Mun syöminen on ihan sekaisin.
Oon laihtunut kymmenen kiloa viime vuoden joulukuusta. Laihduin helmi-maaliskuussa kahdeksan kiloa.
Olen 170 cm pitkä ja painan nyt 47 kiloa. Tavoitteena on 40 kiloa kesäkuun loppuun mennessä.
Söin laihtumisen alussa tosi epäsäännöllisesti ja se johti ahmimiseen. Ahmimittuani päivällä en syönyt enää mitään illalla --> aamulla jo kamala nälkä, teki mieli ahmia. Ja tällaisessa kierteessä olen ollut koko tämän vuoden.
Arkisin syön aamupalan, päivällisen ja hyvin pienen iltapalan, joista tulee yhteensä max 1000 kcal. Viikonloppuisin joudun syömään vähän enemmän, koska silloin vanhemmat valvovat...
Eli, syön tosi vähän ja liikun paljon, koko ajan kauhea nälkä. Joitakin viikkoja kestän, kunnes repsahdan ja alan ahmia. Silloin en pysty lopettamaan syömistä tai kontrolloimaan mitä syön.
Sitten oksennan puoli tuntia ja tulee niin huono olo, että pöyrryn.
Mitä ihmettä mun pitäisi tehdä?? En voi kertoa vanhemmille, koska he passittaisivat minut osastolle. En halua sitä, sillä siellä minua lihotettaisiin ja en ikinä pääsisi 40 kiloon.
Miten pystyn olemaan ahmimatta ja oksentamatta? Mitä mun kannattaisi tehdä, jotta pystyisin pitämään syömiseni kontrollissa?
Kiitos jos jaksoit lukea :)
Ps. En haluaisi saada kamalasti " No tapa ittes!" -tyylisiä kommentteja, joten olethan asiallinen, kiitos.
Oon laihtunut kymmenen kiloa viime vuoden joulukuusta. Laihduin helmi-maaliskuussa kahdeksan kiloa.
Olen 170 cm pitkä ja painan nyt 47 kiloa. Tavoitteena on 40 kiloa kesäkuun loppuun mennessä.
Söin laihtumisen alussa tosi epäsäännöllisesti ja se johti ahmimiseen. Ahmimittuani päivällä en syönyt enää mitään illalla --> aamulla jo kamala nälkä, teki mieli ahmia. Ja tällaisessa kierteessä olen ollut koko tämän vuoden.
Arkisin syön aamupalan, päivällisen ja hyvin pienen iltapalan, joista tulee yhteensä max 1000 kcal. Viikonloppuisin joudun syömään vähän enemmän, koska silloin vanhemmat valvovat...
Eli, syön tosi vähän ja liikun paljon, koko ajan kauhea nälkä. Joitakin viikkoja kestän, kunnes repsahdan ja alan ahmia. Silloin en pysty lopettamaan syömistä tai kontrolloimaan mitä syön.
Sitten oksennan puoli tuntia ja tulee niin huono olo, että pöyrryn.
Mitä ihmettä mun pitäisi tehdä?? En voi kertoa vanhemmille, koska he passittaisivat minut osastolle. En halua sitä, sillä siellä minua lihotettaisiin ja en ikinä pääsisi 40 kiloon.
Miten pystyn olemaan ahmimatta ja oksentamatta? Mitä mun kannattaisi tehdä, jotta pystyisin pitämään syömiseni kontrollissa?
Kiitos jos jaksoit lukea :)
Ps. En haluaisi saada kamalasti " No tapa ittes!" -tyylisiä kommentteja, joten olethan asiallinen, kiitos.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Järki käteen tyttö, ei normaalit ihmiset toimi noin! Ootko miettinyt että voit kuolla tohon? Et olis ensimmäinen joka kuolee anorksiaan... Sori mut miks helvetissä se on niin tärkeetä päästä siihen 40 kiloon (jolloin btw oot ruma, onneton luuranko) millä keinolla hyvänsä? Sit viimeistään joudut osastolle...
Ei oo takoitus olla ilkeä mut sun pitäis herätä tähän normaaliin maailmaan. Ei oo mikään saavutus olla luurangon laiha. Et sä saavutalla sillä mitään, et ainakaan parmpaa elämää. Saat vaan hirveen tuskan kannettavaks loppuelämäks. Ja läheises kans.
Hae apua terkkarilta tai kerro vanhemmilles (ne on varmaan huomannutkin). Lupaa tehdä niin, sillä entä jos joku kerta menetät tajuntas tai sydän pysähtyy?Ja sun elämäs on varmaan jo nyt aika helvetillistä ja se tulee vaan pahenemaan ellet lopeta. Ala syömään säännöllisesti ja riittävästi niin ahminnatkin jää. Lue kirja Lupa syödä, se voi pelastaa henkesi.
