Yleisemmät ystävyyssuhteet syntyy jo nuorena kouluissa jne. ja tämmösiin porukoihin on enää mahdoton päästä myöhemmin sisään. Aina siinä jää ulkopuoliseksi.
Olen tässä yrittänyt aikuisiällä ystävystyä uusien ihmisten kanssa, mutta voi prkl että osaa olla vaikeaa. Kukaan ei kerta kaikkiaan tunnu haluavan uutta ystävää kun vanhojakin jo on. Yritä siinä sitten sopia tapaamisia tämän uuden tutun kanssa kun hänellä kaikki vanhat ystävät menee aina edelle. Jos saakin sovittua että nähtäisiin edes nopeasti joskus, niin eikö sekin peruta kun joku toinen ystävä ehdottikin jotain samalle ajalle. Ei vittu väkisin!
Ja yritäppä sitten löytää niitä muita yksinäisiä, nehän kyhnöttää kotona eikä käy missään missä niitä mahdollisesti edes löytää.
Netissäkin haetaan vain parisuhteita, jos mikään muu ei kiinnosta, vaikka kuinka sanotaan että kavereita ei voi olla liikaa. KYLLÄ NIITÄ VITTU VOI, JOS NIILLE EI OLE AIKAA! Sanotaan vaan että joo, ollaan kavereita, mutta käytännössä ei nähdä enää ikinä.
Vaikka tässä on aika yksinäistä ollut koko elämä, niin ei tähän yksinäisyyteen totu. En minä ainakaan.
Olen tässä yrittänyt aikuisiällä ystävystyä uusien ihmisten kanssa, mutta voi prkl että osaa olla vaikeaa. Kukaan ei kerta kaikkiaan tunnu haluavan uutta ystävää kun vanhojakin jo on. Yritä siinä sitten sopia tapaamisia tämän uuden tutun kanssa kun hänellä kaikki vanhat ystävät menee aina edelle. Jos saakin sovittua että nähtäisiin edes nopeasti joskus, niin eikö sekin peruta kun joku toinen ystävä ehdottikin jotain samalle ajalle. Ei vittu väkisin!
Ja yritäppä sitten löytää niitä muita yksinäisiä, nehän kyhnöttää kotona eikä käy missään missä niitä mahdollisesti edes löytää.
Netissäkin haetaan vain parisuhteita, jos mikään muu ei kiinnosta, vaikka kuinka sanotaan että kavereita ei voi olla liikaa. KYLLÄ NIITÄ VITTU VOI, JOS NIILLE EI OLE AIKAA! Sanotaan vaan että joo, ollaan kavereita, mutta käytännössä ei nähdä enää ikinä.
Vaikka tässä on aika yksinäistä ollut koko elämä, niin ei tähän yksinäisyyteen totu. En minä ainakaan.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Samanlaisia kokemuksia ja tuntemuksia minullakin! Vaikeita aikoja on ollut, mutta nyt tuntuu että EHKÄ voisi olla valoa tunnelin päässä, jos pääsen syksyllä opiskelemaan ja tapaan opiskeluiden parissa uusia, samanhenkisiä ihmisiä. Tai sit mun tuurilla käy niin kuin aina ennenkin, että jään yksin ja ulkopuolelle..
No mutta, ei nyt vielä panna narua kaulaan, jospa meillekin yksinäisille joskus aurinko paistaisi! Tsemppiä!
Minulla on ongelmana se, että olen liian kiltti. "Ystäviä" kyllä saa, mutta ei oikeita sellasia. Olen kokenut niin paljon, etten enää luota keneenkään ja päätin olla vain yksin ikuisesti.
Eli vinkki yksinäisille..ei saa olla kiltti. Toisin sanoen pitää esittää jotain muuta kuin oikeasti on. Minä en itse enää jaksa esittää.
Minulla on ollut laskurin mukaan 105 vierailijaa. Osa voi olla sellaisia että sama kävijä on käynyt useammankin kerran, mutta oletetaan että vaikka 30 eri kävijää on käynyt, eikä kukaan heistä ole halunnut minusta (luotettava & mukava) kaveria.
Tiedän kyllä että homma toimii paremmin toisinpäin (eli minä ottaisin muihin yhteyttä ja he olisivat siitä imarreltuja), mutta on ollut mielenkiintoista todeta ettei kukaan ole ollut niin "epätoivoinen" että olisi tehnyt aloitetta.
Kyllä aikuisenakin voi saada ystäviä, olen itse kokenut ja nähnyt sen. Se että mukana on perheitä tekee asian luonnollisesti erilaiseksi, ja monimutkaisemmaksi.
Myönnän että nyt en enää odota että löytyisi ketään, se kun voisi harmittavasti rikkoa totutut päivärutiinit... Vaan mistäpä sitä tietää josko joku jonain päivänä innostuu puhumaan muustakin kuin vain yleisistä asioista.
http://keskustelu.suomi24.fi/node/10013105#comment-50456709
Piilotettuun profiiliin olisi aika vaikea ottaa yhteyttä. (Itse en sitä ole tekemässäkään, en hae täältä kavereita, mutta kävin vain kurkkaamassa profiiliasi ja ainakin nyt näyttää olevan piilossa)
En minä ainakaan kirjautumattomana näe sitä että se olisi piilossa. Joku aika sitten piilotin sen kun olin matkoilla ja muutoinkin oli tekemistä. Optimistina oletin että joku laittaisi viestin, enkä halunnut että hän sitten kokisi ettei saa vastausta.
No, kuten sanoin niin enää en odota että joku yksinäinen haluaisi yksinäisyydestään eroon juuri minun avullani. Toisaalta en edes voi tarjota jokailtaista seuraa joten ehkäpä tämä minun vaihtoehtoni ei ole edes sitä mitä haetaan. Mutta oli kiva haaveilla ja tavallaan muistella aikoja kun minulla oli joku jonka luona pystyi poiketa ajoittain.