Olemme vaimoni kanssa asettuneet juuri valmistuneeseen rivitaloon. Yhtiöjärjestyksessä on maininta vastikkeiden perustumisesta neliöihin, eikä minkään muiden kulujen osalta löydy mainintaa. Miten siis maksetaan kiinteistöverot, perusmaksut esim. sähkölaskuista, tulevat pihan päällysteet ym. Ositetaanko kaikki kulut neliöiden mukaan vai miten?? Voidaanko meidät esim. pakottaa maksamaan osakkaiden pihojen väliin rakennettavia aitoja? Entä aitoja jotka tulevat vasten naapuritontteja. Onko äänestyksissä 1 ääni / huoneisto?
Kulujen jakaminen rivitaloyhtiössä
Teijo2
24
5371
Vastaukset
"Yhtiöjärjestyksessä on maininta vastikkeiden perustumisesta neliöihin, eikä minkään muiden kulujen osalta löydy mainintaa. Miten siis maksetaan kiinteistöverot, perusmaksut esim. sähkölaskuista, tulevat pihan päällysteet ym. Ositetaanko kaikki kulut neliöiden mukaan vai miten??"
Katsos pikkuinen, kun kaikki mainitsemasi kulut sisältyvät hoitovastikkeeseen, ja sinun tapauksessa vastikeperusteena on neliöt. Tietenkin yhtiöjärjestyksessä voidaan toisin määrätä, mutta senhän ole rauhassa lukenut ja sisäistänyt sen sisällön ennen ostopäätöksen tekemistä.
" Voidaanko meidät esim. pakottaa maksamaan osakkaiden pihojen väliin rakennettavia aitoja? Entä aitoja jotka tulevat vasten naapuritontteja."
Kyllä voidaan, edellyttäen että yhtiö pystyttää ne aidat. Uudskohteessa niiden ollettaisi muutenkin sisältyvän hintaan. Toki aitojen rakentaminen on yhtiökokoukselle kuuluva asia, mutta päätöstä vastustava maksaa jos yhtiökokouksen enemistö sen hyväksyy.
"Onko äänestyksissä 1 ääni / huoneisto?"
Sekin selviää yhtiöjärjestyksestä, yleensä äänimäärä on sidottu huoneiston pinta-alaan tai osakelukumäärään, mutta erilaiset jyvitykset yms tulevat myös kyseeseen.- Teijo2
Ilmeisesti vastike on määrätty liian pieneksi, koska kerjuukirjeitä tipahtelee luukusta vaikka vastikkeet on maksettu. Summat eivät täsmää vastikkeen kanssa. Siksi kysyn.
Keskustelupalstojen tiedothan ovat kovin luotettavia, tiedän joo, mutta silmiini osui jostain keskustelu, jossa kysyttiin samaa asiaa, ja siinä vastauksessa oltiin sitä mieltä että taloyhtiö (=osakkaat ) eivät ole velvollisia maksamaan raja-aitaa joka rajoittuu toisen taloyhtiön tonttiin ja jota ei ole alkuperäiseen rakennuspiirustukseen merkitty.
Äänimäärästä Ei ole mainintaa yhtiöjärjestyksessä. - Asfaltti Erkki
Teijo2 kirjoitti:
Ilmeisesti vastike on määrätty liian pieneksi, koska kerjuukirjeitä tipahtelee luukusta vaikka vastikkeet on maksettu. Summat eivät täsmää vastikkeen kanssa. Siksi kysyn.
Keskustelupalstojen tiedothan ovat kovin luotettavia, tiedän joo, mutta silmiini osui jostain keskustelu, jossa kysyttiin samaa asiaa, ja siinä vastauksessa oltiin sitä mieltä että taloyhtiö (=osakkaat ) eivät ole velvollisia maksamaan raja-aitaa joka rajoittuu toisen taloyhtiön tonttiin ja jota ei ole alkuperäiseen rakennuspiirustukseen merkitty.
Äänimäärästä Ei ole mainintaa yhtiöjärjestyksessä.Joo tuollaisia kerjuukirjeitä ei tarvitse maksaa koskaan. Osakkaan velvollisuus rajoittuu vastikkeiden maksamiseen ja vastikkeista päätetään yhtiökokouksessa. Jos vastike on liian pieni, niin silloin hallitus kutsuu yhtiökokouksen koolle päättämään uudesta vastikkeesta.
