Joskus mietin, mihin katosi se intohimo ja kiihkeys, johon sinut ajatuksissani käärin. Ymmärsitköhän ollenkaan, kuinka suunnattomia ponnisteluja edes kohtuullisen asiallinen käytös minulta vaati .. :)
Heikot itkevät, vahvat nauravat ja hölmöt kirjoittavat .
Nykyelämästäni ei saisi kaavittua kirjalliseen muotoon edes inhorealistista proosaa. Tämä tylsä, keski-ikäinen hiljaiselo ei kiinnosta enää itseänikään.
Ja se varsinainen asia on palstan otsikossa. Määrittelemätön, sydäntäkalvava kaipuu johonkin, mitä ei ole koskaan ollut eikä tule olemaankaan. Omalta osaltani olen jo luovuttanut. Loppuelämäni mitätodennäköisimmin vain seurailen hyväntahtoisesti myhäillen muiden onnea.
Heikot itkevät, vahvat nauravat ja hölmöt kirjoittavat .
Nykyelämästäni ei saisi kaavittua kirjalliseen muotoon edes inhorealistista proosaa. Tämä tylsä, keski-ikäinen hiljaiselo ei kiinnosta enää itseänikään.
Ja se varsinainen asia on palstan otsikossa. Määrittelemätön, sydäntäkalvava kaipuu johonkin, mitä ei ole koskaan ollut eikä tule olemaankaan. Omalta osaltani olen jo luovuttanut. Loppuelämäni mitätodennäköisimmin vain seurailen hyväntahtoisesti myhäillen muiden onnea.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Meitä on monta samassa tilanteessa.
Joku toinen on voinut tehdä ja tekee vieläkin edelleen niin kuin aloittaja kertoi. Oli/on liikaa tunteita.
Tunteet ovat ja pysyvät odottaen hetkeä, jolloin ne repäistään täysillä esille. Yllätykseksi kohteelleen. Minkäs teet, kun ne eivät vähene ajankaan kuluessa.
Ennen ei kannata luovuttaa ennekuin on katsottu perille asti.
Levollinen ja rauhallinen elämä rakkaan ihmisen kanssa ei ole koskaan tylsää, kun on kaksi värikästä ihmistä yhdessä: Siinä tavoitetta tälle keväälle?
Olen suosiolla yksi hölmöistä, sillä kirjoittamalla saan asioita selvemmäksi ja voin valmistautua toimimaan.
Kannattaa asettaa tavoitteita elämälle, jos vielä jaksaa ja tuntee, että itsellä olisi vielä jotain annettavaa.
Itse olen luovuttanut jo vuosia sitten ja päättänyt, että tämänhetkinen elämäni on parasta, mitä edellytyksilläni kykenen saaaan. Ajoittain olen katkera, mutta noin yleisesti ottaen kuitenkin rauhallinen ja tasapainoinen. En onnellinen, mutten onnetonkaan.