Olemme saaneet tilaisuuden käydä runsaasti keskusteluja kristinuskon sisällä vaikuttavista opin tuulista. Tällaisia opin tuulia on ollut koko kristinuskon ajan, niin
kuin historioista tiedämme.
ON tärkeätä pysyä opillisissa kysymyksissä, menemättä henkilökohtaisuuksiin toisten kirjoittajien kanssa. Kristinusko on ollut monelaisten henkivaltojen heiteltävänä, viholliselle on pääasia pitää kristityt erillään toisistaan kaikkitietäviin pienryhmiin paketoituina. Täällä on syytelty lestadiolaisia vain me opista, siinä on paljon perääkin, riippuen eri henkilöistä. Hämmästyttävintä asiassa on se, että tällaisista muita seurakuntia syyttelevät henkilöt ovat itse kaikista voimakkaammin kiinni "vain me"- opissa. Eikä siinä ole pahaa, jos itsensä luulee pelastuvan ja muiden hukkuvan, kunhan muistaa ettei edusta mitään totuutta sinänsä, vaan ainoastaan omia mielipiteitään. Niihin meillä kaikilla on vapaus.
Yli äyräiden on mennyt kristinuskon vastasinen tapa, jolla kirjoittaja varmasti tietää ja määrittelee kenellä on Pyhä Henki ja kenellä ei. Tällaiseen pelleilyyn ei kenelläkään kristityllä ole varaa. Jumala suhde joka JUmalan sanan ja uskon kautta rakentuu, on uskovan ja Jeesuksen välinen asia. Yljän ja morsiamen väliseen rakkaussuhteeseen ei kolmatta pyörää sovi.
Hepr. 10:19 Koska meillä siis, veljet, on luja luottamus siihen, että meillä Jeesuksen veren kautta on pääsy kaikkeinpyhimpään,
Hepr. 10:20 jonka pääsyn hän on vihkinyt meille uudeksi ja eläväksi tieksi, joka käy esiripun, se on hänen lihansa, kautta,
Hepr. 10:21 ja koska meillä on "suuri pappi, Jumalan huoneen haltija",
Hepr. 10:22 niin käykäämme esiin totisella sydämellä, täydessä uskon varmuudessa, sydän vihmottuna puhtaaksi pahasta omastatunnosta ja ruumis puhtaalla vedellä pestynä;
Hepr. 10:23 pysykäämme järkähtämättä toivon tunnustuksessa, sillä hän, joka antoi lupauksen, on uskollinen;
Hepr. 10:24 ja valvokaamme toinen toistamme rohkaisuksi toisillemme rakkauteen ja hyviin tekoihin;
kuin historioista tiedämme.
ON tärkeätä pysyä opillisissa kysymyksissä, menemättä henkilökohtaisuuksiin toisten kirjoittajien kanssa. Kristinusko on ollut monelaisten henkivaltojen heiteltävänä, viholliselle on pääasia pitää kristityt erillään toisistaan kaikkitietäviin pienryhmiin paketoituina. Täällä on syytelty lestadiolaisia vain me opista, siinä on paljon perääkin, riippuen eri henkilöistä. Hämmästyttävintä asiassa on se, että tällaisista muita seurakuntia syyttelevät henkilöt ovat itse kaikista voimakkaammin kiinni "vain me"- opissa. Eikä siinä ole pahaa, jos itsensä luulee pelastuvan ja muiden hukkuvan, kunhan muistaa ettei edusta mitään totuutta sinänsä, vaan ainoastaan omia mielipiteitään. Niihin meillä kaikilla on vapaus.
Yli äyräiden on mennyt kristinuskon vastasinen tapa, jolla kirjoittaja varmasti tietää ja määrittelee kenellä on Pyhä Henki ja kenellä ei. Tällaiseen pelleilyyn ei kenelläkään kristityllä ole varaa. Jumala suhde joka JUmalan sanan ja uskon kautta rakentuu, on uskovan ja Jeesuksen välinen asia. Yljän ja morsiamen väliseen rakkaussuhteeseen ei kolmatta pyörää sovi.
Hepr. 10:19 Koska meillä siis, veljet, on luja luottamus siihen, että meillä Jeesuksen veren kautta on pääsy kaikkeinpyhimpään,
Hepr. 10:20 jonka pääsyn hän on vihkinyt meille uudeksi ja eläväksi tieksi, joka käy esiripun, se on hänen lihansa, kautta,
Hepr. 10:21 ja koska meillä on "suuri pappi, Jumalan huoneen haltija",
Hepr. 10:22 niin käykäämme esiin totisella sydämellä, täydessä uskon varmuudessa, sydän vihmottuna puhtaaksi pahasta omastatunnosta ja ruumis puhtaalla vedellä pestynä;
Hepr. 10:23 pysykäämme järkähtämättä toivon tunnustuksessa, sillä hän, joka antoi lupauksen, on uskollinen;
Hepr. 10:24 ja valvokaamme toinen toistamme rohkaisuksi toisillemme rakkauteen ja hyviin tekoihin;
Vastaukset 2
Vanhimmat
Ja taas yksi ulosheittäjän aloitus minua piikitelläkseen! Huoh!
Mutta kun se vain on niin, että kenellä on henkien erottamisen armolahja se tunnistaa muotojumalisen uudestisyntyneestä. Johannes kastajakaan ei kastanut kaikkia, vaan jätti muotojumaliset kastamatta. Jumala on sama tänäänkin ja jakaa armolahjojaan niinkuin tahtoo.
Minä en voi Jumalan edessä valehdella hengellisesti kuolleessa tilassa olevalle ihmiselle, että hän olisi pelastunut.
Oletko ajatellut että Jumala on itse voinut asettaa minut tälle paikalle, joten mikä sinä olet Jumalaa määräilemään ja toisen tehtävää sotkemaan?
Ai niin tässä vielä tämä ihanin kukkanen:
"En minä koe että voisin muuttaa itseäni paremmaksi."
Yritän muistaa liittää tämän jokaiseen avaukseesi, jonka minua vastaan teet!
Et pääse minusta yli, olet jäänyt vihasi vangiksi, muuten et jaksaisi pohtia koko ajan uusia aloituksia, jotka yllätys yllätys liittyvät minuun!
Tiedätkö, tilastasi suurin kärsijä olet sinä itse. Minä en jaksa päätäni vaivata sinun kirjoituksillasi yhtään kauempaa kuin mitä vastauksen kirjoittamiseen menee.
Lisäksi huomautan, että palstan olemassaoloajan olet ollut pahin essujen "vain me" -opin haukkuja!
Pitääkö poimia menneisyydestä kirjoituksiasi todisteeksi?
Minulla ei ole tarvetta mollata essuja. Oppikysymyksiin otan kantaa jos niistä puhetta tulee.