Aitoja, asfaltointeja, kukkia jne ei makseta erikseen, jos ne ovat yhtiön hankkeita, vaan ne kaikki sisältyvät vastikkeeseen. - tosi vihainen
Tiedätkö miten lain mukaan menee asiat kun asun 12 asunnon rivitalossa ja asukkaat pa. vanhuksia ja nyt pari mummelia haluaakin autokatoksen, taloyhtiön tontti ei ole iso joten koko piha menisi uusiksi, pyöräkatos ja jätehuoltokatos pitäisi purkaa ja isoja puita kaataa. Kustannukset nousisivat kymmeniin tuhansiin kaikkiaan. Taloyhtiöön ei alunperinkään kuulu autokatospaikkoja. Itse en halua autokatosta eikä moni muukaan sitä halua. Voiko joutua maksumieheksi vasten tahtoaan kun kysymyksessä on suuret summat ja koko pihapiirin muuttuminen autokatokseksi vai vastaavatko kustannuksista vain ne osakkaat jotka katoksen haluavat itselleen? Ei kaikiin asuntoihin tarvitse kuulua autokatos. Miten tämä oikein menee???
- Tekninen_Tissi83
tosi vihainen kirjoitti:
Tiedätkö miten lain mukaan menee asiat kun asun 12 asunnon rivitalossa ja asukkaat pa. vanhuksia ja nyt pari mummelia haluaakin autokatoksen, taloyhtiön tontti ei ole iso joten koko piha menisi uusiksi, pyöräkatos ja jätehuoltokatos pitäisi purkaa ja isoja puita kaataa. Kustannukset nousisivat kymmeniin tuhansiin kaikkiaan. Taloyhtiöön ei alunperinkään kuulu autokatospaikkoja. Itse en halua autokatosta eikä moni muukaan sitä halua. Voiko joutua maksumieheksi vasten tahtoaan kun kysymyksessä on suuret summat ja koko pihapiirin muuttuminen autokatokseksi vai vastaavatko kustannuksista vain ne osakkaat jotka katoksen haluavat itselleen? Ei kaikiin asuntoihin tarvitse kuulua autokatos. Miten tämä oikein menee???
Noilla tiedoilla autokatoshanke ei etene yhtiökokouksessa (pari mummelia puoltaa, sinä ja moni muu vastustaa), joten jatkomurehdinta on turhaa.
- tosi vihainen
Tekninen_Tissi83 kirjoitti:
Noilla tiedoilla autokatoshanke ei etene yhtiökokouksessa (pari mummelia puoltaa, sinä ja moni muu vastustaa), joten jatkomurehdinta on turhaa.
Minua kiinnosta se että onko pakko ottaa autokatospaikka jos ei sitä tarvitse, ja maksaa siitä koituvat kustannukset, vai onko niin että ne jotka sen haluaa jakavat kustannukset keskenään ja joka sitä ei halua ei sitä pakoteta ottamaan? Mitä sanoo laki tästä?
- Katto Kassinen
tosi vihainen kirjoitti:
Minua kiinnosta se että onko pakko ottaa autokatospaikka jos ei sitä tarvitse, ja maksaa siitä koituvat kustannukset, vai onko niin että ne jotka sen haluaa jakavat kustannukset keskenään ja joka sitä ei halua ei sitä pakoteta ottamaan? Mitä sanoo laki tästä?
Se on taloyhtiön yhteinen hanke, joten kaikki maksaa. Tosin yhtiö voi kyllä antaa luvan yksittäisille osakkaille tehdä tuon katsoksen, mutta samalla tulee sitten sopia katoksen vastuista (kuka maksaa korjaukset, lumien pudotukset jne).
tosi vihainen kirjoitti:
Minua kiinnosta se että onko pakko ottaa autokatospaikka jos ei sitä tarvitse, ja maksaa siitä koituvat kustannukset, vai onko niin että ne jotka sen haluaa jakavat kustannukset keskenään ja joka sitä ei halua ei sitä pakoteta ottamaan? Mitä sanoo laki tästä?
Jos yhtiökokous sen päättää rakentaa, niin maksat oman osuutesi yhtiöjärjestyksen mukaisella jaolla. Ei sillä tarpeella ole väliä asunto-osakeyhtiössä.
