Olin aiemmin tosi hoikka 161 cm 47 kg. Sitten sairastuin ja paino alkoi ripeästi nousta, tuplasin painoni, pahimmillaan se oli jotain 103 kg. Nyt noin 93 kg. Olen yrittänyt laihtua ja onnistunutkin yhdessä vuodessa -17 kg, sitten sairaus paheni ja kilot tulivat korkoineen takaisin. Nyt olen siinä tilanteessa, että olisi aikaa ja oikeastaan elämäntehtävä vain omistautua itsensä hoidolle ja laihduttamiselle. Tulee kuitenkin sellaisia ajatuksia, että en haluakaan laihtua! Läskit toimivat ikäänkuin herkän sisimmän suojana. Esim. sain paljon katseita miehilta hoikkana, lihomisen myötä tuijottelu loppui, se tuntui tosi helpottavalta. Miehet ovat ällöjä tuijottelijoita. Terveyden takia pitäisi kuitenkin saada painoindeksi "lievään ylipanoon" eli 77 kg olisi lievän ylipainon yläraja. Motivaatio on aika lailla hukassa. En minä nytkään syö kovin epäterveellisesti, tosi vähän herkkuja, lähinnä yksinkertaista kotiruokaa... Mitenkähän sitä taas motivoisi itseään?
Läskit psyyken suojakuorena
19+10
1127
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Sinulla näyttäisi olevan masennusta. Eli näin selitettynä: http://fi.wikipedia.org/wiki/Masennus