Vihdin sivistysjohtaja suuttui rehtorille!?

Ei se väitä, että Korhosella paloi pinna. Totesi, että opettajallakin voi palaa pinna, ja on palanut minultakin ja sen ovat saanneet oppilaatkin kuulla. Moni kyllä pyysi jälkikäteen anteeksikin käytöstään. Pinna on meinannut palaa useastikin, mutta ennen kuin täysin kärähtää, olen siinä vaiheessa jo ilmoittanut oppilaille, mitä mieltä olen tapahtuneesta ja useampi on ymmärtänyt oman toiminnansa vaikutuksen niin minuun kuin luokkatovereihinsakin. Välillä se pinna tahoo palaa päivittäin, mutta onneksi vain välillä. Turha kuvitella, että me opettajat olisimme jotain yli-ihmisiä, jotka jaksavat kuunnella alituista valitusta 8-16.00 ja kun se ei lopu siihen, vaan jatkuu wilmaviestittelyllä sitten vanhemmilta päin. LiisaPetteriä pitäisi kohdella siten, täten ja näin sekä noin. Sitä sun tätä pitäisinopettaa siten ja näin. Yksi on väsynyt, toinen hysteerinen, kolmannella on naurukohtaus, neljäs tahoo jo välitunnille, viides vessaan, kuudes ei oiekin tiedä mitä tahtoisi. Sitä sopii miettiä omaa lastaan ja omaa pinnaansa, kun menettää hermot lapsensa kanssa. Sovella tämä 25 oppilaan ryhmään ja kerro 5 ryhmällä. Niin monen murkun kanssa se aineenopettaja tekee töitä päivittäin ja vaikka vain joka 10 näistä käyttäytyisi kuin sinun murkkusi kotona, opettaja kohtaa päivittäin näitä tällöin 13. Siinä on kestämistä! Jos itse menetät hermosi yhden kanssa, mieti kun edessäsi on päivittäin 13. Itse suodatan korvasta sisään korvasta ulos, mutta joskus se pinnakin katkeaa. En häpeile sitä ja sanonkin oppilaille, että en minä ole mikään yli-ihminen, joka jaksaa tuota käytöstä päivästä ja tunnista toiseen. Yleensä he ymmärtävät ja ovat pahoillaan, mutta se muisti on lyhyt valitettavasti. Valitetaan myös opettajien pitkistä lomista. Kukaan täysjärkinen ei jaksaisi tehdä tätä työtä ilman säännöllisiä lomia. Sen näkee jo siitä, että niin moni opettaja on palanut loppuun, hakee vuorotteluvapaata, virkavapautta yms. Turha haaveilla entisaikojen "auktoritääreistä", karismasta yms. Nykypäivänä ei tällaista kouluissa ole. Vielä 20v sitten opettajia kunioitettiin sekä oppilaiden ja vanhempiwn puolelta, nykyään tilanne on toinen. Oppilaat tuntevat hyvin omat oikeutensa, samoin vanhemmatkin, mutta yllävän huonosti kummatkin tuntevat omat vastuunsa! Vaikka kuullostin negatiiviselta ja väsyneeltä, rakastan työtäni ja halu opettamiseen ja oppilaiden oppimiseen on edelleenkin. Negatiivisten puolien lisäksi työssä on onneksi paljon enemmän positiivista! Esimerkiksi se, kun näkee kuinka lapsi oppii ja tajuaa jonkin asian, saa lapsen ottamaan vastuuta omasta työstään ja läheisistään!

aineenopettaja kirjoitti:

Ei se väitä, että Korhosella paloi pinna. Totesi, että opettajallakin voi palaa pinna, ja on palanut minultakin ja sen ovat saanneet oppilaatkin kuulla. Moni kyllä pyysi jälkikäteen anteeksikin käytöstään. Pinna on meinannut palaa useastikin, mutta ennen kuin täysin kärähtää, olen siinä vaiheessa jo ilmoittanut oppilaille, mitä mieltä olen tapahtuneesta ja useampi on ymmärtänyt oman toiminnansa vaikutuksen niin minuun kuin luokkatovereihinsakin. Välillä se pinna tahoo palaa päivittäin, mutta onneksi vain välillä. Turha kuvitella, että me opettajat olisimme jotain yli-ihmisiä, jotka jaksavat kuunnella alituista valitusta 8-16.00 ja kun se ei lopu siihen, vaan jatkuu wilmaviestittelyllä sitten vanhemmilta päin. LiisaPetteriä pitäisi kohdella siten, täten ja näin sekä noin. Sitä sun tätä pitäisinopettaa siten ja näin. Yksi on väsynyt, toinen hysteerinen, kolmannella on naurukohtaus, neljäs tahoo jo välitunnille, viides vessaan, kuudes ei oiekin tiedä mitä tahtoisi. Sitä sopii miettiä omaa lastaan ja omaa pinnaansa, kun menettää hermot lapsensa kanssa. Sovella tämä 25 oppilaan ryhmään ja kerro 5 ryhmällä. Niin monen murkun kanssa se aineenopettaja tekee töitä päivittäin ja vaikka vain joka 10 näistä käyttäytyisi kuin sinun murkkusi kotona, opettaja kohtaa päivittäin näitä tällöin 13. Siinä on kestämistä! Jos itse menetät hermosi yhden kanssa, mieti kun edessäsi on päivittäin 13. Itse suodatan korvasta sisään korvasta ulos, mutta joskus se pinnakin katkeaa. En häpeile sitä ja sanonkin oppilaille, että en minä ole mikään yli-ihminen, joka jaksaa tuota käytöstä päivästä ja tunnista toiseen. Yleensä he ymmärtävät ja ovat pahoillaan, mutta se muisti on lyhyt valitettavasti. Valitetaan myös opettajien pitkistä lomista. Kukaan täysjärkinen ei jaksaisi tehdä tätä työtä ilman säännöllisiä lomia. Sen näkee jo siitä, että niin moni opettaja on palanut loppuun, hakee vuorotteluvapaata, virkavapautta yms. Turha haaveilla entisaikojen "auktoritääreistä", karismasta yms. Nykypäivänä ei tällaista kouluissa ole. Vielä 20v sitten opettajia kunioitettiin sekä oppilaiden ja vanhempiwn puolelta, nykyään tilanne on toinen. Oppilaat tuntevat hyvin omat oikeutensa, samoin vanhemmatkin, mutta yllävän huonosti kummatkin tuntevat omat vastuunsa! Vaikka kuullostin negatiiviselta ja väsyneeltä, rakastan työtäni ja halu opettamiseen ja oppilaiden oppimiseen on edelleenkin. Negatiivisten puolien lisäksi työssä on onneksi paljon enemmän positiivista! Esimerkiksi se, kun näkee kuinka lapsi oppii ja tajuaa jonkin asian, saa lapsen ottamaan vastuuta omasta työstään ja läheisistään!