- tosi vihainen
Katto Kassinen kirjoitti:
Se on taloyhtiön yhteinen hanke, joten kaikki maksaa. Tosin yhtiö voi kyllä antaa luvan yksittäisille osakkaille tehdä tuon katsoksen, mutta samalla tulee sitten sopia katoksen vastuista (kuka maksaa korjaukset, lumien pudotukset jne).
Eihän se ole yhteinen hanke kun osa vastustaa. Eikö tällaisissa asioissa pitäisi olla yksimielisyys ennenkun hanketta edes aloitetaan? Naapuritalossa kävi niin että kustannusarvio pihankorjauksesta oli 10 000e mutta loppujenlopuksi asukkaille ilmoitettiin että se onkin 20 000e kun työ oli jo tehty eikä kertaakaan ilmoitettu asukkaille että hinta tuplaantuukin, kuka tällaisesta on vastuussa ja voiko ylimenevän osuuden kieltäytyä maksamasta kun siitä ei ennalta sovittu eikä työn edetessäkään ilmoitettu saati kysytty mielipidettä asukkailta? Näin voi käydä meillekin jos autotallit tehdään. Minkälainen sopimuksen pitäisi alkujaan olla että säästyisi ylimeneviltä kustannuksilta ja urakoitsija joutuisi itse vastaamaan ylityksen. Nyt tämä ei kuitenkaan ole yhteinen hanke kun n. puolet sitä vastustaa. Kyllä ottaa tällaiset jutut päähän, pitäis ite olla juristi että kaikesta olisi selvillä.
- tosi vihainen
Välittäjä_LKV kirjoitti:
Jos yhtiökokous sen päättää rakentaa, niin maksat oman osuutesi yhtiöjärjestyksen mukaisella jaolla. Ei sillä tarpeella ole väliä asunto-osakeyhtiössä.
Kyllä se mielestäni nyt on niin että ne jotka autokatoksen haluaa, maksavat kaikki sen rakentamisesta aiheutuvat kustannukset keskenään jakaen ja muille jää edelleen autopistokepaikka. Tämä on järkeenkäypä ratkaisu. Tietenkin rakennuksen kannattajat haluaisivat kaikki maksumiehiksi niin oma osuus jäisi siten pienemmäksi.
tosi vihainen kirjoitti:
Kyllä se mielestäni nyt on niin että ne jotka autokatoksen haluaa, maksavat kaikki sen rakentamisesta aiheutuvat kustannukset keskenään jakaen ja muille jää edelleen autopistokepaikka. Tämä on järkeenkäypä ratkaisu. Tietenkin rakennuksen kannattajat haluaisivat kaikki maksumiehiksi niin oma osuus jäisi siten pienemmäksi.
Ei tuo nyt ihan noin helposti mene. Jos yhtiökokouksen enemmistö kannattaa autokatoksen rakentamista kakille, niin kaikki myös maksavat. Lailla ja järkeenkäyvyydellä ei ole keskinästä korrellaatiota.
- PilluPulla
tosi vihainen kirjoitti:
Eihän se ole yhteinen hanke kun osa vastustaa. Eikö tällaisissa asioissa pitäisi olla yksimielisyys ennenkun hanketta edes aloitetaan? Naapuritalossa kävi niin että kustannusarvio pihankorjauksesta oli 10 000e mutta loppujenlopuksi asukkaille ilmoitettiin että se onkin 20 000e kun työ oli jo tehty eikä kertaakaan ilmoitettu asukkaille että hinta tuplaantuukin, kuka tällaisesta on vastuussa ja voiko ylimenevän osuuden kieltäytyä maksamasta kun siitä ei ennalta sovittu eikä työn edetessäkään ilmoitettu saati kysytty mielipidettä asukkailta? Näin voi käydä meillekin jos autotallit tehdään. Minkälainen sopimuksen pitäisi alkujaan olla että säästyisi ylimeneviltä kustannuksilta ja urakoitsija joutuisi itse vastaamaan ylityksen. Nyt tämä ei kuitenkaan ole yhteinen hanke kun n. puolet sitä vastustaa. Kyllä ottaa tällaiset jutut päähän, pitäis ite olla juristi että kaikesta olisi selvillä.
