Olen reilu parikymppinen mies ja aika ujo tapaus. En ole koskaan seurustellut enkä harrastanut seksiä. Ongelma on se että saan aika paljon huomiota naisilta ja olen pässinä nyt vasta ruvennut huomaamaan asian. Kuitenkaan en oikein uskalla ikinä lähestyä vaan jotenkin muutun kylmäksi ja etäiseksi. Kuitenkin näissä tilanteissa olen kiinnostunut naisesta ja on hauskaa mutta ikään kuin tulee sellainen "muuri" että tämä ei tästä etene tämän pidemmälle sillä mä en uskalla tehdä alotetta etkä säkään varmaan tee. Usein kiinnostun juuri sellaisista naisista jotka eivät ole ainakaan selvästi kiinnostuneita minusta. Ikäänkuin haen naisilta huomiota ja sitten kun sitä saan niin jäädyn enkä uskalla tehdä aloitetta. Tälläistä se on aina ollut :/
Lähestyminen on niin helvetin vaikeaa ja mulla on huono itsetunto. Aina jää sellainen paska fiilis kun ei uskalla tehdä mitään. Se vaan on niin että jään aina nuolemaan näppejäni jos en uskalla toimia. Oon kelaillu et jotenkin mulla on mennyt sukupuolten roolit toisin päin. Eli odotan että naiset iskisi minut kun olen pelkuri tai jotain. Nautin kyllä kaikenlaisesta huomiosta. Olin nuorena sellainen ylipainoinen koulukiusattu kaveri että ehkä mä nyt sitten nautin naisilta saamastani huomiosta, mut emmä haluis kiusata muita enkä itteäni tälläsellä "pelillä" joka ei johda mihinkään. Aikaa vaan menee hukkaan turhien toiveiden elättämiseen.
Vanhempien naisten kanssa ei jännitä niin paljon mutta emmä ny halusi minkää puuman raiskaamaks tulla vaikka kohta epätoivoisena saatan tuotakin käydä harkitsemaan. Humalassa ois tietty helpompaa mutta ei sekään anna hyvää kuvaa.
Eli olenko vain yksinkertaisesti pelkuri ja that's it vai mitä tästä voisi päätellä? Mua vituttaa tää tilanne >_
Lähestyminen on niin helvetin vaikeaa ja mulla on huono itsetunto. Aina jää sellainen paska fiilis kun ei uskalla tehdä mitään. Se vaan on niin että jään aina nuolemaan näppejäni jos en uskalla toimia. Oon kelaillu et jotenkin mulla on mennyt sukupuolten roolit toisin päin. Eli odotan että naiset iskisi minut kun olen pelkuri tai jotain. Nautin kyllä kaikenlaisesta huomiosta. Olin nuorena sellainen ylipainoinen koulukiusattu kaveri että ehkä mä nyt sitten nautin naisilta saamastani huomiosta, mut emmä haluis kiusata muita enkä itteäni tälläsellä "pelillä" joka ei johda mihinkään. Aikaa vaan menee hukkaan turhien toiveiden elättämiseen.
Vanhempien naisten kanssa ei jännitä niin paljon mutta emmä ny halusi minkää puuman raiskaamaks tulla vaikka kohta epätoivoisena saatan tuotakin käydä harkitsemaan. Humalassa ois tietty helpompaa mutta ei sekään anna hyvää kuvaa.
Eli olenko vain yksinkertaisesti pelkuri ja that's it vai mitä tästä voisi päätellä? Mua vituttaa tää tilanne >_
Vastaukset 6
Vanhimmat
No ens kerran kun huomaat jonku naisen kiinnostuvan susta, meet vaan juttelee. Katsot että mihin tilanne johtaa, älä edes pyri heti ekakohtaamisella sänkyyn, vaan ota tavoitteksi että saat sovittua treffit hänen kanssaan. Sitten sulla on enemmän aikaa valmistautua olemaan juuri hänen kanssaan kahdestaan rennosti, vaikka elokuviin, syömään tms. Kyllä sitä tutustuessa sitten ehtii rentoutua ja kun et ota paineita että seksiä pitäisi heti saada, nainenkin ehtii suhun ees vähä tutustuun ihmisenä ja huomaat kyllä sit kun haluaa edetä suuteluun, halailuun yms.
Ongelmahan tässä on se että naiset eivät ole kiinnostuneita miehistä, jotka eivät osoita kiinnostusta heihin.
Siis ainaan meistä 95% miehistä, jotka ei hyvällä ulkonäölläkin saa naista joka sormelle...
Muuten kyllä samoilla ohjeilla menisin.
Jospa kävisit lääkärillä puhumassa jännittämisestä joka pilaa elämää. Kysy vaikka beettasalpaajia jotka poistaa jännittämisen oireita ja helpottaa tilanteissa.
Voisin tunnistaa itseni tuosta tekstistä, olen nimittäin pilkkua myöten aivan samanlaisessa tilanteessa.
Itse kans ihmettelen sitä, että miksi mun on niin paljon helpompi olla vanhempien naisten seurassa, kuin oman ikäisten tai nuorempien. Itse aattelin, että voisko se johtua siitä, että on koulukiusattu lähes koko kouluajalta ja ois jääny jotain traumoja oman ikäisiä kohtaan? :/
Itsekin saan huomiota varsin viehättäviltäkin naisilta, mutta en vain kykene tekemään minkäänlaista aloitetta. Odotan vain, että jos joskus joku kaunis ja mukava nainen tekisi aloitteen :)
Pitäisi vaan jotenkin saada kehitettyä itsetuntoa, että saisi joskus jotain aikaiseksi :D
Sama ongelma ja olen sentään jo 24-vuotias. Olis varmaankin pitänyt rohkaistua jo alle parikymppisenä kun vanhempana nämä asiat muuttuu yhä vaikeammaksi. Kärsin itse vieläpä pahasta sosiaalisten tilanteiden pelosta niin tee siinä sitten minkäänlaisia aloitteita, treffeille menokin tuntuu jo ajatuksenakin liian ahdistavalta. Ei tässä taida auttaa kuin tyytyä osaansa ja hyväksyä se tosiasia että minulla ei tule koskaan olemaan minkäänlaista parisuhdetta.
Miksi täältä on taas sensuroitu kirjoituksia? Eikö täällä muka saisi yrittää tutustua uusiin ihmisiin?