Kalamos

Jumala antoi Martti Lutherille hyvän ja rakastavan vaimon. Jotku haukkuu Lutheria juopoksi. Minä en sitä usko, koska vaimon rakkaus oli niin kestävää. Martti Luther katsoi Jeesukseen aikana, joka oli aneitten ja monenlaisten maksujen aikaa. Ei ihme ollenkaan, että Lutherin opetuksessakin on puutteita. Hän puhdisti ennen kaikkea uskoa aneista, joilla maksettiin syntivelkaa. Tuota juutalaisiin kohdistunut vihaa kyllä mietin ja sitä on vaikea käsittää. Alkoiko Luther vastamaan pahaan pahalla, vai mistä tuo johtui? Vai oliko sitä vihaa ollenkaan?

"Me voimme katsoa Jeesukseen vain katsomalla Jumalan Sanaan."
Tuo on täysin totta, mutta on siinä jotakin muutakin. Sellaista, jota me emme osaa sanoiksi pukea.
Kutsun saatuamme emme vielä osaa seurata ja katsoa Sanaan. Silti sisällämme elävä ikuinen ihminen katsoo Häneen, jonka laittomat lävistivät. Sitä ei kukaan meistä osaa sanoiksi pukea, sillä se on yli ymmärryksen käyvä asia.

He, joiden sisäisen ihmisen katse jää kohdistumaan Herraan, alkavat seurata Jeesusta, Jumalan Sanaa, sillä usko tulee Sanan kuulemisen kautta. Tuo usko johdattaa ristin kautta ahtaalle portille ja siitä sisään.

Varmasti joutuukin, mutta se on pelkkä ilo vain.

Mihin Mazdels kehottaa katsomaan, jos ei yksin Jeesukseen?

hiippakuntalainen kirjoitti:

Mihin Mazdels kehottaa katsomaan, jos ei yksin Jeesukseen?

"Hiippakuntalainen". Tässä tarkoitin sitä että jos kuuluu helluntailais-karismaattiseen seurakuntaan, voi joutua sieltä erotetuksi jos katsoo vain Jeesukseen. Helluntailais-karismaattiset seurakunnat eivät ole raamatunmukaisia seurakuntia. Toivottavasti siellä olevat ihmiset katsovat vain Jeesukseen eikä seurakunnan vääriin oppeihin ja pastoreihin.

Ei kalamos kysy, vaan kalamokselta kysytään.

kalamos, koetko syntyneesi uudeksi siinä tapaamisessa, minkä sait kokea Jeesuksen kanssa herättyäsi? Koetko, että se tapaamisen riemu oli uudestisyntymisen hetki? Vai alkoiko sinulla sen jälkeen aika, jolloin aloit käsittää syntisyytesi ja aloit siitä tehdä parannusta. Ethän sinäkään voinut ennen Jeesuksen kirkkautta nähdä omaa syntiäsi, eli olit uskossa parannusta tehdessäsi, mutta koetko olleesi parannusta tehdessäsi jo uusiluomus?

Olen lukenut sinun kirjoittavan ahtaasta portista, eli menitkö syntisi tunnustettuasi ja hyljättyäsi, Herraa avuksi huutaen, silloin kun sait Herralta opin, tuosta portista elämään ja näin olit tullut Jumalan lapseksi? Olit saanut uudistua Jumalan voimavaikutuksen alla, Pyhän Hengen ja Sanan kirkkaassa lähteessä ja näin synti oli pesty pois ja sinä sait mennä ahtaasta portista elämään.

asiastakyse kirjoitti:

kalamos, koetko syntyneesi uudeksi siinä tapaamisessa, minkä sait kokea Jeesuksen kanssa herättyäsi? Koetko, että se tapaamisen riemu oli uudestisyntymisen hetki? Vai alkoiko sinulla sen jälkeen aika, jolloin aloit käsittää syntisyytesi ja aloit siitä tehdä parannusta. Ethän sinäkään voinut ennen Jeesuksen kirkkautta nähdä omaa syntiäsi, eli olit uskossa parannusta tehdessäsi, mutta koetko olleesi parannusta tehdessäsi jo uusiluomus?

