Hetken jo tuntui siltä, että olin käsitellyt sinut loppuun, päässyt irti, ja yhteisymmärrykseen itseni kanssa. Sinun kanssa kun keskusteluyhteyttä ei edelleenkään ole. Kuitenkin taas yllätin itseni täältä, ja ikävä hiipi mieleen. Vaikka kevätaurinko suurelta osin on taas piristänyt mieltä, valtaa mielen ajoittain edelleen kaipuu ihmisen luo, jonka koin läheiseksi.
Mietin eilen, mitä kaikkea ihanaa olenkaan elämässäni saanut rakennettua. Lähelläni on paljon rakkaita ihmisiä. Ihmiset ovat minulle tärkeitä. Ulkoiset puitteet ovat kunnossa. Miksi siis kaipaan edelleen sinua, johon vain lyhyesti pääsin tutustumaan viime keväänä?
Luulen, että vastaus minun puoleltani liittyy nimenomaan siihen pysyvyyden vaalimiseen. Olen opetellut toimimaan näiden ihmisten kanssa, jotka lähelläni on. Olen oppinut pitämään heistä huolta, ja he minusta. Arvostan ihmissuhteissa pysyvyyttä ja avoimuutta. Sinua en ikinä tavoittanut niin, että olisit luottanut minuun. En osaa ymmärtää sitä. Mietin usein, mitä tein väärin? Mitä olisin voinut tehdä toisin? Varmasti montakin asiaa, mutta pettynyt olen siihen, että sinä et halunnut tehdä töitä sen eteen, että minä olisin voinut luottaa sinuun.
Etkö ole tottunut luottamaan ihmisiin, kevään mieheni? Kuka sinua on loukannut niin, että juokset mieluummin pois kuin päästät jonkun lähellesi? En oikeasti ymmärrä. Minusta olit ihana, enkä olisi missään nimessä halunnut satuttaa sinua. Vaikka tietysti se riski oli olemassa, tilanne kun on mikä on. Ehkä vastakohdat tässä kohtaa viehättivät toisiaan, minulla on taipumus luottaa ihmisiin vähän liikaakin. Siksi kai päästin sinut satuttamaan itseäni. Pitäisi oppia pitämään omat rajansa. Koska eihän se sinun syysi ole, että herätit minun luottamukseni ja turvallisuudentunteeni läheisyydessäsi. En usko, että teit sitä tahallasi, ja varmaan et edelleenkään tiedä niin tehneesi.
Minulla on kaikki hyvin. Kirjoittaminen auttaa. Olen kaivannut sinua, vihannut sinua, rakastanut sinua. Uskon olevani voiton puolella, koska enää en ole sinulle vihainen. Viha vei eteenpäin vielä hetki sitten, nyt se on tehnyt tehtävänsä. Vielä muutamat ikävän aallot tuovat ajoittain kyyneleet silmiin.
Mietin eilen, mitä kaikkea ihanaa olenkaan elämässäni saanut rakennettua. Lähelläni on paljon rakkaita ihmisiä. Ihmiset ovat minulle tärkeitä. Ulkoiset puitteet ovat kunnossa. Miksi siis kaipaan edelleen sinua, johon vain lyhyesti pääsin tutustumaan viime keväänä?
Luulen, että vastaus minun puoleltani liittyy nimenomaan siihen pysyvyyden vaalimiseen. Olen opetellut toimimaan näiden ihmisten kanssa, jotka lähelläni on. Olen oppinut pitämään heistä huolta, ja he minusta. Arvostan ihmissuhteissa pysyvyyttä ja avoimuutta. Sinua en ikinä tavoittanut niin, että olisit luottanut minuun. En osaa ymmärtää sitä. Mietin usein, mitä tein väärin? Mitä olisin voinut tehdä toisin? Varmasti montakin asiaa, mutta pettynyt olen siihen, että sinä et halunnut tehdä töitä sen eteen, että minä olisin voinut luottaa sinuun.