Lue lisää

Kappalejako.

aineenopettaja kirjoitti:

Ei se väitä, että Korhosella paloi pinna. Totesi, että opettajallakin voi palaa pinna, ja on palanut minultakin ja sen ovat saanneet oppilaatkin kuulla. Moni kyllä pyysi jälkikäteen anteeksikin käytöstään. Pinna on meinannut palaa useastikin, mutta ennen kuin täysin kärähtää, olen siinä vaiheessa jo ilmoittanut oppilaille, mitä mieltä olen tapahtuneesta ja useampi on ymmärtänyt oman toiminnansa vaikutuksen niin minuun kuin luokkatovereihinsakin. Välillä se pinna tahoo palaa päivittäin, mutta onneksi vain välillä. Turha kuvitella, että me opettajat olisimme jotain yli-ihmisiä, jotka jaksavat kuunnella alituista valitusta 8-16.00 ja kun se ei lopu siihen, vaan jatkuu wilmaviestittelyllä sitten vanhemmilta päin. LiisaPetteriä pitäisi kohdella siten, täten ja näin sekä noin. Sitä sun tätä pitäisinopettaa siten ja näin. Yksi on väsynyt, toinen hysteerinen, kolmannella on naurukohtaus, neljäs tahoo jo välitunnille, viides vessaan, kuudes ei oiekin tiedä mitä tahtoisi. Sitä sopii miettiä omaa lastaan ja omaa pinnaansa, kun menettää hermot lapsensa kanssa. Sovella tämä 25 oppilaan ryhmään ja kerro 5 ryhmällä. Niin monen murkun kanssa se aineenopettaja tekee töitä päivittäin ja vaikka vain joka 10 näistä käyttäytyisi kuin sinun murkkusi kotona, opettaja kohtaa päivittäin näitä tällöin 13. Siinä on kestämistä! Jos itse menetät hermosi yhden kanssa, mieti kun edessäsi on päivittäin 13. Itse suodatan korvasta sisään korvasta ulos, mutta joskus se pinnakin katkeaa. En häpeile sitä ja sanonkin oppilaille, että en minä ole mikään yli-ihminen, joka jaksaa tuota käytöstä päivästä ja tunnista toiseen. Yleensä he ymmärtävät ja ovat pahoillaan, mutta se muisti on lyhyt valitettavasti. Valitetaan myös opettajien pitkistä lomista. Kukaan täysjärkinen ei jaksaisi tehdä tätä työtä ilman säännöllisiä lomia. Sen näkee jo siitä, että niin moni opettaja on palanut loppuun, hakee vuorotteluvapaata, virkavapautta yms. Turha haaveilla entisaikojen "auktoritääreistä", karismasta yms. Nykypäivänä ei tällaista kouluissa ole. Vielä 20v sitten opettajia kunioitettiin sekä oppilaiden ja vanhempiwn puolelta, nykyään tilanne on toinen. Oppilaat tuntevat hyvin omat oikeutensa, samoin vanhemmatkin, mutta yllävän huonosti kummatkin tuntevat omat vastuunsa! Vaikka kuullostin negatiiviselta ja väsyneeltä, rakastan työtäni ja halu opettamiseen ja oppilaiden oppimiseen on edelleenkin. Negatiivisten puolien lisäksi työssä on onneksi paljon enemmän positiivista! Esimerkiksi se, kun näkee kuinka lapsi oppii ja tajuaa jonkin asian, saa lapsen ottamaan vastuuta omasta työstään ja läheisistään!

Lue lisää

Elikkä mitä järkeä on mennä puhumaan vesivahingosta, jos tulipalo on riehunut?