Olen lukenut sinun kirjoittavan ahtaasta portista, eli menitkö syntisi tunnustettuasi ja hyljättyäsi, Herraa avuksi huutaen, silloin kun sait Herralta opin, tuosta portista elämään ja näin olit tullut Jumalan lapseksi? Olit saanut uudistua Jumalan voimavaikutuksen alla, Pyhän Hengen ja Sanan kirkkaassa lähteessä ja näin synti oli pesty pois ja sinä sait mennä ahtaasta portista elämään.

Lue lisää

Niin. Minä heräsin herätyskokouksessa.
Tuon heräämisen seurauksena tiesin ja tunsin voimakkaasti sen,
kuinka Pyhä Henki veti minua Jeesuksen tykö.
Kun sitten tulin Jeesuksen tykö,
niin minä ymmärrän niin, että Hän oli se ahdas portti,
josta minä kävin sisälle Elämään.
Mitään omaa ei tuosta portista mahdu läpi kulkemaan.
Aivan riisuttuna kaikesta omavanhurskaudesta siitä mennään sisälle.
Ja nyt minä olen Hänessä ja elän Hänen vanhurskaudessaan.
Eli vastaukseni kysymykseesi on, että tuolloin minä synnyin uudesti.

kalamos kirjoitti:

Niin. Minä heräsin herätyskokouksessa.
Tuon heräämisen seurauksena tiesin ja tunsin voimakkaasti sen,
kuinka Pyhä Henki veti minua Jeesuksen tykö.
Kun sitten tulin Jeesuksen tykö,
niin minä ymmärrän niin, että Hän oli se ahdas portti,
josta minä kävin sisälle Elämään.
Mitään omaa ei tuosta portista mahdu läpi kulkemaan.
Aivan riisuttuna kaikesta omavanhurskaudesta siitä mennään sisälle.
Ja nyt minä olen Hänessä ja elän Hänen vanhurskaudessaan.
Eli vastaukseni kysymykseesi on, että tuolloin minä synnyin uudesti.

Lue lisää

Minullakaan ei ollut omia tekoja, vaan vain uskonteot, joihin Jumala antoi voiman. Tein, kuten Jeesus käski tehdä ja tapahtui ihme, sain syntyä uudeksi. Uudestistyntymisen jälkeen olen saanut olla vapaa, sillä enää ei synnillä, eli myrkyllä ole minussa voimaa. Jumalan valtakunnassa ei ole Uhria, koska siellä on kaikki synnit jo anteeksi saatu. Risti on portin ulkopuolella ja sinne minunkin oli mentävä nähtyäni synnin- ja kuolemanlain itsessäni. Ovi aukesi, kun suostuin Herran lakiin ja hylkäsin laittomuuden Jumalan voimalla, en omalla voimallani.
Uudestistyntymisoppi on aika sekaisin tällä palstalla, sillä uudesti voi syntyä vain tuntemalla Herran ja suostumalla Herran lakiin.
Liitoissa on aina laki. Uuden liiton laki on rakkaus, joka pitää kaiken hyvän voimassa.

asiastakyse kirjoitti:

Minullakaan ei ollut omia tekoja, vaan vain uskonteot, joihin Jumala antoi voiman. Tein, kuten Jeesus käski tehdä ja tapahtui ihme, sain syntyä uudeksi. Uudestistyntymisen jälkeen olen saanut olla vapaa, sillä enää ei synnillä, eli myrkyllä ole minussa voimaa. Jumalan valtakunnassa ei ole Uhria, koska siellä on kaikki synnit jo anteeksi saatu. Risti on portin ulkopuolella ja sinne minunkin oli mentävä nähtyäni synnin- ja kuolemanlain itsessäni. Ovi aukesi, kun suostuin Herran lakiin ja hylkäsin laittomuuden Jumalan voimalla, en omalla voimallani.
Uudestistyntymisoppi on aika sekaisin tällä palstalla, sillä uudesti voi syntyä vain tuntemalla Herran ja suostumalla Herran lakiin.
Liitoissa on aina laki. Uuden liiton laki on rakkaus, joka pitää kaiken hyvän voimassa.

