En koskaan enää päästä lähelleni ketään kaltaistasi. En koskaan enää katso vierestä sitä, mitä sinä teit. En koskaan enää päästä lähelleni ihmistä, joka tarvitsee kaikkea sitä tuskaa tunteakseen elävänsä. En ihmistä, jolle on niin tärkeää se mitä muut ajattelevat. En koskaan enää päästä lähelleni sitä, joka kääntää selkänsä kun elämä koettelee kovimmilla kädellä. Sitä joka kiusaa kun kohtalo lyö voimiensa takaa. En käännä myöskään selkääni, johon voisi pistää puukon. En käännä poskea, kun tulen lyödyksi. En palaa takaisin, kun kysytään, voisitko jo lähteä. En etsi ihmissuhteita, joissa lyödään lyötyä. en etsi ihmisssuhteita, joissa on täydellisiä ihmisiä. En kaipaa sellaisia ystäväksi, enkä miksikään muuksikaan. En etsi rinnalleni ihmistä, jolle se suhde, miehen ja naisen, ei ole tärkeintä ja suojelemisen arvoisinta tässä maailmassa. En tarvitse sitä enää.
Hyvässä ihmissuhteessa otetaan riskejä. Kasvojen menettämisen pelossakin tullaan vastaan ja tuetaan, kun on tarvis. Taakkaa ei tarvitse kantaa, mutta rinnalla voi kulkea hetken. Tukea silloinkin kun ei pyydetä. Silloin kun pyydetään. Ja siinä välissä. En tarvitse muuta enää. Vain sitä tarvitsen.
http://m.youtube.com/#/watch?v=hxSR7XI1B9I&desktop_uri=/watch?v=hxSR7XI1B9I
Hyvässä ihmissuhteessa otetaan riskejä. Kasvojen menettämisen pelossakin tullaan vastaan ja tuetaan, kun on tarvis. Taakkaa ei tarvitse kantaa, mutta rinnalla voi kulkea hetken. Tukea silloinkin kun ei pyydetä. Silloin kun pyydetään. Ja siinä välissä. En tarvitse muuta enää. Vain sitä tarvitsen.
http://m.youtube.com/#/watch?v=hxSR7XI1B9I&desktop_uri=/watch?v=hxSR7XI1B9I
Vastaukset 7
Vanhimmat
''kaltaistasi'' En tarvitse tuskaa. En tarvitse ihmistä joka ei tiedä minusta mitään. Osaa arvostaa toista ihmistä.
voisin rinnalla kulkea?
Miksi noin päättelet?
Oletko taipuvainen dramatisoimaan asioita ja haetko mielelläsi tälläisellä itsellesi sympatiaa? Ei millään pahalla, mutta aloituksessasi oli vahva MINÄ UHRI. Uhri asenteellasi et pääse eteenpäin.
Vain hetkenkö? kenelle
Ihmiselle joka tanssii kanssa enkeleiden. Vain enkeleiden. Ihmiselle, jota kovasti joskus rakastin. Joka pyysi luottamaan, eikä koskaan, kertaakaan, osoittanut olevansa sen arvoinen. Joka nautti niin suunnattomasti kivusta, ettei osaa lopettaa sen tuottamista. Ihmiselle, jolle en ollut minkään arvoinen, aineettomassa mielessä. Joka ei koskaan ollut läsnä. Suurelle opettajalle, elämäni opettajalle.
Uhriko? En ole. Vain ihminen joka nautti kivusta. Niin paljon ettei osannut muuta kuin pyytää lisää. Ja myös tuottaa sitä toiselle.
Nyt pyydän, että hän kulkee ohi. Ja jokainen, joka ei osaa rakastaa. Minullakin on siinä oppimista. Tarvitsen jonkun, joka elää niinkuin opettaa. Jonkun joka rakastaa minua, kun sitä vähiten ansaitsen. Vaatimatta ja pyytämättä. Sellainen ihminen on tervetullut rinnalleni niin pitkäksi aikaa kuin hän haluaa jäädä.
Hyvä että sait asiat selväksi, väärin käsitykset oikeiksi, kilpailutuksesi tehtyä ja mielipiteet esitettyä..
Anteeksi pyynnöt kerrottua, armoa annettua ja toista huomioitua haluamallasi tavalla...
Onnea tulevaan ja mihin vaan.
Kilpailutus on outo sana tässä tilanteessa. En ole sanonut kaikkia synkimpiä asioita mitä ajattelin kuin täällä. Toisessa maailmassa olen koittanut nähdä asioiden positiivisen puolen. Ja kannustanut omalla tavallani toista uuden elämän alkuun. Koska välitän hänestä vieläkin.
Ei hänellä kai koskaan kilpailijoita ollut. Enkä tiedä tuleeko rinnalleni ketään pitkään aikaan. Sen varmistan kuitenkin ettei sama toistu.- Kulje ohi. Jos et osaa rakastaa. -Se taisi olla homman ydin.
Ja kyllä. Olen täällä koska ikävöin. Se ei silti tarkoita, että haluan samaan tilanteeseen. Jonain päivänä katson asiaa etäämmältä. Ja sitten näen enemmän.
Mutta vain kaukaa.