ovat valmiita tänne kirjoittamaan mitä tahansa, jolla ei ole mitään merkitystä täällä, mutta sitä ei kuitenkaan haluta kertoa oikeasti. mielummin tyhjiä sanoja, kuin sanoja ollenkaan. onko kyse jostain kokokansan traumasta, joka haaveilee siitä unelmien puolisosta ja villistä seksistä, mutta kuitenkin valitsee aina sen lyhimmän reitin helppoon ja konemaiseen elämään? joku rajoitin on kai päällä sen lisäksi, että naiset käyttävät tälläistä mahdollisuutta, kuin kirjoitella palstoille, auttamattomasti hyödykseen...
kyllä mua vähän häiritsee se
että ihmiset
11335
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Liian ujoja häpeämään, nolaamaan itseään, osiko siinä syitä ettei itseä panna altiiksi, likoon? Kyllä täytyy melkoisen kovasydäminen olla jos ei joku ihalusta herkisty.
kysymyksessäsi. Miehet ei osaa puhua.
Onko sulla jotain ennakko-odotuksia jonkun palstan kirjoituksista?
Sun pitää vaan kahlata kaikki suomi 24:n palstat läpi ja jäädä sinne missä mieluista luettavaa, ja sinun toivomia kirjoituksia.
mutta kyllä ne nousivat, kun alkoi tunnistaa kaipaamansa henkilön, mutta sitten aloin huomata sen, että tätähän käytetään vain hyödyksi tätä palstaa, jonka kautta ihmiset vain tietustelevat asioista, täysin vastuuttomina, mahdollisia yhteydenottoja varten. tämä on pelkkä piilopaikka ihmisille, mutta suomalainenhan piiloutuu vaikka itseltään...
tarvitse ihailla, se juuri sitä haaveilua, että nähdään toinen jotenkin liian ihmeellisenä ja siksi tehdään itse asioista vaikeimpia... eikai sellaisesta voi pahastuakaan, mutta ihmisiä voi kunnioittaa sellaisenaan moninkin keinoin. tuntuu, että suomalainen rakentaa toisesta pilvilinnoja itsensä vuoksi, että välttyisi joltain mahdolliselta nöyryytykseltä, itsensä-likoon-pistämiseltä... ikäänkuin kaikki mahdollisuuden pysyisivät avoinna... miksi pitää tyytyä vain haaveilemaan elämästä?
Mietin tuota ja sitä miten sanat vaikuttavat meidän aisteihimme ja miten paljon sanoilla voidaan herättää seksuaalista halukkuutta ja kiinnostusta ja onko sanoilla lopulta suurempi merkitys kiinnostuksen heräämisessä kuin kauniilla kasvoilla tai hyvällä kropalla, joilla niilläkin tietty merkityksensä....Onko sanoissa kuitenkin se voima, joka meidät saa kiinnostumaan vastakkaisesta sukupuolesta?
Jos hehkutan täällä kauniita sanoja, kerron kuinkan rakastan ja kaipaan sinua ja haluaisin olla lähelläsi, suudella sinua, liuttaa käsiäni pitkin paljasta rintaasi ja koskettaa sinun poskeasi hellästi ja rakastella rajusti koko yön..niin,.....arvaa mitä,..
se todellakin avaa unelmille siivet, saa meidät heräämään ja haaveilemaan ja haluamaan tätä aina vaan lisää..-haluamme kuulla näitä sanoja vaikka ne eivät koskaan toteutuisikaan, eikä ne edes olisi meille osoitettuja.
Rakkausrunot ja rakkauslauluthan toimivat juuri tällä tavalla, niiden sanat herättävät meissä romanttiset ja intohimoiset aistit. Kauniit sanat saavat aivojen mielihyväkeskuksessa aikaan ärsykkeen, joka toimiin kuin hypnoosi tai huume. Jostakin nettihirmusta voi mielessämme kasvaa oikein Romeo, mutta jos näkisimme hänet oikeassa elämässä karisisi meiltä kaikki nuo romanttiset unelmahaaveet ja putoaisimme takaisin todellisuuteen siihen konemaiseen tylsään helppoon elämään.
Siinä selitys miksi ruma sammakko tai hirviö voi muuttua päässämme komeaksi prinssiksi, kun vaan osaa käyttää taitavasti sanojen melodiaa.
ei nyt vastannut tuohon aloitukseen, mutta tää nyt vaan nousi mieleen tällä erää.
Kerrankin Lottis puhuu asiaa. Sinun pisteet nousi minun silmissäni. Arvannet, etten tietenkään itsestäni tämän enempää paljasta.
Ehkä ne sanat on sitä sisäistä kauneutta, mitä aina toitotetaan. Toisella on nätit kasvot ja toisella kauniit ajatukset. Kadulla vastaantulijoita voi arvioida vain ulkoisesti, mutta täällä vain sisäisesti ja mahdollisesti kirjoitustavasta koulutusta ja elämänkokemusta. Tietyssä mielessä myös luonnetta.
------
Moni on varmasti myös tilanteessaan vastoin omaa tahtoaan. Monelle on varmasti myös käynyt niin, että on tajunnut kaiken menettämänsä vasta myöhemmin. Todennäköisesti liian myöhään, kun elämä on opettanut.
Minusta se sisäinen kauneus voisi olla juuri tuota, sydämen sanojen melodiaa, jossa yritetään tavoitella ja vaikuttaa toisen aisteihin ja saada näin informaatiota siitä kuka herkemmin ottaa vastaan juuri minun sanani, keneen ne kolahtavat vahvemmin ja kenen ajatukset ne vangitsevat ja kuka ne tunnistaa eniten omikseen.
Siinä netin salaisuus - sanat, joiden kautta pääsee toisen lähelle ja pään sisään ehkä paljon tiiviimmin kuin tuppisuuna sohvan nurkassa tai hämyisessä baarissa päilyillen toisiaan vaan katseiden takaa...
joo, tää nyt vaan oli tälläistä...tällä erää-
Sisäistä kauneutta on ennen kaikkea se että antaa toisen,toisten olla sellaisia kuin ovat. Jokainen ihminen rikastuttaa ja ihastuttaa kauniilla luonteellaan, herkkyydellään ja kyvyllään rakastaa sekä kaikilla omilla ominaisilla tavoillaan osoittamalla ja tuomalla ne esiin kirjoittamalla, tai muulla tavoin.
Oon siis jonkun mielestä tehnyt jotain oikeinkin... Silloin kun otin ihastukseeni ekan kerran yhteyttä ei meillä ollut edes nettiä. Olin ujo ja arvelin että saattaa tulla rankasti selkään jos paljastan itseni ihastukselleni. Tein niin joka tapauksessa ja kyllähän siinä hiukan tuli selkään, mutta ei ehkä kuitenkaan niin pahasti kuin kauheimmissa kauhuskenaarioissa.
Tiedän mikä meni vikaan. En uskonut hyvyyteen tarpeeksi, annoin epäilylle ja pahoille ajatuksille voiman. Olisi auttanut tietenkin jos ihastukseni olisi tullut vastaan vähän enemmän. Tänne kirjoittelu ja edes sivulle löytäminen on vain sen summa että positiiviset vibat oli kuitenkin ne suuremmat...
Niin olet, teit oikein itseäsi ja häntä kohtaan kun ilmitoit itsesi ihastuksellesi.
Niinhän se usein menee että sitä alkaa itse epäilemään tunteitaan tai niiden kohdetta vaikkei varsinaista syytä olisikaan epäillä mitään. Kait sitä sitten vaan hieman pelkääkin toisen ihmisen lähelle päästämistä, pääsyä.