Mitä jos oikosulkuvirran laskettu arvo riittää ko. johdonsuojalle, mutta asennuksen jälkeen mitattu arvo ei enää riitäkään?
Ik laskettu/mitattu arvo?
mitä jos?
426859
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 42
Vanhimmat
Se tarkoittaa, että olet laskenut väärin.
Tai aloittaja vetänyt johtoa pidemmälti kuin on suunniteltu. Niin ja mitattujen arvojen on oltava suuremmat kuin taulukoissa mainitut. Esim. C16 A = 160 A min. mutta mitattuna on löydyttävä vähintään 200 A
Niin, siis tuotahan juuri meinattiin. On laskettu arvo on esim. 162A, eli riittää. Sitten tehdään asennukset ja mitataan, saadaan vaikka 189A, ei riitäkään, koska mitattuna pitää olla 200A.
sitten pannaan vähin äänin kiinni ja mittauspöytäkirja sattuu vahingossa häviämään.
200A on niin iso arvo, että maaseudulla ei aina onnistu. Laitetaan nopea sulake, pienennetään sulakekokoa, laitetaan vv-suoja tai jätetään silleen.
C16A johdonsuoja-automaatti vaadittu mitattu arvo 200A
B16A 100A
Laitetaan vikavirtasuoja tai vaihdetaan nopeampi jsa.
Vikasuojauksen ehdot saadaan täyttymään vikavirtasuojalla, joka käytännössä pitää nykyisin pistorasiaryhmillä ollakin. Toinen ehto on oikosulkusuojauksen täyttyminen, mutta siitä huolehtiminen on suunnittelijan asia, käyttöönotossa sitä ei tarvitse murehtia.
no tarvii käyttöönotossa sen verran murehtia että asennus ei silloin täytä määräyksiä,jotain on tehtävä kumminkin.mun käsittääkseni toi 200A mitattua koska jos pistorasian käyttäjä laittaa siihen esim.roikan kiinni niin riittää suojaus siihenkin...tietysti mitään 100m roikkavirityksiä riitä mikään suojaan
toi vikavirtahomma on kyllä ihmejuttu et miten se muka vaikuttaa oikosulkuvirtaan ? ei mitenkään,piuhat sulaa samaan malliin oli sitä tai ei mutta kai se sit täyttää määräykset ?
Sotket nyt käsitteet "vikasuojaus" ja "oikosulkusuojaus" keskenään.
Vikasuojauksella suojataan ihmistä ja oikosulkusuojauksella kaapelia.
Molemmat toteutuu riittävän nopealla vian poiskytkennällä. Vikasuojauksella estetään pitkäaikaisen vaarallisen kosketusjännitteen syntyminen sähkölaitteen kosketeltaviin osiin. Oikosulkusuojauksella estetään kaapelin lämpötilan nouseminen yli ns. rajalämpötilan ennen vian poiskytkentää.
Mitä järkeä, että mitattuna pitää löytyä enemmän kuin laskettuna? Mitä virkaa koko laskemisella on, kun ei se sitten kuitenkaan mitattuna välttämättä riitäkään?
Eikö olisi fiksumpaa, että laskettuna vaadittaisiin enemmän ja mitattuna vähemmän, niin olisi todennäköisempää, että etukäteen laskettu arvo riittää sittenkin kun asennus on tehty ja mitattu?
Eihän siinä ole mitään järkeä, että jos tarve on 3x16A ja lasketaan, että 4x2,5 2,5 kaapeli riittää. Asennetaan siis se. Sitten on oja täytetty ja asennukset valmiit, mitataan oikosulkuvirta, oho eipä riitäkään kun mitattuna vaadittiinkin enemmän. Eli kaivetaan oja auki ja vaihdetaan johto, jos tehon tarpeen ja luonteen takia sulakekokoa ei voi pienentää tai käyrää nopeuttaa.
Jos oikosulkuvirta on laskettu, eikä suunnitelmista ole poikettu, niin se riittää. Kun etukäteislaskelmia ei ole, käytetään ns. mitattuja arvoja. Käytännössä mitattuna saadaan suurempi arvo koska laskennassa oletetaan johdon lämpötilaksi 80 astetta.
