mikä helpoin ohjelmointikieli

Eti netistä sellainen ohjelma kuin KieliX. Sillä on helppo oppia ohjelmoinnin periaate. (ohjelma on suomenkielinen)

"...loppujen lopuksi, ei se kielen valinta sinällään ole se maailman tärkein asia"

Ohjelmoinnin opettelussa on ihan sama mitä kieltä käyttää koodaukseen. Oppaat kannattaa valita sellaisia joissa ei puhuta mistään kielestä erityisesti vaan ohjelmoinnin periaatteista yleensä.

Kaikilla kielillä voi tehdä hyviä mutta myös huonoja ohjelmia.

tarkoitatko c:llä perinteistä c:tä? c-kielen uudistus eli c joka siis myös on c-kieli, oli puhdasta olio-ohjelmointia jo ennen Javaa

vai että javalla....

Itse osaan erinomaisen hyvin tehdä ohjelmia Delphillä. Sen objertpascal myös on kielenä paras.

Entä sitten java ?

Javan suurimpana puutteena on ifdef ja endif -direktiivien puuttuminen.

Poikkeuksena tästä netbeansissa voi J2ME -ohjelmia tehdessä rajoitetusti käyttää ifdef ja endif -direktiivejä, mutta vain erottamaan esim. nokian ja samsungin puhelimille tehtyjä osia, kun molemmissa pääalustana j2me.

Mutta vastaavasti EI voi tehdä näin:

#ifdef J2ME

// koodia

#endif

#ifdef J2SE

// koodia

#endif

Tämä on aika vakava puute, tosin sitä voi linuxissa kiertää ahkeralla symbolisten linkkien käytöllä.

J2SE -koodin debuggaus kun on helpompaa ja mukavampaa kuin J2ME.

Yksi vaihtoehto voisi tietysti olla koodata J2ME -koodia siten, että debug output ohjatttaisiin TCP/IP sockettiin, ja vastinparina voisi olla vaikkapa Delphillä koodattu EXE.

Tosin, tämä edellyttää sitä, että sen TCP/IP -härpäkkeen pitäisi sitten toimia 100% ongelmitta.

Ja vielä: kun sovellus on testattu toimivaksi, siitä pitäisi poistaa nuo lopputuotteessa tarpeettomat ja koodin kokoa kasvattavat vain debuggaustarkoituksiin tehdyt osat.

Juuri tästä syystä esim Delphissä voi tehdä näin:

Unit Esimerkki;

interface

uses
Windows, SysUtils, Classes
{$IFDEF DEBUG}
,DebugUtils
{$ENDIF}
;

implementation

procedure TeeDuunia;
var
S : String;

begin
S := 'jotain tekstiä'; // todellisessa ohjelmassa sisältö usein tulee jostakin kutsuttavasta funktiosta tai formissa esim: S := Edit1.Text;

{$IFDEF DEBUG}
DebugOutPut(S, 'procedure TeeDuunia vaihe 1, muuttujan S arvo');
{$ENDIF}


end;

end.


em. Delphi -esimerkkiohjelmassa asia on näin asiallisesti hoidettu:

kun ehdollinen kääntäjämääre DEBUG ei ole määritelty, UNITia DebugUtils ja sen sisältämää proseduurin DebugOutPut määrittelyä ei käännetä mukaan ohjelmaan, kuten ei myöskään ko. proseduurin kutsuja, joten ne eivät kuluta tilaa eivätkä prosessoriaikaa.

kun ehdollinen kääntäjämääre DEBUG on määritelty, UNIT DebugUtils ja sen sisältämä proseduurin DebugOutPut määrittely käännetään mukaan ohjelmaan, samoin kuin ko. proseduurin kutsut, jolloin ko. debugtiedotteet voidaan ohjata näytölle (formiin) , lokitiedostoon, TCP/IP:llä toiseen koneeseen tms.

JAVAssa kahden eri version tuottaminen samasta lähdekoodista ei JAVAn omilla työkaluilla onnistu.

linuxissa ongelman voi kiertää käyttämällä symbolisia linkkejä ja tekemällä samasta lähdekooditiedostosta 2 eri versiota:

1. Tuotantoversio, jossa esim on luokka ja luokkametodi:

TDebugHelper.DebugOutput(String S)

// metodi on tyhjä runko joka ei tee mitään.

2. Debuggausversio, jossa esim on luokka ja luokkametodi:

TDebugHelper.DebugOutput(String S)

// metodi käsittelee merkkijonon S halutulla tavalla ja ohjaa sen esim. näytölle, lokitiedostoon, TCP/IP:llä toiseen koneeseen tms.

Javan rajoituksia siis voi ainakin linuxissa kiertää, tosin siirrettävyys tietenkin tällaisesta ratkaisusta kärsii.

Toisena javan heikkoutena on Monitor. Ihmeellinen sekasikiö CriticalSectionia ja säikeiden välistä tiedonvälitystä.

Ja sitten vielä: Javan suorituskykyongelmat.

Kun sama tehtävä koodataan fiksusti sekä Javalla että Delphillä, Delphiohjelma on yleensä nopeampi, joissain tapauksissa ero voi olla huomattava.

DelphiKoodaaja kirjoitti:

vai että javalla....

Itse osaan erinomaisen hyvin tehdä ohjelmia Delphillä. Sen objertpascal myös on kielenä paras.

Entä sitten java ?

Javan suurimpana puutteena on ifdef ja endif -direktiivien puuttuminen.

Poikkeuksena tästä netbeansissa voi J2ME -ohjelmia tehdessä rajoitetusti käyttää ifdef ja endif -direktiivejä, mutta vain erottamaan esim. nokian ja samsungin puhelimille tehtyjä osia, kun molemmissa pääalustana j2me.