Yhtiön hallitus vastaa jos kustannusarvio ja sallittu rahamäärä ylittyy. Hallituksen pitää tehdä sellainen sopimus, että rahat riittää, tai sitten rakennus jää kesken.
- iey75h
"että taloyhtiö (=osakkaat ) eivät ole velvollisia maksamaan raja-aitaa joka rajoittuu toisen taloyhtiön tonttiin ja jota ei ole alkuperäiseen rakennuspiirustukseen merkitty."
Kuka sen sitten maksaa? Taloyhtiö? Taloyhtiöhän olette te osakkaat.
Taloyhtiön sähköt, kiinteistöverot, jätemaksut, yleisten alueiden hoidot yms. katetaan vastikkeilla. Tilivuoden jälkeen katsotaan onko kerätyt vastikkeet riittänyt kattamaan taloyhtiön menot. Jos ei riitä, yhtiökokous voi päättää vastikkeen nostosta.
Jos taloyhtiöön tulee isompia hankintoja tai remppoja, niiden rahoitus sovitaan erikseen yhtiökokouksessa. Otetaan taloyhtiölaina tai sitten kerätään ylimääräisiä vastikkeita. - hoomoilanen1
Kuinka paljon noita ylimääräisiä vastikkeita sitten voi kerätä???? JOs kaikki pihan perustamiseen tarvittavat kulut katetaan niillä.
- Onnea uuteen kotiin
Ehkä nämä linkit tulevat Teille hieman myöhässä, mutta lukekaapa nämä ajatuksella läpi, vaikka olettekin jo tehneet päätöksen ostaa asunto. Moni asia valkenee näistä:
http://www.rakennusteollisuus.fi/download.aspx?intFileID=3272&intLinkedFromObjectID=9317
Tästä löytyy paljon hyödyllistä tietoa ennakkomarkkinoinnista aina takuutarkastuksiin asti.
http://www.kiinteistoklubi.com/laki/81-asoy-172010-alkaen/847-vastuunjakotaulukon-kaeyttoe-taloyhtioessae
Tästä löytyy hieman tietoa, mistä vastaa osakas ja mistä taloyhtiö.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Asunto-osakeyhtiö
Tämäkin kannattaa lukea ajatuksella läpi, jos on hieman epäselvää mitä koko taloyhtiö oikein tarkoittaa.
Lisäksi suosittelen viimeistään nyt lukemaan ajatuksella läpi kauppakirjan, yhtiöjärjestyksen, myyntiesitteet - sekä koko paksun nipun mitä rakennusliike ja kiinteistövälittäjä ovat Teille antaneet.
Kysymyksistänne päättelen, että Teillä on hieman epätietoisuutta siitä, mitä tulittekaan ostaneeksi. Tieto ei lisää tuskaa, on mukavampaa maksaa vastiketta, kun tietää mihin sitä rahaa käytetään. Lisäksi suosittelen osallistumaan yhtiökokouksiinne. - Teijo2
Kiitän vastauksistanne. Häpeäkseni täytyy myöntää, että nuo paperit on tulleet luettua hieman hätäisesti. Tuolla aiemmin joku tiedusteli puolestani, että kuinka paljon noita ylimääräisiä vastikkeita voidaan kerätä. Onko se loppumaton suo niin kauan kuin maksajia riittää vai voimmeko kieltäytyä ylimääräisten vastikkeiden maksamisesta jossain kohti.
- koitys
Yhtiökokous valtuuttaa hallituksen perimään ylimääräisia vastikkeita, jos tarvetta ilmenee. Ei taloyhtiö niitä mielin määrin voi periä. Yhtiökokouspöytäkirjasta ilmenee millainen valtuutus hallitukselle ylimääräisten vastikkeiden suhteen on annettu.
Vain yhtiökokous voi päättää merkittävistä kulueristä. Siis sellaisista, jotka eivät ole normaalia kiinteistön kunnossapitoa. Tämän takia yhtiökokouksiin kannattaa osallistua. Jos yhtiökokouksen päätöstä asiasta ei ole, ei isännöitsijä tai hallitus voi rahaa miten tahansa polttaa. - nuukanooket
koitys kirjoitti:
Yhtiökokous valtuuttaa hallituksen perimään ylimääräisia vastikkeita, jos tarvetta ilmenee. Ei taloyhtiö niitä mielin määrin voi periä. Yhtiökokouspöytäkirjasta ilmenee millainen valtuutus hallitukselle ylimääräisten vastikkeiden suhteen on annettu.