Eli mitataan asennuksen päätteeksi, ja jos mitattuna saadaan lasketuksi arvoksi riittävä arvo, mutta mitatuksi arvoksi liian pieni, niin sitten keksitään, että oikosulkuvirta onkin ennen asennusta laskettu ja suunnitelmista ei ole poikettu, niin homma ok.
Ei johtoa tervitse vaihtaa, lähtöön voi lisätä vikavirtasuojan.
Ainahan voi vaihtaa mittaria tai mittaushetkeä...
-noissa mittareissa mitä oon vertaillut heittoa on ollut kymmeniä prosentteja ja samallakin mittarilla uudelleen mitattuna jonkinajan päästä aikamoisia eroja - no noiden mittareiden kalibroinneista saattoi olla aikaa mutta niinhän se aika usein taitaa olla...
Lueskelin kerran erään mittarin manuaalia ja olin ymmärtävinäni siitä että se käyttäisi tietyllä vaihteluvälillä jännitteen arvona jotain vakiota eikä juuri senhetkistä todellista arvoa ja tästä laskisi tuon Ik:n eli tietyissä tilanteissa tämmösestäkin esim. tulee virhettä jompaankumpan suuntaan
Siinäpä jälleen perinteinen ammattilaisen vastaus siihen mitä kysyttiin.
"Siinäpä jälleen perinteinen ammattilaisen vastaus siihen mitä kysyttiin."
Tämä kommentti oli tuolle vikavirtasuojamiehelle joka ei kyllä millään vastannut siihen, miksi laskettu arvo saa olla pienempi kuin mitattu arvo.
Pitääkö siis vääntää raulangasta että tyhmemmätkin tajuaisi mikä oli jutun pointti...
Mittaus virhe voi olla pahimmillaan + / - 25%, sen vuoksi mittarin tulee näyttää 25% enemmän kuin vaadittu arvo on. Mittausvirhe muodostuu mittarin, johtimien, mittaajaan, olosuhteiden ym tekijöiden summasta.
Jos laskennallisesti päästään vaadittuun arvoon mutta mittauksella ei päästä niin laskentaarvoa voidaan käyttää.
Sähkölaitokselta saa verkkotietojärjestelmästä kullekin liittymälle lasketun oikosulkuarvon, siitä sitten vaan laskemaan.
Googlettamalla löytyy päteviä laskentaan perustuvia oikosulkulasku ohjelmia ilmaiseksi joista ainakin eräs antaa samoja tuloksia kuin hyvälaatuinen ja kalibroitu asennustesteri.
Joo sori luulin että minun eilistä kertomusta mollattiin...
Meinas itekkin alkaa eilen illalla noita edellisiä lueskellessa ihmettelemään ja muistelemaan että mites toi vaatimus noin olikaan, mutta kun sänkyyn pääsi niin jostain pompsahti mieleen että noinhan se olikin tietysti kuten tuossa jo kerrotaankin että jos laskettua arvoa ei ole käytettävissä niin silloin mitattu arvo pitää olla tietyn verran isompi kuin minimivaatimus, laskennallisesti selvitetty kelpaa "sellaisenaan" -syynä juurikin esim. noiden mittareiden epätarkkuudet ja muut mittausvirheet mistä jo kokemuksiani kerroinkin.
Ja kun tuossa viitattiin netistä löytyviin laskureihin niin tässa yksi linkki jonka takaa löytyy Excelissä toimiva laskuri johto13:
http://personal.inet.fi/koti/rtm/imur.htm
Loistava oikosulkuvirran laskentaohjelma .
www.sallila.fi/.../OIKOSULKU_JÄNNITTEENALENEMA_2012.XLS
Koko ongelma ratkeaa, kun ymmärtää, että oikosulkuvirrasta ei tarvitse välittää. Riittää, kun mittaa silmukkaimpedanssin. Tuon pitäisi olla selvillä, jos on joskus avannut SFS 6000-opuksen.