Mutta vastaavasti EI voi tehdä näin:

#ifdef J2ME

// koodia

#endif

#ifdef J2SE

// koodia

#endif

Tämä on aika vakava puute, tosin sitä voi linuxissa kiertää ahkeralla symbolisten linkkien käytöllä.

J2SE -koodin debuggaus kun on helpompaa ja mukavampaa kuin J2ME.

Yksi vaihtoehto voisi tietysti olla koodata J2ME -koodia siten, että debug output ohjatttaisiin TCP/IP sockettiin, ja vastinparina voisi olla vaikkapa Delphillä koodattu EXE.

Tosin, tämä edellyttää sitä, että sen TCP/IP -härpäkkeen pitäisi sitten toimia 100% ongelmitta.

Ja vielä: kun sovellus on testattu toimivaksi, siitä pitäisi poistaa nuo lopputuotteessa tarpeettomat ja koodin kokoa kasvattavat vain debuggaustarkoituksiin tehdyt osat.

Juuri tästä syystä esim Delphissä voi tehdä näin:

Unit Esimerkki;

interface

uses
Windows, SysUtils, Classes
{$IFDEF DEBUG}
,DebugUtils
{$ENDIF}
;

implementation

procedure TeeDuunia;
var
S : String;

begin
S := 'jotain tekstiä'; // todellisessa ohjelmassa sisältö usein tulee jostakin kutsuttavasta funktiosta tai formissa esim: S := Edit1.Text;

{$IFDEF DEBUG}
DebugOutPut(S, 'procedure TeeDuunia vaihe 1, muuttujan S arvo');
{$ENDIF}


end;

end.


em. Delphi -esimerkkiohjelmassa asia on näin asiallisesti hoidettu:

kun ehdollinen kääntäjämääre DEBUG ei ole määritelty, UNITia DebugUtils ja sen sisältämää proseduurin DebugOutPut määrittelyä ei käännetä mukaan ohjelmaan, kuten ei myöskään ko. proseduurin kutsuja, joten ne eivät kuluta tilaa eivätkä prosessoriaikaa.

kun ehdollinen kääntäjämääre DEBUG on määritelty, UNIT DebugUtils ja sen sisältämä proseduurin DebugOutPut määrittely käännetään mukaan ohjelmaan, samoin kuin ko. proseduurin kutsut, jolloin ko. debugtiedotteet voidaan ohjata näytölle (formiin) , lokitiedostoon, TCP/IP:llä toiseen koneeseen tms.

JAVAssa kahden eri version tuottaminen samasta lähdekoodista ei JAVAn omilla työkaluilla onnistu.

linuxissa ongelman voi kiertää käyttämällä symbolisia linkkejä ja tekemällä samasta lähdekooditiedostosta 2 eri versiota:

1. Tuotantoversio, jossa esim on luokka ja luokkametodi:

TDebugHelper.DebugOutput(String S)

// metodi on tyhjä runko joka ei tee mitään.

2. Debuggausversio, jossa esim on luokka ja luokkametodi:

TDebugHelper.DebugOutput(String S)

// metodi käsittelee merkkijonon S halutulla tavalla ja ohjaa sen esim. näytölle, lokitiedostoon, TCP/IP:llä toiseen koneeseen tms.

Javan rajoituksia siis voi ainakin linuxissa kiertää, tosin siirrettävyys tietenkin tällaisesta ratkaisusta kärsii.

Toisena javan heikkoutena on Monitor. Ihmeellinen sekasikiö CriticalSectionia ja säikeiden välistä tiedonvälitystä.

Ja sitten vielä: Javan suorituskykyongelmat.

Kun sama tehtävä koodataan fiksusti sekä Javalla että Delphillä, Delphiohjelma on yleensä nopeampi, joissain tapauksissa ero voi olla huomattava.

Lue lisää

Mitenkäs delphoin skaaluatuminen suurempiin systeemeihin ja sen palvelinpuolen ominaisuudet yleensä? Ok, varmaan sillä on hyvä tehdä työasemille softaa.

Entäs jatko? Miten tätä kehitetään vielä ja mikä on seuraava suuri steppi telphin kehityksessä?

Inssi kirjoitti:

"...loppujen lopuksi, ei se kielen valinta sinällään ole se maailman tärkein asia"

Ohjelmoinnin opettelussa on ihan sama mitä kieltä käyttää koodaukseen. Oppaat kannattaa valita sellaisia joissa ei puhuta mistään kielestä erityisesti vaan ohjelmoinnin periaatteista yleensä.

Kaikilla kielillä voi tehdä hyviä mutta myös huonoja ohjelmia.

Lue lisää

"Ohjelmoinnin opettelussa on ihan sama mitä kieltä käyttää koodaukseen."

Joillakin kielillä (esim. Java, C ) "se olennainen" hukkuu herkemmin kielen, standardikirjaston ja ympäristön turhiin monimutkaisuuksiin kuin joillakin toisilla kielillä (esim. Scheme, Python). Siksi opiskelukielen valinnalla on paljonkin merkitystä.

Siis jos todella aiot ohjelmointia harrastaa tai jopa suunnittelet vakavampaakin tai haluat tehdä itsellesi/kavereillesi ohjelmia jotka tekevät muutakin kuin rekursioita tai "hello world"eja (tuo selviää sinulle myöhemmin)

Mihin se mun meiliosoite katosi tai miten täältä ylipäänsä voi meiliä lähettää? no kuiteski se on [email protected].

" .NETiin ja suosittelen sitä myös sinulle."

