Muistan nuorenpana, mutta kuitenkin aikuisena usein viikon arkipäivinä miettineeni, miten etäinen vl uskonelämä on loppujenlopuksi arkipäivästä. Moni uskonveli ja -sisar käyttäytyi viikolla aivan eri tavalla kuin rauhanyhdistyksen tilaisuuksissa. Viikolla oli maallisempi ja maailmallisempi meininki. Sitten seurojen tullen, joko viikolla iltaseuroissa tai viikonloppuna seuroissa silmät itkusta märkinä kaduttiin syntejä, kuitenkaan nimeämättä niitä. Ja puhujaveli puhui uskonyhteyden tärkeydestä. Siitä, miten tärkeää on olla tässä ainoassa oikeassa uskossa. Taas tuli seuraava viikko ja sama meno jatkui. Oli myös paljon niitä, jotka eivät vaivautuneet mitään katumaankaan Ei edes pyytämään syntejä anteeksi.
Sitten minulle valkeni, mikä on todella se uskonyhteyden merkitys. Miksi seuroista sanottiin saatavan vahvistusta uskonelämälle.
Tottakai jos mieli on sellainen, että antaa itselleen luvan tehdä vähän sitä ja tätä siinä uskossa, että voi sitten seuroissa katua. Heräähän sitä tarve hakea vahvistusta.
Sellainen elämäntapa vain kovasti ihmetytti. Itse (ja myös moni muu) pyrin elämään myös arkena Sanaa noudattaen. Meille kuitenkin vähän tirskuttiin. Joitakin meitä hoidettiin hoikokouksissa vääristä hengistä. Uskomme perusteet kun pitäytyivät enemmän Raamatussa kuin hoitomiesten ja puhujaveljien puheissa ja niissä säännöissä, joita vl-kilvoittelu edellytti.
Loppupäätelmä oli siis se, että seurojen vahvistava vaikutus kohdistui nimenomaan ihmisen pysymiseen piireissä ja noudattamaan sen sääntöjä.
Niille vl:lle, jotka heti mieleessään leimaamat tämänkin kirjoituksen virheellisesti katkeruuden tuotteeksi: koittakaa keskustella tästä kipeästä aiheesta asiallisesti.
Sitten minulle valkeni, mikä on todella se uskonyhteyden merkitys. Miksi seuroista sanottiin saatavan vahvistusta uskonelämälle.
Tottakai jos mieli on sellainen, että antaa itselleen luvan tehdä vähän sitä ja tätä siinä uskossa, että voi sitten seuroissa katua. Heräähän sitä tarve hakea vahvistusta.
Sellainen elämäntapa vain kovasti ihmetytti. Itse (ja myös moni muu) pyrin elämään myös arkena Sanaa noudattaen. Meille kuitenkin vähän tirskuttiin. Joitakin meitä hoidettiin hoikokouksissa vääristä hengistä. Uskomme perusteet kun pitäytyivät enemmän Raamatussa kuin hoitomiesten ja puhujaveljien puheissa ja niissä säännöissä, joita vl-kilvoittelu edellytti.
Loppupäätelmä oli siis se, että seurojen vahvistava vaikutus kohdistui nimenomaan ihmisen pysymiseen piireissä ja noudattamaan sen sääntöjä.
Niille vl:lle, jotka heti mieleessään leimaamat tämänkin kirjoituksen virheellisesti katkeruuden tuotteeksi: koittakaa keskustella tästä kipeästä aiheesta asiallisesti.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Taidat olla oikeassa. Joku aika sitten kun ajattelin vl-ihmisiä, niin mielessäni jaoin heidät kolmeen kategoriaan.
1. Vilpittömät SRK:hon uskovat ihmiset. Nämä ovat niitä, jotka 100% uskovat, mitä SRK:n kirjoittamattomat säännöt ja saarnamiehet sanovat, eivät vaivaudu tutkimaan Raamattua, jossa voisi ollakin erilaisia ohjeita eikä ollenkaan sellaisia, mitä heille on seuroissa opetettu.
2. Liberaalit vl:t. He elävät vain vähän sinne päin, kuin opetetaan. Eli ite asiassa he ovat maailmallisia, mutta näyttelevät sitten katumusta viikonlopun seuroissa ja pyytävät anteeksi, tai sitten eivät pyydä.
3. Uskovaiset ihmiset, uudestisyntyneet ihmiset, jotka lukevat Sanaa ja elävät sen mukaisesti, mutta eivät vl-sääntöjen mukaan välttämättä. Nämä ovat hyvin pieni vähemmistö. Ilmeisesti sinä, aloittaja, kuulut siihen.
" Moni uskonveli ja -sisar käyttäytyi viikolla aivan eri tavalla kuin rauhanyhdistyksen tilaisuuksissa. Viikolla oli maallisempi ja maailmallisempi meininki. Sitten seurojen tullen, joko viikolla iltaseuroissa tai viikonloppuna seuroissa silmät itkusta märkinä kaduttiin syntejä, kuitenkaan nimeämättä niitä. Ja puhujaveli puhui uskonyhteyden tärkeydestä. Siitä, miten tärkeää on olla tässä ainoassa oikeassa uskossa. Taas tuli seuraava viikko ja sama meno jatkui."
Tämä on ihan normaalia uskovaisten elämäntapaa.
Ei se ihan noinkaan kyllä ole.
voitko tiivistää?
Usko tulee kuulosta tarkoittaa, että pitää toimia niinkuin käsketään.