Silmukkaimpedanssi ja oikosulkuvirtako ei ole toisiinsa kytköksissä? Mitähän tuosta sanoisi Georg Simon Ohm.
Useat mittarit ja laskentaohjelmat näyttää silmukka imbedanssin lisäksi oikosulkuvirran.
Eihän tuo laskutoimitus ole yksinkertaisuudessaan kun mittarin näyttämä jännite jaettuna mittarin näyttämällä silmukkaimbedanssilla.
Ik = U / Zs
Tosin mittarin on täytettävä SFS 6000 standardi.
Jos kyseisen keskuksen syöttö on TN-S. Olisko mahdollista lisätä maadotusta?
Sen poikkipinnan kasvattaminenhan parantaa oikosulkuvirran kestoa. Mutta normaalisti vaihdetaan B-käyrän sulakkeet. Jos nekään ei riitä niin sitten tulppasulakkeet.
Joo aika käsittämätön kommentti tuo mitata silmukkaimpedanssi -SFS 6000 on saatettu avata joltain sivulta mutta sähköopin kirjoja sitten ilmeisesti ei.
Kyllähän tietysti voidaan mitata tuo silmukkaimpedanssi ja laskea virta joko myös oikeasti mitatulla jännitteellä tai sitten olettaa jännitteeksi jotain vakiota.
- Saattaa olla että jossain on taulukko jossa kerrotaan vaaditut silmukkaimpedanssi arvot tietyille sulakkeille -mutta tässä pitää tajuta että kyseessä on kummiskin loppujenlopuksi ihan sama asia kuin mitattaisiin mittarilla joka näyttää suoraan virran ja sitten tätä verrataan taulukkoon joka tehty virroille...
- nyt kun alkaa muistelemaan niin on tämmösiä taulukoita jossain saattanut ollakkin joten oisko nyt vähän sitten ymmärretty tätä sähköoppia väärin...
SÄHKÖTURVALLISUUSTUTKINTO 1 22.4.2010
KYSYMYS:
Sähköurakoitsija tekee uuden asuinkerrostalon sähköasennukset. Mitä tietoja
urakoitsijan on ainakin merkittävä käyttöönotto tarkastuksen mittauksista
tarkastuspöytäkirjaan? (5 p.)
Vastaus:
Tarkastuspöytäkirjaan tulee merkitä mittauksista ainakin seuraavat tiedot:
- eristysresistanssimittauksista kaikki mittaustulokset
- silmukkainpedanssimittauksista kaikki mittaustulokset, yleensä keskusalueittain
epäedullisimmassa pisteessä
- vikavirtasuoj ien mittaustulokset
- jatkuvuusmittauksista vaatim usten toteutum inen keskuskohtaisesti
- kiertosuunta keskuskohtaisesti.
Mitähän ihmettä -B- mahtanee tarkoittaa lähettämällään kysymys/vastaus postauksellaan...
Missään ei tietääkseni edellytetä että oikosulkuvirtaa pitäisi mitata.
Jos etsit oikeaa kohtaa:
6000-61.3.6 Syötön automaattisen poiskytkennän toiminta
Eikö ole jo useampaan kertaan yritetty kertoa että tuo Ik ja silmukkaresistanssi voidaan ajatella käytännössä yhdeksi ja samaksi asiaksi ja löytyy vähimmäisarvo vaatimukset jotka täytyy täyttyä.
Kaikenlaista on yritetty selitellä, mutta kun sitä oikosulkuvirtaa ei todellakaan kysytä käyttöönottotarkastuksessa, niin sen voi unohtaa.
Oikosulkuvirtaa ei millään asennustesterillä mitata. Jos joku väittää, että oikosulkuvirran saa selville jakamalla verkon nimellisjännitteen silmukkaimpedanssilla, niin hän puhuu paksua basskkaa.
Vähintään oskilloskooppi tuohon tarvitaan Sen verran on noita mitattu.
Missä on taulukko josta näkee riittävät silmukkaimpedanssiarvot eri johdonsuojille kun kerran mittarin antamalla oikosulkuvirta-arvolla ei mitään tee joten turha kai sitä oikosulkuvirtataulukkoonkaan silloin on verrata?