Kaikki ei ole aivan yhtä vakuuttuneita .NET ihanuudesta.

http://www.oreillynet.com/pub/wlg/749

http://www.winnetmag.com/Article/ArticleID/38799/38799.html

Myös Computer Associates on Mark Barrenechean mukaan hylännyt .NETin ja Win32 maailman ja siirtynyt tyystin HTML ja Java ympäristöön. Harmi että en löytänyt tähän linkkiä :(

Koodari, ei vanha kirjoitti:

" .NETiin ja suosittelen sitä myös sinulle."

Kaikki ei ole aivan yhtä vakuuttuneita .NET ihanuudesta.

http://www.oreillynet.com/pub/wlg/749

http://www.winnetmag.com/Article/ArticleID/38799/38799.html

Myös Computer Associates on Mark Barrenechean mukaan hylännyt .NETin ja Win32 maailman ja siirtynyt tyystin HTML ja Java ympäristöön. Harmi että en löytänyt tähän linkkiä :(

Lue lisää

Kieltämättä hieman huolestuttavaa luettavaa varsinkin jälkimmäinen artikkeli. Toisaalta täytyy muistaa että kyseessä on kolumnistin oma arvio ja ennuste.

Pitää myös muistaa että Java on tehnyt läpimurtoaan viimeiset liki 10 vuotta mutta kehnolla menestyksellä. Alunperinhän siitä piti tulla kaikenkattava jopa kahvinkeittimiä käskyttävä sulautus.

Joka tapauksessa ohjelmointikieli on .NETin myötä edistynyt ja Windows on pääsemässä ylös Dll-suostaan(dll-hell).
Kielessä on paljon parannuksia joista olisi vaikea uskoa että ne hylätään. XML on olennainen osa pakettia.

Oma arvioni on että jos haluat tulevaisuudessa tehdä Windows-sovelluksia, voit nyt aloittaa Visual Studio .NETillä.

Tässä pari linkkiä;

http://msdn.microsoft.com/Longhorn/understanding/preparing/default.aspx?pull=/msdnmag/issues/04/01/DevelopingAppsforLonghorn/default.aspx

http://msdn.microsoft.com/Longhorn/letters/tread20040827/default.aspx

mika kirjoitti:

Kieltämättä hieman huolestuttavaa luettavaa varsinkin jälkimmäinen artikkeli. Toisaalta täytyy muistaa että kyseessä on kolumnistin oma arvio ja ennuste.

Pitää myös muistaa että Java on tehnyt läpimurtoaan viimeiset liki 10 vuotta mutta kehnolla menestyksellä. Alunperinhän siitä piti tulla kaikenkattava jopa kahvinkeittimiä käskyttävä sulautus.

Joka tapauksessa ohjelmointikieli on .NETin myötä edistynyt ja Windows on pääsemässä ylös Dll-suostaan(dll-hell).
Kielessä on paljon parannuksia joista olisi vaikea uskoa että ne hylätään. XML on olennainen osa pakettia.

Oma arvioni on että jos haluat tulevaisuudessa tehdä Windows-sovelluksia, voit nyt aloittaa Visual Studio .NETillä.

Tässä pari linkkiä;

http://msdn.microsoft.com/Longhorn/understanding/preparing/default.aspx?pull=/msdnmag/issues/04/01/DevelopingAppsforLonghorn/default.aspx

http://msdn.microsoft.com/Longhorn/letters/tread20040827/default.aspx

Lue lisää

mähän rupeen kuullostaan jo nöyhtä-billin kätyriltä, yäks!

mika kirjoitti:

mähän rupeen kuullostaan jo nöyhtä-billin kätyriltä, yäks!

Noi linkitkin oli Mäsän sivuille. Kehuuko tuota .NETtiä kukaan muu kuin "nöyhtä-billi". Sen puheista kun ei aina ole ihan taikaa.

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=108&conference=500000000000003&posting=22000000004427508

Nortti kirjoitti:

Noi linkitkin oli Mäsän sivuille. Kehuuko tuota .NETtiä kukaan muu kuin "nöyhtä-billi". Sen puheista kun ei aina ole ihan taikaa.

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=108&conference=500000000000003&posting=22000000004427508

Lue lisää

Niin valitettavaa kuin ehkä onkin, en usko että Linux ikinä tulee korvaamaan mäsädosia. Palvelinpuolesta Linux on Unixina ehkä omillaan mutta kaikki ne miljooooonat toimistojen pöytäkoneet..

Vaikea kuvitella että kirjanpitäjät tai asianajajat haluavat etsiä päivityksiä Linux-paketteihinsa puhumattakaan että asentaisivat ne tai mitään muutakaan Linuxiin. Kyllä mäsä käyttiksenä silti on helpompi kuin Linux. Itselläni oli jonkin aikaa 3 käyttistä samassa koneessa, win98, w2k ja IT-Linux ja tunnustan etten koskaan päässyt kunnolla Linux-maailmaan sisälle(ajan puute).

Vaikka minuakin ärsyttää microsoftin eli "pilin" kukkoilu niin tosiasioita on turha vääristää. Mäsä tullee pysymään pääasiallisena käyttiksenä seuraavat 20 vuotta ainakin. Onhan win98-käyttäjiäkin vielä tsiljoona vaikka tuki koko käyttikselle on loppunut(eikö ole jo?)ja tukea vielä pidennettiin erikseen.

Luuletteko että mäsä lopettaa longhornin kehittämisen kesken, tuskin, kyllä se sieltä vielä tulee vaikka myöhässäkin, rahaa lienee palanut jo niin paljon kehittelyyn ettei ne jätä sitä kesken.

En halua ottaa kantaa siihen kuinka hyvä tai huono uusi windows on, tämän tekstin lukijoista noin 0,00001% pystyy tekemään 10Mt kokoisen ohjelman jossa ei ole virheen virhettä joten meistä tuskin kukaan on pätevä arvostelemaan käyttöjärjestelmätason ongelmia. Kaikenkarvaiset asiantuntijat kyllä osaavat kertoilla mitä huonoa käyttiksissä on mutta jos asiat olisivat niin yksinkertaisia niin ehkä ne olisi korjattu aikoja sitten.

