Mietin suurempien (6-10 m) veneiden kiertojäykkyyttä. Millään veneellä tuskin on kiertojäykkyys niin suuri että ei anna yhtään periksi. Tarkoitan, jos kokeiltaisiin niin, että kun veneen perä "lukitaan" pystyyn, liikkumattomaksi, ja keulaa väännetään pystysuunnassa sivulle eli kierretään, niin antaa jonkin verran periksi (mm tai osia). Onkohan asiaa tutkittu ja mietitty muuten kuin laituriparlamentissa. Paljonkohan on sellainen toleranssi mitä luokkaa (mm) milläkin materiaalilla tehdyissä veneissä tuo "kiertojousto" vois olla.
Kun ajatellaan tuon kokoluokan venettä reilussa jyrjässä sivuvastaisessa, tulee keulaan erittäin voimakasta vääntöä. Jotainhan ne veneet antavat periksi jossain kohden. Liekö tuossa valmistajilla jokin max. plusmiinustoleranssi tiettyä rasitusta kohti.
Kun ajatellaan tuon kokoluokan venettä reilussa jyrjässä sivuvastaisessa, tulee keulaan erittäin voimakasta vääntöä. Jotainhan ne veneet antavat periksi jossain kohden. Liekö tuossa valmistajilla jokin max. plusmiinustoleranssi tiettyä rasitusta kohti.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Vastaan itse: Kaikki ne antaa periksi, näin oletan.
Kiertojäykkyydellä tarkoitetaan kiertymistä "korkkiruuviksi". Miten mittaat sitä milleissä? Kyllä sekin onnistuu, mutta pitää jotenkin määritellä.
Kiertojäykkyys ei sinänsä riipu materiaalista, vaan rakenteesta ja sen mitoituksesta. Lasikuidusta voidaan helposti tehdä jäykempi kuin hiilikuidusta tai teräksestä. Näistä tietysti hiilikuitu on ylivoimaisesti kevyin samalla kiertojäykkyydellä.
Puhutko moottori- vai purjeveneistä? Purjeveneissä jo se, että runko kestää kunnialla rikin ja kölin tuomat kuormat, tuottanee riittävän kiertojäykkyyden puoliväkisin.
Puhun lähinnä moottoriveneestä ja kun en asiaa tunne (siksi sitä varmaan mietinkin) niin en tiedä onko termi kiertojäykkyys oikea tai mittayksikkö ja tapa mitatakaan. Mutta tuota "punnelle" vääntymistä tarkoitan. Eli kun tehdään riittävät rakenteet ja oikein, niin jokin jousto joka rakennemallissa ja materiaalissa varmaan on.