Tiesitkö että oksentelusta tulee pulleat posket. Kaikki bulimikot näyttää ainakin naamasta läskeiltä! Sori kylmä totuus. Aloita joku terveellinen ruokavalio ! esim .Ala tehdä terveys smoothieita. Pysyt kunnossa mutta et laihdu olemattomaksi ruipeloksi. Ei kukaan halua sellaisia! :D NYT VAAN TSEMPPIÄ! SYÖ VAIKKA OMENOITA!! JA B-vitamiinilisä!
Ei hyvä ihimisen lapsi. Ensinnäkkään ei mokomata luupussia kjaipaa ko ameriikan elokuvat ja toisekseenelä tuhoa ihtiäsi tämän maaliman takia. Sie varmasti oot sievä ja sorja ja ja paremmin siusta kaikki tykkää kun ot sovussa ihtesi kanssa. Jos luppat että heität ne teinilehet paskikseen niin mie takkaan lähtiä sun kanssas lavoille, ja mie oon varma että kyllä siulle vientiä riittää. Usko pappaa ja meet heti oitis jääkaapille ja syöt kunnon voiskin.
Noin muutonkin on tämä touhu menny älyttömästä ohi jos nuorten neitien pittää tappaa ihtensä näläkään vaan sen takia että hyöt kelepaa viitakkoon tähösiksi. Ei, ei ja vielä kerran ei. Jos joku tomppelilauma mainostoimistobn hämärissä pelaa alkeispsykologiaa ja saa jonkun palikkaan aatoksen että hän ei kelepaa jos hää ei oo mikkään dachaun mannekiini niin jotenkin on minusta koko touhu ihan pihalla. Laihutta tarvii ainoastaan sen joka painaa sata kiloo liikaa ja kauniita on kaikki. Tämän tytön on vaan ymmärrettävä että se mitä lehres kirjotetaan ei välttämäti ole totta. Luulettako tai luulet sie että joku tekoirvistyksellä varustettu naomikamppel on se jota mie ja my homies ollaan vailla? Miun emäntän painaa jotain 80 ja plus mutta en mie oo koskaan häntä vaakalukemien perusteella rakastanu. Ja sie tyttö hyvä meet ja rupiat syömhään. Tuo tuommonen oo mistään kotosin. Uso pois ei jätkä laihasta tykkää.
Kiitos vastauksista!
Olen paljon miettinyt tätä asiaa ja tulin siihen tulokseen, että minun on saatava syömiseni takaisin päiväjärjestykseen.
Aloin lukea Lupa syödä -kirjaa, ja se on mahtava, kiitos siitä!
Päätin, etten enää ahmi tai oksenna vaan syön terveellisesti ja säännöllisesti. Ei se mitään helppoa tule olemaan, mutta nyt uskon, että pystyn siihen.
Tiedän, että mulla on vääristynyt ajatus syömisestä ja painosta, mutta kai nekin voivat muuttua...
Läheiset ovat jo kyllä huolissaan laihuudestani, heille kertominen on vielä harkinnassa. Kerron varmaan kuitenkin hoitavalle henkilölleni ja teen sopimuksen itseni kanssa, että nyt tämä saa loppua.
40 kiloa?!?!niin paljon!!!!!laita tavoitteeksi 20-25 kiloa
Taas yksi typerä... mistä näitä ... eikö vanhemmat yhtään katso lapsiensa perään ?
Oot kyllä jo nyt ihan liian laiha :/ Mun kokemuksia syömishäiriöstä jos kiinnostaa. -> http://jameliaslife.blogspot.fi/
jameliaaa: Kiitos linkistä ja paljon voimia sinulle! :)
Lueskelin tässä tuon aloitustekstini ja voin sanoa, että en ole ahminut nyt sen jälkeen. En tiedä, mitä tapahtui, mutta se on nyt takana.
Päässäni on tapahtunut tosi paljon tässä välissä. Tuntuu nyt hullulta, että olen yrittänyt saada painoa nousemaan ja syönytkin enemmän, mutta se on vain pudonnut. Se ahdistaa nyt enemmän, koska välillä olen nähnyt itseni sellaisena kuin olen: kamalana luurankona, joka käyttää lasten vaatteita.
Tosi paljon voimia kaikille, itsellä vaati paljon voimia lopettaa ahmiminen, mutta nyt ei enää edes tee mieli ahmia. Rohkeutta tarvitaan, ja muutos kannattaa tehdä heti, vaikka tuntuisi mahdottomalta.