Siis edelleen, jos haluaa tehdä ohjelmia joita valtaosa ihmisistä haluaa käyttää, pitänee toistaiseksi pysyttäytyä windows-puolella tykkää tai ei. Ja koska se uusi windows tulee kuitenkin niin hyödyllisintä on perehtyä .NET-maailmaan joka ei suoranaisesti ole longhornin ohjelmointia mutta hyvä perusta sille.

Mutta niinkuin aikaisemmin totesin, tärkeintä on tietää millaisia ohjelmia haluaa tehdä koska silloin kielellä saattaa todella olla merkitystä, onko esim. matemaattisia funktioita vai merkkijonoja tai mitä muuta..

Eikä tarvi pelkästään windowsiin jäädä vaikka se onkin markkinajohtaja vielä pitkään, lukekaa;

http://www.tietokone.fi/uutta/uutinen.asp?news_id=21630&tyyppi=1

mika kirjoitti:

Niin valitettavaa kuin ehkä onkin, en usko että Linux ikinä tulee korvaamaan mäsädosia. Palvelinpuolesta Linux on Unixina ehkä omillaan mutta kaikki ne miljooooonat toimistojen pöytäkoneet..

Vaikea kuvitella että kirjanpitäjät tai asianajajat haluavat etsiä päivityksiä Linux-paketteihinsa puhumattakaan että asentaisivat ne tai mitään muutakaan Linuxiin. Kyllä mäsä käyttiksenä silti on helpompi kuin Linux. Itselläni oli jonkin aikaa 3 käyttistä samassa koneessa, win98, w2k ja IT-Linux ja tunnustan etten koskaan päässyt kunnolla Linux-maailmaan sisälle(ajan puute).

Vaikka minuakin ärsyttää microsoftin eli "pilin" kukkoilu niin tosiasioita on turha vääristää. Mäsä tullee pysymään pääasiallisena käyttiksenä seuraavat 20 vuotta ainakin. Onhan win98-käyttäjiäkin vielä tsiljoona vaikka tuki koko käyttikselle on loppunut(eikö ole jo?)ja tukea vielä pidennettiin erikseen.

Luuletteko että mäsä lopettaa longhornin kehittämisen kesken, tuskin, kyllä se sieltä vielä tulee vaikka myöhässäkin, rahaa lienee palanut jo niin paljon kehittelyyn ettei ne jätä sitä kesken.

En halua ottaa kantaa siihen kuinka hyvä tai huono uusi windows on, tämän tekstin lukijoista noin 0,00001% pystyy tekemään 10Mt kokoisen ohjelman jossa ei ole virheen virhettä joten meistä tuskin kukaan on pätevä arvostelemaan käyttöjärjestelmätason ongelmia. Kaikenkarvaiset asiantuntijat kyllä osaavat kertoilla mitä huonoa käyttiksissä on mutta jos asiat olisivat niin yksinkertaisia niin ehkä ne olisi korjattu aikoja sitten.

Siis edelleen, jos haluaa tehdä ohjelmia joita valtaosa ihmisistä haluaa käyttää, pitänee toistaiseksi pysyttäytyä windows-puolella tykkää tai ei. Ja koska se uusi windows tulee kuitenkin niin hyödyllisintä on perehtyä .NET-maailmaan joka ei suoranaisesti ole longhornin ohjelmointia mutta hyvä perusta sille.

Mutta niinkuin aikaisemmin totesin, tärkeintä on tietää millaisia ohjelmia haluaa tehdä koska silloin kielellä saattaa todella olla merkitystä, onko esim. matemaattisia funktioita vai merkkijonoja tai mitä muuta..

Lue lisää

"Mäsä tullee pysymään pääasiallisena käyttiksenä seuraavat 20 vuotta ainakin"

Riippuu vähän mitä aikoo ohjelmoida. Jos meinaa vaikka uraa web-sivujen koodaajana niin kannattaa huomioida että web-servereinä windowseja on niin onnettoman vähän, ja osuus laskee koko ajan, että sen varaan ei kenenkään pidä tulevaisuuttaan rakentaa.

Lähitulevaisuudessa ohjelmoijien panosta tarvitaan rutkasti kun käyttöliittymissä tullaan siirtymään ns thin-client järjestelmään. Kuka laittaisi tällaiseen järjestelmään serveriksi windowsin?

Laittaisitko sinä ?

Nortti kirjoitti:

"Mäsä tullee pysymään pääasiallisena käyttiksenä seuraavat 20 vuotta ainakin"

Riippuu vähän mitä aikoo ohjelmoida. Jos meinaa vaikka uraa web-sivujen koodaajana niin kannattaa huomioida että web-servereinä windowseja on niin onnettoman vähän, ja osuus laskee koko ajan, että sen varaan ei kenenkään pidä tulevaisuuttaan rakentaa.

Lähitulevaisuudessa ohjelmoijien panosta tarvitaan rutkasti kun käyttöliittymissä tullaan siirtymään ns thin-client järjestelmään. Kuka laittaisi tällaiseen järjestelmään serveriksi windowsin?

Laittaisitko sinä ?

Lue lisää

..tarkoitat "thin client"illa arkkitehtuuria jossa kaikki sovelluksen käsittelytoimet tapahtuvat palvelimella niin ..miksi en?

Itseasiassa asp.net on juuri sitä, tapahtumakäsittely on palvelimella, lisäksi täysin selainriippumattomana. Asp.netin tarkoituksena on nimen omaan keskittää käsittely palvelimelle jolloin koodi saadaan huomattavasti yksinkertaisemmaksi.