Etkö ole tottunut luottamaan ihmisiin, kevään mieheni? Kuka sinua on loukannut niin, että juokset mieluummin pois kuin päästät jonkun lähellesi? En oikeasti ymmärrä. Minusta olit ihana, enkä olisi missään nimessä halunnut satuttaa sinua. Vaikka tietysti se riski oli olemassa, tilanne kun on mikä on. Ehkä vastakohdat tässä kohtaa viehättivät toisiaan, minulla on taipumus luottaa ihmisiin vähän liikaakin. Siksi kai päästin sinut satuttamaan itseäni. Pitäisi oppia pitämään omat rajansa. Koska eihän se sinun syysi ole, että herätit minun luottamukseni ja turvallisuudentunteeni läheisyydessäsi. En usko, että teit sitä tahallasi, ja varmaan et edelleenkään tiedä niin tehneesi.
Minulla on kaikki hyvin. Kirjoittaminen auttaa. Olen kaivannut sinua, vihannut sinua, rakastanut sinua. Uskon olevani voiton puolella, koska enää en ole sinulle vihainen. Viha vei eteenpäin vielä hetki sitten, nyt se on tehnyt tehtävänsä. Vielä muutamat ikävän aallot tuovat ajoittain kyyneleet silmiin.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Vau koskettavaa meinaa tulla kyynel yritän sen vaivihkaa pyyhkäistä.
älä ole typerä vihaat vain niin pääset yli agressio on tervettäja terve agression tunne pelastaa sinut muuten vain surkuttelet ja säälittelet, pahimmassa tapauksessa annat anteeksi ja saat (jälleen) mitä tilaat. Älä ole tuollainen. Nouse. Unohda. Eteenpäin. Ei sinun tarvitse puhua enää hänestä, voit aivan rauhassa käsitellä ja unohtaa, ei koskaan tarvitse enää nähdä tai kuulla edes nimeä jos et halua. Avaimet on sun käsissä. Vain sun. käytä niitä. Unohda.
teinipelleilyistä kyse, vaan kahden ajatusmaailmaltaan erilaisen ihmisen kohtaamisesta. Minä tulkitsin toisin kuin hän.
Kiitos viestistäsi ja näkemyksistäsi, olen elämässäni ollut tilanteissa, joissa juuri tuo lähestymistapa on ollut ainoa oikea tapa toimia, jotta ei tule hyväksikäytetyksi. Silloin on myös ajoittain tarvinnut tällaista potkimista muilta, kun itse meinannut ruveta pehmoilemaan :)
Kaikki miehet eivät kuitenkaan ole samanlaisia. Tilanne oli kaikin tavoin monimutkainen, ja en usko, että vihalla tekisin itselleni mitään hyvää. Hänen kannaltaan minun tunteellani ei myöskään ole mitään merkitystä, koska en luultavasti enää häntä tule tapaamaan.
T. Ap
Tämä voisi olla minulle kun viime keväänä itsekin tapasin lyhyesti mukavalta vaikuttavan naisen, mutta eipä tuossa tunnisteita ole riittävästi, joten en kuvittele turhia. Mulla on omat ongelmani, mutta ehkäpä ne on voitettavissa jos pienet rattaat saan pyörimään. Hyvää iltaa sinulle!
Ei ole tarkoituskaan, että kukaan tunnistaisi itseään tästä. En pyydä häneltä mitään, käsittelen vain tunteitani täällä joskus.
Kaikilla on omat ongelmansa, yhdessä toimimalla ne kyllä voidaan saada selviksi. Ja kaikki ne on voitettavissa, kun vain uskoo. Esim lapsilta pystyy oppimaan paljon siitä, mitä voi olla rakkaus ja luottamus. AIkuiset vaan tuntuvat kadottavan sen.
Minä en aio omaa luonnonlapsimaista (ok, ehkä naiiviakin) tunnettani hävittää, vaikka joskus tuleekin kolhuja.
Onnea sinulle, ota yhteys!!
tää
Kyllä me tavataan vielä, usko pois. Ja vihat ja kiukuttelut on unohdettu myös minunkin mielessäni.
Kun vaan saisi mahdollisuuden uuteen alkuun.
Haluan säilyttää sen taianomaisen tunteen, että olisit hän ja hän ajattelisi noin. Siksi en halua, että yrittäisimme tätä kautta selvittää toistemme henkilöllisyyttä. Se luultavasti johtaisi pettymykseen, enkä halua kokea surua nyt.
Siksi toivotan vain hyvät yöt ja kerron että olit minulle spesiaali.