" Vähintään oskilloskooppi tuohon tarvitaan Sen verran on noita mitattu.
Minkälaisella oskiloskoopilla mitataan ja kuinka, laskennallisesti todettu 4kA oikosulkuvirta ?.
33:n viestin verran on tyhjää pääkoppaa vaivattu, herneenkokoiset aivot ovat olleet ihmeissään.
Ei tuossa kovin kummallista oskilloskooppia tarvita. Minulla on Tektronixin TDS 2014B. Siihen kun kytkee sopivat mittapäät tai virtamuuntimet, niin johan selviää virran käyttäytyminen oikosulussa joka vaiheelta erikseen.
Tosin tuolla tiedolla oikosulkuvirrasta ei kiinteistöasennuksen käyttöönottotarkastuksessa ole paskankaan väliä.
Yleensä puhutaan termillä: Johdonsuojien ja gG tai gL -sulakkeiden. vaatimat oikosulkuvirrat vikasuojaukseen ja oikosulkusuojaukseen.
Tästä lyhennelmänä puhutaan vain oikosulkuvirrasta ja nämä termit, että käsitteet sähkömies ymmärtää. Jos aletaan puhumaan silmukka imbedanssista ja sen arvoista ei ole kovin helppo käsitellä ja verrata sitä sulakkeiden toimintavirtaan joka kuitenkin on pääsääntöisesti yleisimmin ymmärretty käsite.
Tosi on, että silmukka imbedassin mittaus riittää mutta yritysten käyttöönotto pöytäkirjoissa vaaditaan kirjattavaksi myös jännite Uv ja mittarilla mitattuna saadut Zs ja Ik.
Lisäksi hyvinvarustetussa käyttöönottopöytäkirjassa on myös taulukko:
Pienimmät oikosulkuvirrat, jolla erilaiset suojalaitteet toimivat 0,2, 0,4 tai 5,0 sekunnissa.
Käyttöönottopöytäkirja kertoo asioita dokumentoituna myös ihmisille joilla teoria ja käsitteet ei aina ole ammattilaisen tasolla, mm taloyhtiön isännöitsijälle ym.
Todellista oikosulkuvirran olemusta ei saada esille ja mitatuksi kuin laboratorio välineillä ja siksi nuo asennustesterit on tehty selvittämään nopeasti ja turvallisesti täyttääkö sähköverkko suojaukseltaan standardeissa vaaditut johdonsuojien ja sulakkeiden poiskytkentäajat.
Myös sähkölaitokset puhuu oikosulkuvirrasta eikä silmukkaimbedanssista.
3.3 Oikosulkuvirta
Uusille 3x25 A ja 3x35 A liittymille syöttävä verkko mitoitetaan siten, että
yksivaiheinen oikosulkuvirta liittymän päävarokkeilla on pääsääntöisesti
vähintään 250 A. Yksittäisissä poikkeustapauksissa liityttäessä olemassa
olevaan verkkoon voidaan erityisistä syistä poiketa 250 A
mitoitusoikosulkuvirrasta, jolloin oikosulkuvirta on vähintään 180 A.
Tuo sähkölaitoksen ilmoittama oikosulkuvirta on annettu suunnittelijalle mitoitusperusteeksi. Asentaja ei sillä tee yhtään mitään.
Kyllä asentajan tarvitsee tietää useasti liittymän oikosulkuvirta asentaessaan pitkiä syöttöjä sähkölaitteille mm. maaseudulla maatiloilla. Ei niitä monesti erikseen sinne kukaan muu suunnittele kun juuri se asentaja, on hän sitten yrityksen palveluksessa tai itsenäinen yrittäjä.
Jos keskuksen oikosulkuvirta on luokkaa 230-250 A, niin ei siinä pitkiä vetoja sallita C16A johdonsuojalle.
Ei suunnittele kukaan muu kuin sähköasentaja pitkää johtoa maaseudulle. Mikäs muu hän silloin on kuin suunnittelija?