Vaikka linux onkin viime aikoina syönyt markkinoita niin varsinkin intranetin suhteen windows tulee pysymään pitkään ihan hyvänä työllistäjänä.

Laitanpa tähän pätkän ammattilaisen mielipidettä, lainaan Nick Malik:ia. Koko keskustelu löytyy osoitteesta nimellä "why did microsoft limited itself to windows"

http://msdn.microsoft.com/newsgroups/default.aspx?dg=microsoft.public.dotnet.framework&tid=451cdbaa-301b-4185-9cf4-3e7f490530b7

Lainaus;
Joku muu;
>>we must face the thruth: supporting secure and stable sites running on Windows is a time consuming task. Unix is better ainmed to these tasks.

mika kirjoitti:

..tarkoitat "thin client"illa arkkitehtuuria jossa kaikki sovelluksen käsittelytoimet tapahtuvat palvelimella niin ..miksi en?

Itseasiassa asp.net on juuri sitä, tapahtumakäsittely on palvelimella, lisäksi täysin selainriippumattomana. Asp.netin tarkoituksena on nimen omaan keskittää käsittely palvelimelle jolloin koodi saadaan huomattavasti yksinkertaisemmaksi.

Vaikka linux onkin viime aikoina syönyt markkinoita niin varsinkin intranetin suhteen windows tulee pysymään pitkään ihan hyvänä työllistäjänä.

Laitanpa tähän pätkän ammattilaisen mielipidettä, lainaan Nick Malik:ia. Koko keskustelu löytyy osoitteesta nimellä "why did microsoft limited itself to windows"

http://msdn.microsoft.com/newsgroups/default.aspx?dg=microsoft.public.dotnet.framework&tid=451cdbaa-301b-4185-9cf4-3e7f490530b7

Lainaus;
Joku muu;
>>we must face the thruth: supporting secure and stable sites running on Windows is a time consuming task. Unix is better ainmed to these tasks.

Lue lisää

Maailmassa on niin monenlaisia mielipiteitä. Ja sehän on tietysti periaatteessa ihan hyvä. Kaikkia vaan ei tahdo oikein maalaisjärjellä käsittää.

"I find IIS to be much more powerful than Apache, while being simple to manage..."

Ehhe hee ehe ehe..;-)

Joo, lopetetaan kiistely.

Nortti kirjoitti:

Maailmassa on niin monenlaisia mielipiteitä. Ja sehän on tietysti periaatteessa ihan hyvä. Kaikkia vaan ei tahdo oikein maalaisjärjellä käsittää.

"I find IIS to be much more powerful than Apache, while being simple to manage..."

Ehhe hee ehe ehe..;-)

Joo, lopetetaan kiistely.

Lue lisää

Niin, tarkoitus ei kai alunperin ollut kiistellä käyttiksistä tai palvelimista vaan vastata abc:n alkuperäiseen kysymykseen.

Siis jos tulee windows-maailmasta niin linux-puolen ohjelmointi ei todellakaan taivu. Kannattaa siis aloittaa windows-ohjelmoinnilla.

Pyörää ei kannata keksiä uudelleen eikä lähteä kuuhun mopedilla; miksi vääntää koodia puoli päivää saadakseen aikaiseksi yhden lomakkeen jossa yksi nappi vastaa yhteen tapahtumaan kun saman saa aikaan alle 3:ssa sekunnissa.

Jos siis käyttää nykyaikaista graafista työkalua niin eikö se voisi olla sellainen joka hallitsee muistinkäsittelyn ilman että täytyy joka käänteessä miettiä mihin suuntaan ne osoittimet osoittavat. Muistinhallinta on tärkein asia heti ohjelman logiikan jälkeen tai toisinpäin ;D

Ohjelman logiikan ja ulkoasun sekä ohjelmoinnin yleisen filosofian pohdiskeluun jää siis enemmän aikaa kun ei tarvitse jumittaa pointerien seurassa. Itseopiskelu on muutenkin hidasta ja osin raskasta, ei kai kurjuudella tarvitse mässäillä?

Vaikeaa ymmärtää miksi kaikki täytyy tehdä liian monimutkaiseksi, miksei oppiminen voi olla hauskaa ja hyödyllistä?

Kaikki kunnia web-ohjelmoinnille mutta en näe yhtään sen hyödyttömämpänä tehdä esim. perinteisiä relaatiotietokantasovelluksia uusin työkaluin. Periaatteessa samoja asiota ovat kaikki tyynni ja myöhemmin oppi on hyödynnettävissä muissa kielissä ja arkkitehtuureissa.

Sen puolesta olen tässä liputtanut windows-ohjelmoinnin ja työkaluohjelmien puolesta, alkuun pääsee paljon helpommin ja motivaatio säilyy kun saa jotakin oikeasti aikaiseksi.

Olkoon linux hyvä tai huono niin ainakin se on liian vaikea ympäristö ohjelmointia aloittelevalle ellei sitä entuudestaan hallitse.

Jos ei tätä tajua niin on ihan palikka.

Nyt mä jätän tän tähän, moro.

Ainakin itse olen ollut tyytyväinen .NET:iin. Olkoon muut mitä mieltä hyvänsä, mutta .NET on ollut ja on edelleenkin minun tarkoituksiini paras mahdollinen alusta. En voisi edes kuvitella vapaaehtoisesti vaihtavani välineisiin, jotka eivät tue .NET:iä.

Delphi on myös nykyään .NET-kieli

Hyvin pitkälle kirjoitti:

Ainakin itse olen ollut tyytyväinen .NET:iin. Olkoon muut mitä mieltä hyvänsä, mutta .NET on ollut ja on edelleenkin minun tarkoituksiini paras mahdollinen alusta. En voisi edes kuvitella vapaaehtoisesti vaihtavani välineisiin, jotka eivät tue .NET:iä.