T. Ap
Taianomaisen tunteen?Etkö sä tajua että jos toinen satutti sua ja meni jo siitä on taika aika kaukana!Älä elä elämääsi ohi jonkun sellaisen takia joka ei sua ansaitse.
Kaikki on hyvin, kiitos!
Tämä oli tosiaan tunteiden purkua tilanteessa jossa siltä tuntui.
Mulla on hienoja ihmisiä ympärillä, eikä mitään hätää. Juuri vietin upean illan yhden sellaisen kanssa. Maailma on hieno paikka kunhan vaan uskaltaa. En edelleenkään usko tekeväni kenellekään palvelusta vihaamalla, vähiten itselleni. Ihmisiä tässä kaikki ollaan.
Voimia kaikille täällä, samoin kiitän teidän tuestanne silloin kun olen sitä tarvinnut!
No ota yhteyttä häneen, voi olla niin että hän kokee yhteydenottamisen täysin mahdottomaksi. Varsinkin jos hän on ottanut yhteyttä aikaisemmin ja olet ollut kylmä häntä kohtaan.
tuskin se on ollut kylmä tuon tekstin perusteella yhtään
Enkä ollut kylmä. Hän saa ottaa minuun yhteyden jos haluaa, olen mielestäni tehnyt sen minkä voin, ja se riittää.
Oli se sen syy älä vittu anna anteeksi jollekin kusipäälle kuka tahansa tietää miten tyhmä tahansa että luottamus menee kun luottamus menee, joskus syynä toiset naiset joskus syynä viina, siitä et pääse mihinkään se nimenomaan on toisen syy!
Elä sinä sitten elämääsi anteeksiantamattomana.
Katkeroidu oikein kunnolla.
Ihminen joka pystyy antamaan anteeksi saa myös itsekin.
Ja itselleen rauhan.
anteeksi, joten en ole anteeksiantoa joutunut sitä kautta miettimään. Enkä anteeksipyyntöä enää odotakaan, tästä on tosiaan kohta vuosi aikaa. Annan anteeksi itselleni, jooko? :)
Ai mitä teit väärin?
_
-
-
-
-
-
-
-
-
-
--
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
--
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
--
-
Katkeroituminen...ei ole ollankaan oikea sana, sillä jos sallisin en minkä vääräksi koen, antaisin anteeksi vääryden ja mitä merkitystä millään olisi sen jälkeen?Tässä monet menevät harhaan. He luulevat ketkeroituvansa vaikka oikeasti on kyse epäoikeudenmukaisuudesta. :)
Olen pahoillani niistä luusereista, jotka ovat katkeruutenne aiheuttaneet.
Olen onnellinen niistä, jotka teitä jaksavat auttaa ja kuunnella.
Ymmärrän vihanne, koska itsekin tiedän, että joskus se auttaa.
Toivon anteeksiantoa niiltä, joita kohtaan itse olen tietämättömästi satuttanut. Niitäkin on varmaan monta.
Kiitän siitä, että oman tuskani käsiteltyäni voin kohdella muita paremmin.
Ja niin aion tehdä. Koska hyvä tuo luokseen hyvää. En tarkoita tällä roikkumista toisessa, vaan huolehtimista niistä, jotka kunakin hetkenä lähimpänä ovat. Jos/kun joku ei minua lähelleen halua, niin on lopulta parempi, että minun lähelläni ovat jotkut muut, ja hänellä omat läheisensä. Rakkaus ei ole vain omistamista.
Kiitos kevään miehelle, sait minut ajattelemaan paljon ja oppimaan paljon niin omasta omituisesta tunnemaailmastani kuin muista ihmisistäkin. Kasvaminen tapahtuu valitettavasti usein kivun kautta.
kipuun on vain aika ja unohdus. Kenties uusi rakkaus, rakkaus ilman pelkoa että taas satuttaa vain itseään.
Minä kyllä odotan, että kohtaamme vielä.
Menin kuuntelemaan yhden biisin. Beatlesia.
Luulen, että hän teki tämän sittenkin ihan tahallaan.
Välillä usko loppuu. Tää pitää nyt lopettaa, pakko mennä eteenpäin. Hyvää viikonloppua kaikille palstalaisille!
Ap