Pitääkö talousahdingossa olevien kuntien tarjota terveyspalveluja myös asiakkaille, joilla on paljon varallisuutta? Finanssialan keskusliiton toimitusjohtajan Piia-Noora Kaupin mukaan keskustelu asiasta voi pian alkaa Suomessakin.
– Tällaiset vaihtoehdot pyörivät jo nyt taustalla suomalaisessa poliittisessa päätöksenteossa. On ajan kysymys, koska tämä keskustelu Suomessa herää, Kauppi sanoo.
Kaupin mukaan velvollisuus käyttää omaa varallisuutta ennen yhteiskunnan palveluja on jo trendi etenkin niissä Euroopan maissa, joissa julkinen talous on huonommassa kunnossa kuin Suomessa.
Kauppi puhui keskiviikkona Uuden Suomen järjestämässä yleisötilaisuudessa, jonka teemana oli eläkesäästäminen.
Julkisissa palveluissa tämä tarkoittaisi esimerkiksi sitä, että henkilö, jolla on paljon omaisuutta, olisi ensin velvollinen kustantamaan palvelut omalla varallisuudellaan ja vasta sitten vaihtoehtona olisivat julkisesti verorahoilla kustannetut palvelut.
Kaupin mukaan tätä tuskin kukaan haluaa. Kaupin mukaan kunnat eivät kuitenkaan selviä lupaamiensa palveluiden järjestämisestä ilman velkaa tai kansalaisten omaa osallistumista.
Myös hallitus toteaa kehyspäätöksessään, että kuntatalouden näkymät lähivuosina ovat huolestuttavat, ja että ”kuntatalous ei ole tarkastelujaksolla tasapainossa millään mittarilla arvioituna”.
– Palvelut on kustannettava joko velkarahalla tai sitten osittain kansalaisten omalla varautumisella, Kauppi sanoo.
– Tällaiset vaihtoehdot pyörivät jo nyt taustalla suomalaisessa poliittisessa päätöksenteossa. On ajan kysymys, koska tämä keskustelu Suomessa herää, Kauppi sanoo.
Kaupin mukaan velvollisuus käyttää omaa varallisuutta ennen yhteiskunnan palveluja on jo trendi etenkin niissä Euroopan maissa, joissa julkinen talous on huonommassa kunnossa kuin Suomessa.
Kauppi puhui keskiviikkona Uuden Suomen järjestämässä yleisötilaisuudessa, jonka teemana oli eläkesäästäminen.
Julkisissa palveluissa tämä tarkoittaisi esimerkiksi sitä, että henkilö, jolla on paljon omaisuutta, olisi ensin velvollinen kustantamaan palvelut omalla varallisuudellaan ja vasta sitten vaihtoehtona olisivat julkisesti verorahoilla kustannetut palvelut.
Kaupin mukaan tätä tuskin kukaan haluaa. Kaupin mukaan kunnat eivät kuitenkaan selviä lupaamiensa palveluiden järjestämisestä ilman velkaa tai kansalaisten omaa osallistumista.
Myös hallitus toteaa kehyspäätöksessään, että kuntatalouden näkymät lähivuosina ovat huolestuttavat, ja että ”kuntatalous ei ole tarkastelujaksolla tasapainossa millään mittarilla arvioituna”.
– Palvelut on kustannettava joko velkarahalla tai sitten osittain kansalaisten omalla varautumisella, Kauppi sanoo.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.