Lue lisää

"on ollut ja on edelleenkin minun tarkoituksiini paras mahdollinen alusta."

Saatko palkkasi sen myymisestä vai käyttämisestä?

Kerro nyt vähän tarkemmin mitä ovat "tarkoituksesi"

Pii kirjoitti:

Delphi on myös nykyään .NET-kieli

Näin on ja todettakoon että tiettyihin tarkoituksiin Delphi on erittäin tehokas väline.

Samoin kuin C Builder joka on lähes identtinen Delphin kanssa, kielelliset erot huomioiden. C Builderia tosin ei taida saada .NET versiona.

MS-merkonomi? kirjoitti:

"on ollut ja on edelleenkin minun tarkoituksiini paras mahdollinen alusta."

Saatko palkkasi sen myymisestä vai käyttämisestä?

Kerro nyt vähän tarkemmin mitä ovat "tarkoituksesi"

Lue lisää

Tarkoitukseni on, kuten on ollut jo viimeiset 15 vuoden ajan, hankkia elantoni kehittämällä sovelluksia yrityskäyttöön ja siihen tarkoitukseen .NET on ollut mitä mainioin väline/alusta.

...mutta kukin tyylillään.

mika kirjoitti:

Niin, tarkoitus ei kai alunperin ollut kiistellä käyttiksistä tai palvelimista vaan vastata abc:n alkuperäiseen kysymykseen.

Siis jos tulee windows-maailmasta niin linux-puolen ohjelmointi ei todellakaan taivu. Kannattaa siis aloittaa windows-ohjelmoinnilla.

Pyörää ei kannata keksiä uudelleen eikä lähteä kuuhun mopedilla; miksi vääntää koodia puoli päivää saadakseen aikaiseksi yhden lomakkeen jossa yksi nappi vastaa yhteen tapahtumaan kun saman saa aikaan alle 3:ssa sekunnissa.

Jos siis käyttää nykyaikaista graafista työkalua niin eikö se voisi olla sellainen joka hallitsee muistinkäsittelyn ilman että täytyy joka käänteessä miettiä mihin suuntaan ne osoittimet osoittavat. Muistinhallinta on tärkein asia heti ohjelman logiikan jälkeen tai toisinpäin ;D

Ohjelman logiikan ja ulkoasun sekä ohjelmoinnin yleisen filosofian pohdiskeluun jää siis enemmän aikaa kun ei tarvitse jumittaa pointerien seurassa. Itseopiskelu on muutenkin hidasta ja osin raskasta, ei kai kurjuudella tarvitse mässäillä?

Vaikeaa ymmärtää miksi kaikki täytyy tehdä liian monimutkaiseksi, miksei oppiminen voi olla hauskaa ja hyödyllistä?

Kaikki kunnia web-ohjelmoinnille mutta en näe yhtään sen hyödyttömämpänä tehdä esim. perinteisiä relaatiotietokantasovelluksia uusin työkaluin. Periaatteessa samoja asiota ovat kaikki tyynni ja myöhemmin oppi on hyödynnettävissä muissa kielissä ja arkkitehtuureissa.

Sen puolesta olen tässä liputtanut windows-ohjelmoinnin ja työkaluohjelmien puolesta, alkuun pääsee paljon helpommin ja motivaatio säilyy kun saa jotakin oikeasti aikaiseksi.

Olkoon linux hyvä tai huono niin ainakin se on liian vaikea ympäristö ohjelmointia aloittelevalle ellei sitä entuudestaan hallitse.

Jos ei tätä tajua niin on ihan palikka.

Nyt mä jätän tän tähän, moro.

Lue lisää

Sori, vastaus vähän viipyi kun oli muutakin tekemistä.

"..miksi vääntää koodia puoli päivää saadakseen aikaiseksi yhden lomakkeen jossa yksi nappi vastaa yhteen tapahtumaan kun saman saa aikaan alle 3:ssa sekunnissa."

Vaikuttaa vähän siltä että et ole koskaan edes nähnyt Linux-ohjelmointiympäristöä.

Vilkaises vaikka tuolta Qt-designeria niin huomaat sen olevan hyvin samannäköinen kuin winukassa.

http://www.trolltech.com/images/screenshots/designer/linux.png

mika kirjoitti:

Niin, tarkoitus ei kai alunperin ollut kiistellä käyttiksistä tai palvelimista vaan vastata abc:n alkuperäiseen kysymykseen.

Siis jos tulee windows-maailmasta niin linux-puolen ohjelmointi ei todellakaan taivu. Kannattaa siis aloittaa windows-ohjelmoinnilla.

Pyörää ei kannata keksiä uudelleen eikä lähteä kuuhun mopedilla; miksi vääntää koodia puoli päivää saadakseen aikaiseksi yhden lomakkeen jossa yksi nappi vastaa yhteen tapahtumaan kun saman saa aikaan alle 3:ssa sekunnissa.

Jos siis käyttää nykyaikaista graafista työkalua niin eikö se voisi olla sellainen joka hallitsee muistinkäsittelyn ilman että täytyy joka käänteessä miettiä mihin suuntaan ne osoittimet osoittavat. Muistinhallinta on tärkein asia heti ohjelman logiikan jälkeen tai toisinpäin ;D

Ohjelman logiikan ja ulkoasun sekä ohjelmoinnin yleisen filosofian pohdiskeluun jää siis enemmän aikaa kun ei tarvitse jumittaa pointerien seurassa. Itseopiskelu on muutenkin hidasta ja osin raskasta, ei kai kurjuudella tarvitse mässäillä?

