Se on aika jännää ettei osaa enää suhtautua ruokaan niin kuin joskus ennen muinoin,nälän tuntemuksia kyllä on mutta ei vaan tee kuitenkaan mitään mieli, (varsinkaan) hyvä ruoka ei saa aikaiseksi mitään erityisiä tuntemuksia, ja tätä on jatkunut ihan riittävä kauan, silti on pakko jotain yrittää edes syödä että jaksaa. Tämän kaiken takia varmaankin on näin ja en tiedä miksi sitä reagoi juuri tällä tavoin,olenkin ihmetellyt tätä "vaivaa". No täytyy jatkaa kuilotusta. Hyvin outoa.
Kun mikään ei oikein kunnolla maistu
Pieni ongelma
5158
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Ihan normaalia itsellekkin... Syön elääkseni, enkä elä syödäkseni. Ruokahaluja vähentää alkoholi, tupakka, hUUmeet, ihastuminen, menetetty rakkaus, edellämainituista/muusta juontuva masennus... Miltä tuntuu?
Kaikki on ihan ok mutta tietenkin ainahan sitä voisi paremminkin mennä asiat, masennuksesta en tiedä kun ei ole muita sellaisia oireita jotka voisi liittyä siihen,on vaan tämä ruokahalu ongelma ja tuo menetetty voisi ehkä osua aikalailla kohdilleen...
Kuulostaa masennusoireilta.
Mä oon sitten vissiin syntymämasentunut ;-) kun mä en oo koskaan syömisestä erityisemmin kiksejä saanut. Ruokailu ei tuota mitään kulinaristisia elämyksiä. Harvoin on itseasiassa nälän tunnettakaan, mutta syön toki normaalit päiväateriat.
Olispa mullakin tuo sama ongelma. Rakastan niin ruokaa ja kaikkia ihania makuja. Ruoka on minulle muutakin, kuin polttoainetta, se on hengen ravintoa. Masentuisin tylsästä syömättömyydestä ja siitä, että en saisi kielelläni enää maistaa hyviä makuja.