään keskustaan, siihen kaatuneitten muistomerkin viereen!! Heil!!
Eikös se Aatu ole muslimien suuri sankari. Kiintiöpakolaisien ottamista eli Adolf Hitlerin kannattajien majoittamista vastuisti perussuomalaisten Korpivaara, Suninen ja Ripattila! Muut ovat somalien ystäviä!
Ei j"umalauta!!
En mää ainakaa tiiä muita sankareita ku Korpivaara ja Suninen, kouvolan patmanni ja ropini, köyhien rääkkääjät!!??!!Silmääkusijat.
punainen estolappu ?
On se tämän Yleistä Kouvolasta palstan kommentit aika erikoisia! Jos persut jotakin esittävät, niin nämä ilmeisesti muiden puolueiden alikoulutetut ja agiteeratut vastaajat sitten alatyylillä irvivät kaikkea, mitä esimerkiksi Korpivaara esittää. Olisikohan tuo ihan turha kunniataulu, jos vapaaehtoiselle tanskalaiselle lentäjälle, joka taistelussa Suomen puolesta henkensä menetti. Turhempiakin tauluja ja patsaita on Kymenlaaksossa pilvin pimein. Itselläni esimerkiksi menee yli ymmärryksen patsas Kouvolan pääkirjaston edessä, mutta minun puolestani olkoon...Muistin virkistämiseksi: Joukkomurhaajat Stalin ja Hitler olivat liitossa talvisodan aikaan 1939-1940, ei tullut Saksalta apua Suomelle.
PS. Tein vakavan virheen viime vaaleissa, äänestin tuttua sossuehdokasta, enpä vastaisuudessa enää!