Vaikeaa ymmärtää miksi kaikki täytyy tehdä liian monimutkaiseksi, miksei oppiminen voi olla hauskaa ja hyödyllistä?

Kaikki kunnia web-ohjelmoinnille mutta en näe yhtään sen hyödyttömämpänä tehdä esim. perinteisiä relaatiotietokantasovelluksia uusin työkaluin. Periaatteessa samoja asiota ovat kaikki tyynni ja myöhemmin oppi on hyödynnettävissä muissa kielissä ja arkkitehtuureissa.

Sen puolesta olen tässä liputtanut windows-ohjelmoinnin ja työkaluohjelmien puolesta, alkuun pääsee paljon helpommin ja motivaatio säilyy kun saa jotakin oikeasti aikaiseksi.

Olkoon linux hyvä tai huono niin ainakin se on liian vaikea ympäristö ohjelmointia aloittelevalle ellei sitä entuudestaan hallitse.

Jos ei tätä tajua niin on ihan palikka.

Nyt mä jätän tän tähän, moro.

Lue lisää

Niin Lazarus tekee ainakin suurimman osan mitä väitit vain olevan windows-maailmassa. Lazarus:sta on saatavana Linux, Mac OS X ja myöskin windows versio.

Niin Lazarus on myös paljolti Delphi-yhteensopiva (ja Delphillä onnistuu myös NET-ohjelmointi)

mika kirjoitti:

Niin, tarkoitus ei kai alunperin ollut kiistellä käyttiksistä tai palvelimista vaan vastata abc:n alkuperäiseen kysymykseen.

Siis jos tulee windows-maailmasta niin linux-puolen ohjelmointi ei todellakaan taivu. Kannattaa siis aloittaa windows-ohjelmoinnilla.

Pyörää ei kannata keksiä uudelleen eikä lähteä kuuhun mopedilla; miksi vääntää koodia puoli päivää saadakseen aikaiseksi yhden lomakkeen jossa yksi nappi vastaa yhteen tapahtumaan kun saman saa aikaan alle 3:ssa sekunnissa.

Jos siis käyttää nykyaikaista graafista työkalua niin eikö se voisi olla sellainen joka hallitsee muistinkäsittelyn ilman että täytyy joka käänteessä miettiä mihin suuntaan ne osoittimet osoittavat. Muistinhallinta on tärkein asia heti ohjelman logiikan jälkeen tai toisinpäin ;D

Ohjelman logiikan ja ulkoasun sekä ohjelmoinnin yleisen filosofian pohdiskeluun jää siis enemmän aikaa kun ei tarvitse jumittaa pointerien seurassa. Itseopiskelu on muutenkin hidasta ja osin raskasta, ei kai kurjuudella tarvitse mässäillä?

Vaikeaa ymmärtää miksi kaikki täytyy tehdä liian monimutkaiseksi, miksei oppiminen voi olla hauskaa ja hyödyllistä?

Kaikki kunnia web-ohjelmoinnille mutta en näe yhtään sen hyödyttömämpänä tehdä esim. perinteisiä relaatiotietokantasovelluksia uusin työkaluin. Periaatteessa samoja asiota ovat kaikki tyynni ja myöhemmin oppi on hyödynnettävissä muissa kielissä ja arkkitehtuureissa.

Sen puolesta olen tässä liputtanut windows-ohjelmoinnin ja työkaluohjelmien puolesta, alkuun pääsee paljon helpommin ja motivaatio säilyy kun saa jotakin oikeasti aikaiseksi.

Olkoon linux hyvä tai huono niin ainakin se on liian vaikea ympäristö ohjelmointia aloittelevalle ellei sitä entuudestaan hallitse.

Jos ei tätä tajua niin on ihan palikka.

Nyt mä jätän tän tähän, moro.

Lue lisää

>miksi vääntää koodia puoli päivää saadakseen aikaiseksi yhden lomakkeen

Onks muita yhtä "kelkasta tipahtaneita" jotka kuvittelee yhä ettei Linuxissa ole muuta ohjelmakehitysympäristöä kuin emacs-editori.

Jos on niin ei ihme että kaikki winukkakoodarit ei vielä tiedä missä mennään ja mikä heitä odottaa ;-)

>jos haluat päästä rautaan(esim. portteihin) >kiinni niin ehkä C-pohjaiset ohjelmat silloin.

Pääsee muillakin, ei siihen C:tä tarvita. Qbasicillakin tekee ihmeitä.

mika kirjoitti:

Niin, tarkoitus ei kai alunperin ollut kiistellä käyttiksistä tai palvelimista vaan vastata abc:n alkuperäiseen kysymykseen.

Siis jos tulee windows-maailmasta niin linux-puolen ohjelmointi ei todellakaan taivu. Kannattaa siis aloittaa windows-ohjelmoinnilla.

Pyörää ei kannata keksiä uudelleen eikä lähteä kuuhun mopedilla; miksi vääntää koodia puoli päivää saadakseen aikaiseksi yhden lomakkeen jossa yksi nappi vastaa yhteen tapahtumaan kun saman saa aikaan alle 3:ssa sekunnissa.

Jos siis käyttää nykyaikaista graafista työkalua niin eikö se voisi olla sellainen joka hallitsee muistinkäsittelyn ilman että täytyy joka käänteessä miettiä mihin suuntaan ne osoittimet osoittavat. Muistinhallinta on tärkein asia heti ohjelman logiikan jälkeen tai toisinpäin ;D

Ohjelman logiikan ja ulkoasun sekä ohjelmoinnin yleisen filosofian pohdiskeluun jää siis enemmän aikaa kun ei tarvitse jumittaa pointerien seurassa. Itseopiskelu on muutenkin hidasta ja osin raskasta, ei kai kurjuudella tarvitse mässäillä?

