Työttömänä isäksi?

Tuohon ei kukaan muu voi antaa vastausta. Itse hankin ensin lapsen ja sitten asunnon ja uran. Mutta tosi rankkaa se oli. Ja myös lapsi siitä kärsi. Mutta jos teillä on vanhemmista myös taloudellistatukea niin voisihan se ehkä onnistua. Lasten parasta jos aina mietitte ja ette eroa vaikka rahattomuus voi lapsiperheessä kiristää välejä.

Eihän raha se kaikista tärkein elämässä ole.
Ainakin sinulla on lapselle aikaa,toisin kuin jollain omaisuutta ja rahaa ihannoivalla valkokaulus pyrkyrillä.
Joka ei edes tunne lapsiaan kun täytyy olla koko ajan töissä.

Muiden mielipiteillä ei ole niin väliä,jokainen elää elämäänsä kuten tahtoo.

aika nuoria olette molemmat vielä. Työttömänå on sitten erilaisista tuista riippuvainen. Olisitte ns sossupummeja. Ette ole vielä siis edes tienanneet niitä tukirahojakaan. Tiukka rahatilanne voi kiristää hyvänkin ihmissuhteen. En silti tarkoita, että pitäisi olla talot ja autot ja ns kaikki kunnossa. Kannattaisi silti vielä joku vuosi rakentaa sitä yhteistä elämää, ennenkuin siihen mitään perheenlisää suunnittelee. Vallankin, kun tuntuu, että isovanhempia ollaan hetimiten apuun huutelemassa. Yksinhuoltajia on jo ihan tarpeeksi tässä maassa. Nykyään tuntuu, että lapsikin/lapsetkin on jotain statussymboleita, joita ns PITÄÄ olla kun kaikilla muillakin on. Lapsi ei ole mikään muutaman vuoden projekti, vaan koko elämän mittainen. Nuoruus kuluu vaippasodassa ja sitten kun vanhemmat väsyy, aletaan eroa suunnitella.

Työttömänähän just on paras tulla isäksi, mutta nuorihan tuota olet. Itse olen nähnyt näitä "laosirakkaita" jotka haluaa nuorena isäksi, kun heitä pelottaa että akka jättää, ja en lle huonompia isiä nähnyt. Erohan heille on tullut. Lapset hankitaan pelinappuloiksi.

Odottakaahan n. 10 vuotta -se on minun neuvo kokemuksella ja näkemyksellä.

"Voisihan sitä koittaa muualle lähteä hakemaan töitä, mutta onko niitä sen paremmin."

Valitettavasti täytyy sanoa että on. Etelä-Suomi ja varsinkin pääkaupunkiseutu tarjoaa moninkertaiset mahdollisuudet työllistyä verrattuna muuhun suomeen ja pieniin paikkakuntiin.

"Kummankin vanhemmat vaan olis täällä joten lastenhotoapua saisi jos tarpeen, kaverit myös täällä, ja muutenkaan ei muutto innosta.
"

Muutto jonnekin työn perässä ei ole mikään elinkautinen. Takaisin kotisudulle voi palata sitten myöhemmin vaikka lasten kanssa. Nyt olisi kaikkein tärkeintä että pääsisitte työelämän syrjään kiinni ja sitä kautta kokemusta. Kun sitä on kertynyt muutama vuosi, mahdollisuutenne saada töitä kotisudulta ovat huomattavasti paremmat.
Parasta mitä tuleville lapsillenne voite tehdä on se, että työllistätte nyt itsenne, tapahtui se sitten missä vain. Tekemällä lapset nyt huonon työllisyyden paikkaunnalle, sidotte itsenne vankoin sitein sinne eikä muutto työn perässä ole enää helppoa. Pahimmassa tapauksessa että koskaan pääse kunnolla elämän syrjään kiinni.

Nyt siis kiireesti hakemaan mitä työtä vain mistä vain kun olette nuoria ja vapaita!

sama meil :) ollaan molemmat sitä mieltä et koti ennen "ura ohjukseksi" tulemista...nyt saatiin tietää et paksuna avokki on ja oon tosi onnellinen, töitä aion toki ettiä parhaimpani mukaan mutta JOS ei millään niin aina sitä jotenkin pärjää...enemmän huolettaa anopin reaktio tähän ku ei olla työelämässä, mutta ei sen minusta pidä tarkoittaakkaa että oltais huonompia ihmisinä ja vanhempina! rakkautta lapsi ainakin saa niin että sitä ällöttää, tosin ku just uraputki ihmisillä joilla ei aikaa toisilleen ja erkaantuvat myös lapsestaan, joka pitää hoitopaikkaa mieluisampana kun kotiaan :( ei niin, mieluummin juuri näin, pelottaa mut nyt mennään sit oikeaan elämään, ps: vaikka ollaan työttömiä eli joidenkin mielest pohja sakkaa, emme käy ikinä viinottelemassa kuten kovat duunarit haluu olevinaan "nollata" työviikon joka helkkarin viikonloppu ja sit kännissä pettävät ja tappelevat niin siinäkö on olevinaan ne ns "paremmat ihmiset" kysyn vain...mut onnea teillekkin kun haaveilette pienistä :) M28v N22v