Lue lisää

Juuri noin, VANHA ELÄMÄ JÄTETÄÄN RISTILLE ->

A.W.Tozer:

>>Vähin äänin, melkein huomaamatta, näinä aikoina on ilmaantunut muotievankelisiin piireihin uusi risti... Vanha risti ei myötäillyt maailmaa. "Vanhan Aatun" ylpeälle lihalle se merkitsi matkan päätepistettä. Uusi risti, jos nyt olen ymmärtä oikein, on valtameren kaltainen hyvän, puhtaan huvin ja viattoman nautinnon pohjaton lähde. Se antaa Aatun elellä rauhassa, hänen elämän motivaationsa on muuttumaton: hän elää edelleen omaksi nautinnokseen.
Että tämä maailma on mieluumminkin leikkikenttä kuin taistelutanner, on nyt käytännössä yleisesti hyväksytty suurimmassa osassa fundamentalistikristittyjen joukkoa. He katselevat molempiin suuntiin: nauttivat Kristuksesta ja maailmasta.

Uusi risti ei kuoleta syntistä ihmistä: se uudistaa entistä. Se virittää ihmistä puhtaampaan ja iloisempaan elämäntapaan ja säilyttää hänen itsekunnioituksensa. . . Kristus kutsuu ihmisiä ristiä kantamaan; me kutsumme heitä pitämään hauskaa Hänen nimessään...Me haluamme pelastua, mutta vaadimme Kristusta suorittamaan kaiken kuolemisen. Ei ristiä meille, ei syrjäyttämistä valtaistuimeltamme, ei kuolemaa. Me pysymme oman pienen Ihmissielu-kuningaskuntamme valtiaina ja kannamme tinapaperikruunua kaikella keisarin ylpeydellä; mutta näin me tuomitsemme itsemme elämään varjossa ja heikkoudessa ja hengellisessä tyhjiössä. ->

>>Vanha risti symboloi kuolemaa. Se edustaa ihmisen äkillistä, väkivaltaista loppua. Ihminen, joka Rooman vallan aikana otti ristinsä ja lähti vaeltamaan ristiään kantaen, oli jo sanonut hyvästit ystävilleen. Hän ei palaisi koskaan takaisin. Hän oli matkalla tiensä päähän. Risti ei tehnyt mitään kompromissia, se ei sovitellut mitään eikä säästänyt mitään; se löi koko ihmisen kuoliaaksi, täydellisesti ja lopullisesti. Se ei yrittänyt pysyä hyvissä väleissä uhrinsa kanssa. Se löi julmasti ja kovaa, ja kun se oli suorittanut työnsä loppuun, ei sitä ihmistä enää ollut olemassa.

Aatamin rotu on saanut kuolemantuomion. Sitä ei voida mitenkään sovitella eikä siitä ole pakotietä. Jumala ei voi hyväksyä mitään synnin hedelmää, miten viattomalta tai kauniilta se sitten ihmisten silmissä näyttääkin. Jumala pelastaa yksilön hävittämällä hänet ja nostamalla hänet sen jälkeen uuteen elämään.

Sellainen evankeliointi, jossa rinnastetaan leppoisaan tyyliin Jumalan tiet ja ihmisten tiet, on Raamatulle vierasta ja julmaa sen kuulijoille. Kristuksen usko ei ole rinnastettavissa maailmaan, sillä se vetää siihen ristiviilloksen. Kun me tulemme Kristuksen luo, me emme kohota vanhaa elämäämme korkeammalle tasolle; me jätämme sen ristille. Vehnänjyvän on pudottava maahan ja kuoltava.

Meidän evankeliumia saarnaavien ei pidä ajatella itseämme PR-tehtävissä toimivina, joiden tehtävänä on saada aikaan hyvä tahto Kristuksen ja maailman välille. Meidän ei pidä kuvitella, että meidän tehtävämme on tehdä Kristuksesta bisnesmaailman, lehdistön, urheilumaailman tai kasvatusalan hyväksymä. Me emme ole diplomaatteja, vaan profeettoja ja meidän sanomamme ei ole kompromissi, vaan ultimaatumi.

Jumala tarjoaa elämää, mutta ei parempaa painosta vanhasta elämästä. Se elämä, jota Jumala tarjoaa, on kuolemasta syntyvää uutta elämää. Se on aina ristin toisella puolella. Kaikkien niiden, jotka sitä haluavat, on kuljettava sauvan alitse. Heidän on kiellettävä itsensä ja suostuttava Jumalan heitä vastaan lausumaan tuomioon.

Noin on ja se pitää Raamatun kanssa yhtä. Katsomalla Häneen me muutumme Hänen kalaisuuteensa uskon kautta. Jeesus on Jumalan Sana, joka johdattaa valittunsa ristinkautta ahtaasta portista sisään uuteen elämään.