Vaikeaa ymmärtää miksi kaikki täytyy tehdä liian monimutkaiseksi, miksei oppiminen voi olla hauskaa ja hyödyllistä?

Kaikki kunnia web-ohjelmoinnille mutta en näe yhtään sen hyödyttömämpänä tehdä esim. perinteisiä relaatiotietokantasovelluksia uusin työkaluin. Periaatteessa samoja asiota ovat kaikki tyynni ja myöhemmin oppi on hyödynnettävissä muissa kielissä ja arkkitehtuureissa.

Sen puolesta olen tässä liputtanut windows-ohjelmoinnin ja työkaluohjelmien puolesta, alkuun pääsee paljon helpommin ja motivaatio säilyy kun saa jotakin oikeasti aikaiseksi.

Olkoon linux hyvä tai huono niin ainakin se on liian vaikea ympäristö ohjelmointia aloittelevalle ellei sitä entuudestaan hallitse.

Jos ei tätä tajua niin on ihan palikka.

Nyt mä jätän tän tähän, moro.

Lue lisää

Moro!

Olin vähän reissuilla enkä jaksanut vastailla aikaisemmin joten tuli viivästys..

Tuo kommenttini "miksi vääntää koodia.." ei liittynyt mihinkään käyttöjärjestelmään vaan oli ylipäänsä puheenvuoro graafisten ohjelmointityökalujen puolesta.

Missään vaiheessa en ole väittänyt ettei Linuxiin olisi graafisia työkaluja, päinvastoin jos luette tarkemmin.

Kuitenkin, muotoilin itseni hieman huolimattomasti ja linux-väki älähti vaikkei kalikka edes kalahtanut..

Miksi se on niin vaikeaa ymmärtää että jos on windows-puolella niin ei välttämättä kannata aloittaa Linux-ohjelmoinnilla..selittäkää minulle pliis, mulla ei oikein mene jakeluun..

mika kirjoitti:

Moro!

Olin vähän reissuilla enkä jaksanut vastailla aikaisemmin joten tuli viivästys..

Tuo kommenttini "miksi vääntää koodia.." ei liittynyt mihinkään käyttöjärjestelmään vaan oli ylipäänsä puheenvuoro graafisten ohjelmointityökalujen puolesta.

Missään vaiheessa en ole väittänyt ettei Linuxiin olisi graafisia työkaluja, päinvastoin jos luette tarkemmin.

Kuitenkin, muotoilin itseni hieman huolimattomasti ja linux-väki älähti vaikkei kalikka edes kalahtanut..

Miksi se on niin vaikeaa ymmärtää että jos on windows-puolella niin ei välttämättä kannata aloittaa Linux-ohjelmoinnilla..selittäkää minulle pliis, mulla ei oikein mene jakeluun..

Lue lisää

" ..niin ei välttämättä kannata aloittaa Linux-ohjelmoinnilla..selittäkää minulle pliis, mulla ei oikein mene jakeluun.."

No vaikka siksi että jos kerta aloittelee ohjelmointia, Linux-ohjelmointi ei ole yhtään sen vaikeampaa kuin Windows-ohjelmointi. Päinvastoin, se on helpompaa jos ei ole proaktiivista ehkäisyä Windowsin puolelta.

Jos aikoo ohjelmoida vaikka web-sivuja, joka on nykyään merkittävä osa ohjelmointia, niin kannattaa opetella alusta lähtien Linux-puolelta kun kerran ylivoimainen enemmistö web-sivuista pyörii Linux-servereillä.

Menikö yhtään paremmin jakeluun? ;-)

#include

void main(void)
{
cout

mika kirjoitti:

#include

void main(void)
{
cout

Kysymyshän oli mistä kannattaa alottaa eikä mikä on innostavin. Itse en myöskään niin innostu pelkästä konsolipohjasta, mutta tällä ohjelmointi alulla eli mainitsemani kirja ja kieli pääsee varmasti loistavasti alkuun ja saa hyvän pohjan ohjelmoinnille.
Tämän hetken suosituimmat kielet aloitetaan kuitenkin melkein aina konsolipohjalla, joten siitä ei oikein pääse eroon.
Tällä mainitsemalla vaihtoehdolla pääsee hyvin ja alkuun eikä tarvi opetella mitään turhaa.
C pohjalla antaa mahdollisuuden vaikka ja mihin.

Fred kirjoitti:

Kysymyshän oli mistä kannattaa alottaa eikä mikä on innostavin. Itse en myöskään niin innostu pelkästä konsolipohjasta, mutta tällä ohjelmointi alulla eli mainitsemani kirja ja kieli pääsee varmasti loistavasti alkuun ja saa hyvän pohjan ohjelmoinnille.
Tämän hetken suosituimmat kielet aloitetaan kuitenkin melkein aina konsolipohjalla, joten siitä ei oikein pääse eroon.
Tällä mainitsemalla vaihtoehdolla pääsee hyvin ja alkuun eikä tarvi opetella mitään turhaa.
C pohjalla antaa mahdollisuuden vaikka ja mihin.

Lue lisää

"Jos aikoo ohjelmoida vaikka web-sivuja..." Muistakaa, että Html ja Xhtml ovat merkkauskieliä eivätkä ohjelmointikieliä.

Joo näin on, Oikeestaan tekis mieli sanoa, että nykyään ohjelmointia opettelevien pitäs seurata näiden nettigurujen kuten ämkärrin neuvoja ja hommata itelleen jostain kirpparilta tai nettikaupasta vanha toimiva kommondooren 64 ja opetella sillä. Onhan se taito ja valo noussut noillekin näiden laitteiden oppien pohjalta ja kaikki muu on unproven territooria.