Koskaan ei ole hyvä elämäntilanne, jos lasten hankkimista ajatellaan. Aina on jotain tiellä.

Opiskelija: opinnot venyvät, ei ole rahaa

Töissä: ei olisi tarpeeksi aikaa lapselle kun uraan pitää panostaa, työ voi olla epävarma määraikainen ja vakityöstäkin voi saada potkut kun ajat ovat mitä ovat... Vakityötä odotellessa taas voi mennä koko elämä ja sitten käy miten käy, jos tuleekin yt-neuvottelut jotka ovat nykyisin arkipäivää.

Työtön: ei ole rahaa

Summa summarun: lapset voi hankkia mihin elämäntilanteeseen tahansa, ainakin jos työ-/opiskelumittareilla asiaa katsotaan. Hyvää hetkeä ei tulekaan, jos sitä ruvetaan odottamaan. Siitä vain.

Lapset pitää hankkia, kun on 10 vuotta vakaata parisuhdetta unelmien puolison kanssa takana. Isä on n. 32 ja äiti n. 28 vuotias lapsen syntyessä, tällöin molemmilla on jo vähän elämänkokemusta, mutta toisaalta vielä myös jaksamista. Jos on ollut minkäänlaisia ongelmia tai kriisejä suhteessa, lapsia ei voi hankkia, koska ne pahentavat tilannetta.

Molemmilla pitää olla pitkä koulutusta takana ja vakituinen pitkäaikainen työpaikka. Rahaa on säästössä yllättäviin menoihin ja asuntolainaa vähän pankissa sekä molemmilla autot. Asua pitää omakotitalossa.

Mielenterveys pitää olla täysin kunnossa, traumoja ei saa siirtää lapsiin. Suhteet vanhempiin pitää olla hyvät, että on lastenhoitoapua. Isovanhemmat eivät kuitenkaan saa puuttua liikaa elämään.

Mies on synnytyksessä mukana ja jää vähintään isäkuukaudelle hoitaen lasta aluksi enemmän, että äiti saa levätä. Hoitovapaa jaetaan puoliksi molempien vanhempien kesken.

Jos yllä oleva ei toteudu, ette voi hankkia lapsia.

Alempana sinulle vastattiin jo, että kannattaisi saada oma elämä alkuun kunnolla ennen lasten tekemistä. Muuttakaa siis työn perässä sinne missä töitä on ja rakentakaa ensin rauhassa ainakin viitisen vuotta uraanne. Kerätkää pesämunaa asuntoa varten. Te voitte aina palata vanhalle kotiseudullenne myöhemminkin, kun teillä on työkokemusta ja sitä kautta paremmat mahdollisuudet työllistyä. Olette nuoria ja vapaita ja teillä on hyvät mahdollisuudet muuttaa työn perässä. Lisäksi lapsen tekeminen tuossa iässä parin vuoden tuntemisen jälkeen ei ole viisasta. Lapset kannattaa tehdä vasta 25-30 -vuotiaana, kun olette päässeet työelämän syrjään kiinni ja kun ette ole enää hädin tuskin teini-iästä kasvaneita ja jonkin verran tunnette jo itseänne ja puolisoanne.

Eipä kannata täällä kysellä hankkiko lapsia vai ei. Itse pitää se asia tietää. Perustakaa oma pitopalveluyritys ja lähtekää siitä. En ukso että oikeasti osaava ihminen on työtön. Lähtekää sinne mistä töitä löytyy. Kokki voi kysellä töitä vain soittelemalla alan yrityksiin, ruokailupaikkoihin, laoivoille jne. Sähköasentajista on pula.

Taidatte olal laiskoja tai lapsellsiia, kun ei töitä ole. Lisäksi on sellainen pointti, että työnantajalle tulee melkoiset kustannukset naisten äitiyslomista. Nuoret naiset eivät ole oikein haluttuja työmarkkinoilla. Tehkää siis ne lapset, älkääkä aikailko. Nuorena ne on tehtävä. Asiat aina järjestyvät ja lapset sitouttaa parisuhteeseen.