Minkälainen Matkustaja

One day I might just disappear and you will never find me. Nobody will ever find me

Se saattaa olla tasainen ja suora, silti matka joskus katkeaa. Ja ennen kuin sitä voi jatkaa, pitää käydä niillä syrjäpoluilla haaluilemassa. Tuskin kukaan tieten tahtoen haluaa. Syrjäpoluthan voi olla myös osa välttämätöntä kasvuprosessia. Joskus sinne myös voi joutua tahtomattaan. Mitä se sitten meinaa, on jokaisella matkustajalla omanlainen tarinansa.

Kiitos muistutuksesta ja jälleen outo yhteensattuma.
Kiitos kysymästä, osaan nauttia kyydistä mutta jos olen matkalla toisen kanssa pyrin yhteistyöhön. Kuin samoillla laineilla liikkumista.
huom. kummatkin seisoen omilla jaloillaan.

Miyamoto Musashi on sanonut, että ihmisen tulee etsiä oma tie ja seurata sitä. Pinikin poikkeama kasvaa pitkällä matkalla.

Juuri tänään painin samassa aiheesa. Kun annoin liikaa periksi, tingin siitä miltä työn pitäisi näyttää...ukot tulee joka päivä vaatimaan lisää "ei onnistu, ei näilllä voi" kunnes työ ei näytä enää ollenkaan siltä miltä piti. Viikko viikolta oloni paheni koska lankesin siihen, ettei juuri mitään voi.
Sitten vihelletään peli poikki ja palataan oikealle tielle.Tavoite selkeänä mielessä.

Tätä ei voi soveltaa ihan kaikkeen, mutta kyllä naisen täytyy opetella pitämään puolensa. Väsyneenä ei pitäis tehdä päätöksiä jotka....siinäpä se on. Tekee oman tunnon mukaan ja niinkuin tuntuu hyvältä.

Kutsun sitä myös onnen etsinnäksi.

Olen aika hankala matkustaja, luultavasti :D

vois laittaa vähän iggy poppii. jos osais..passenger.

Elämä alkaa vasta sitten, kun ymmärrät, että aika eikä päämäärä ei ole se tavoite, vaan matkan pituus, matkamuistot sydämessä.... ja evästauot.