Olen miettinyt tätä asiaa pitkään, ja päätin vihdoin kysyä teidän mielipidettä.. kyse on siis 4 vuotiaasta pikkuveljestäni, ja äitistäni.
Äsken teki jo pahaa kuunnella pikkuveljeni huutoa ja karjuntaa, kuinka häntä sattuu äidin rajut otteet.
Kyse oli siis siitä, kun puoliskäni ja äitini oli lähdössä prismaan. Pikkuveljeni ei sitten olisi halunnut lähteä mukaan, joten hänet pakotettiin sinne. Olen monta kertaa kuullut kun pikkuveljeni huutaa ja karjuu että häntä sattuu, ja että äitini vääntäisi häntä kädestä rajusti.. en sitten itse uskalla mennä väliin, koska itsekkin pelkään suorastaan äitiäni. Olen tasan kerran sanonut jotain että "jos sitä sattuu nii onko pakko ottaa noin rajusti?" ja siitä hän hermostui minulle... äitini ei myöskään osaa pyytää anteeksi, ja hän on minuakin noin vuosi sitten tukistanut.. pienempänä hän töni minua..
Joka kerta kun kuulen heidän tappelevan, tulee heti mieleen ne ajat kuin olin pikkuveljeni ikäinen. Äiti oli samanlainen minullekkin... onko tämä ihan oikein ? vai huolestuinko turhasta..?
Liian raju äiti (kö?)
7
290
Vastaukset
- äitikertaakaks
Ei lasta pidä tarttua niin kovaa, että se todella sattuu. Pystytkö koskaan juttelemaan rauhallisesti äitisi kanssa, niin että voisit puhua tästä huolestasi ? Entä biologinen isäsi ?
Mua riipas tuo kirjoitus. :( - asdfghtgfds
No muuten äitini on todella kiltti, jne. Mutta suuttuessaan hän on hirveä. En sitten tiedä sattuuko se todella, koska pikkuveljeni myös liiottelee paljon asioita.. mutta yritän keskustella äitini kanssa asiasta..:/
- äitikertaakaks
Juu, kannattaa jutella. Tsemppiä. :)
- aesrfdgbfvd
Mutta ehkä olisi pitänyt jutella äidin kanssa asiasta ensin.. pikkuveljeni osaa myös liiotella asioita..
- -------------
Jos sitä pikkuveljeä ihan oikeasti sattuisi kauheasti, niin ei hän uskaltaisi tehdä mitään sellaista, mistä äiti suuttuu. Eli esimerkiksi kiukutella kauppaan lähdöstä. Minä olen itse joutunut oikeasti pelkäämään isääni lapsena, koska hän oli väkivaltainen ja en todellakaan koskaan sanonut yhtään poikkipuolista sanaa hänelle tai osoittanut mieltä tai tehnyt mitään, mistä hän olisi voinut suuttua. Luultavasti siis tilanne ei ole läheskään niin paha kuin miltä se kuulostaa.
Mutta eihän lapsia tietenkään saisi satuttaa, joten jos se oikeasti sattuu, niin onhan se silloin liian kovakouraisesti käsitelty. Keskustele äitisi kanssa joskus sellaisella hetkellä, kun hän ei ole vihainen. Kerro, että pelkäät häntä ja sinusta tuntuu kamalalle, kun hän kohtelee teitä niin kovakouraisesti. - hermostun myös
voi, riipaisevaa lukea, miltä lapsesta maailma välillä tuntuu, aikuiset ei aina muista sitä. Eikä aikuiset aina jaksa olla niin kilttejä, kun ne on väsyneitä töistä ja lastenhoidosta, lasten kiukutteluista ja kotitöistä yms.
Minkä ikäinen sinä itse olet? Esim. kauppaan lähtiessä äitisi pakottaa pikkuveljen mukaan kauppaan, koska hän rakastaa teitä. Hän ajattelee, että sinä et vielä voi jäädä hoitamaan 4-vuotiasta, koska siitä olisi liikaa vastuuta ja työtä sinulle. Olet lapsi vielä ja veljesi on liian pieni jäämään kanssasi kotiin. 4-vuotias voi tehdä tyhmiä ja vaarallisia asioita. Minulla on 4-vuotias poika ja hänenkin on pakko tulla kauppaan, tahtoi tai ei, koska kotona hän voi tehdä vaarallisia asioita (laittaa hellan päälle, ajatella laittavansa ruokaa, siinä voi polttaa itsensä todella pahasti. 4-vuotias voisi myös lähteä pihalle, jossa ei osaa varoa autoja. 4-vuotias voisi leikata leipää, mutta ei osaakaan kunnolla käyttää isoa veistä. 4-vuotiaalle voisi tulla paniikki ja yrittäisi lähteä äidin perässä kauppaan, mutta eihän 4-vuotias osaa vielä liikkua liikenteessä eikä edes ymmärrä mihin kauppaan äiti lähti...) Tuon ikäisessä on paljon vahtimista ja vastuuta, jotta hänet saa pidettyä hengissä ja turvassa.
ELi, äitisi ottaa vähän kovin kiinni ja pukee veljesi väkisin kauppaan, koska hän suojelee veljeäsi ja suojelee myös sinua (ei jätä veljen vahtimista sinun vastuullesi)
kuten sanoit, äitisi on yleensä kiltti, mutta suuttuessaan vähän äkkipikainen. minä olen kahden lapsen äiti ja olen myös välillä äkkipikainen, hermostun, jos he vaikka riehuvat niin, että pelkään heidän satuttavan itsensä. Hermostun, jos he eivät syö terveellistä ruokaa. Hermostun, jos he karkaavat kadulla ja pelkään että tulee onnettomuus....hermostun, jos lapsi lähtee liian syvälle uimaan jne...
hermostuminen on myös rakkautta ja jopa välttämätöntä välillä.
tsemppiä sinulle, voit puhua aiheesta äitisi kanssa! - yksinäinen äiti77
Puhukaa koulussa kuraattorille. Sinulla itselläsi on samanlaisesta asiasta muistot samalta iältä. Fyysisesti ei lapsia saa satuttaa, ikinä. Ei tietenkään myös henkisesti.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
NO NIIN! Nyt on sitten prinsessa Sannan sädekehä lopullisesti rikottu
narsistia ei kannata enää kuin ne fanaattisimmat kulttilaiset, jotka ovat myös sitä Suomen heikkoälyisintä sakkia. Kun1164775Kansa haluaa Marinin hallituksen takaisin ja Orpon pois
Suomen kansa on nyt ilmoittanut millaisen hallituksen Suomi tarvitsee. "Suomalaisten suosikki seuraavaksi hallituspohja1844492Mikä piirre kaivatussa on sinulle se juttu?
Tunnetko kaivattuasi vai onko hän haavekuva, jota et edes tunne? Joskus tää asia ei ole niin selvää.1171932- 4031701
HihhuIi-Päivi täpinöissään Viktorin tapaamisesta
Eiköhän nyt kaikille ole vihdoin selvää kenen joukoissa tämäkin putinisti seisoo. https://www.iltalehti.fi/politiikka/a331472Ensitreffit Matti ei vaikene enää - Rehellinen tilitys epäonnistuneesta suhteesta Elisaan
Häntä pystyyn, Matti! Olet mahtava tyyppi ja varmasti “se oikea” löytyy vielä! Elisan kanssa ei nyt vaan sitten natsann61229Upeeta! Rauha tulee pian!
Hieno suunnitelma ja se on toteutumassa alle kahdessa viikossa. Jihuu! Tätä on odotettukin, nyt se tulee! https://www.is3711185- 741110
- 741055
- 92998