Vain yhtiökokous voi päättää merkittävistä kulueristä. Siis sellaisista, jotka eivät ole normaalia kiinteistön kunnossapitoa. Tämän takia yhtiökokouksiin kannattaa osallistua. Jos yhtiökokouksen päätöstä asiasta ei ole, ei isännöitsijä tai hallitus voi rahaa miten tahansa polttaa.Meillä väitetään, että isännöitsijän valintaankin tarvitaan yhtiökokouksen päätös "kun on merkiitävästä asiasta kyse". Yhtiöjärjestyksessä lukee, että hallitus voi valita isännöitsijän. Aika luupää sakkia on muutenkin, ei mene as. oy laki jakeluun, ei millään.
- Asnro2
Millä taloyhtiön juoksevat kulut sitten on tarkoitus maksaa? Mä en ainakaan ymmärrä. Jos tilillä ei ole rahaa.
- Isännöitsijä vaihda?
Tässä on ilmeisesti jo aika hoitanut asian, mutta pari juttua kuitenkin:
Onko yhtiöjärjestys (jossa ei ole mainintaa osakkaiden äänimääristä) hyväksytty PRH:ssa vai onko kyseessä joku luonnos, jonka rakentaja on sinne lähettänyt hyväksyttäväksi? Päivittäkää yhtiöjärjestys ensi tilassa.
Koska kyseessä on uusi taloyhtiö, niin siinä saattaa olla vielä rakentajan kokoama rakennusajan "feikkihallitus". Kun osakkeista on yli puolet myyty, niin viimeistään siinä vaiheessa rakentajan on syytä luovuttaa hallinto osakkaille ja osakkaiden on valittava keskuudestaan toimiva hallitus.
Rakennusaikaisen hallituksen budjetti on yleensä päin jotakin ja vastike on laitettu tarkoituksella pieneksi, jotta saadaan ostaja kiinnostumaan asunnosta. Sillä budjetilla on lyhyet jäljet ja jos taloyhtiötä oikeasti aletaan pyörittää, niin on myös kerättävä ylimääräistä kassaan. Kun käteiskassa on jatkuvasti nollilla, niin vaikeaa sieltä on vaikka kiinteistöveroa maksaa? Muutama ensimmäinen tilivuosi on saatava voitolliseksi.
Oikea vastike selviää vasta 3-4 vuoden aikana, kun nähdään todelliset kulut ja niiden jaksottuminen eri tilikausille. Jos muutaman vuoden kuluttua huomataan, ettei rakennusaikaisten lainojen hoitoon ole rahaa, niin mites sitten tehdään? Nyt on kartoitettava jo muutaman seuraavan vuoden kulut ja päätettävä, kuinka ne rahoitetaan. Nyt ne rahoitetaan kerjuukirjein, kun se ensimmäinen budjetti oli vain leikisti "feikkihallituksen" toimesta tehty eikä kassassa ole rahaa.
Toivottavasti osakkaat ovat pitäneet huolen työmaan valvonnasta ja että rakentaja hoitaa omat velvollisuutensa. Se puuttuva aitakin saattaa kuulua rakentajan vastuulle. Jos valvonnan suorittaa halvin taho eli joku osakkaista, niin huomaatte, kuinka kallis vaihtoehto se olikaan. Meillä on tälläisen valvojan jälkiä korjattu yli kymmenen vuotta, onneksi suurin osa meni rakentajan piikkiin.
Ensimmäiset kaksi vuotta ovat tärkeimmät, sillä silloin rakentaja korjaa virheitään. Kymmenen vuoden takuu koskee vain suuria rakennevirheitä, eikä osakkaan kämppään tehdä tuon kahden vuoden jälkeen käytännössä mitään korjauksia kuin suuresta armosta.
Vaihtakaa rakennusajan isännöitsijä heti ensi tilassa, sillä hän on jostain syystä joustava rakentajaa kohtaan. Itse älysimme vaihtaa isännöitsijän vasta siinä vaiheessa, kun hän "lainasi" tilapäisesti taloyhtiön kassasta rahaa ja maksoi niillä omia luottotilejään. Taloyhtiön kassa kävi hetken nollilla eikä pystytty maksamaan sähkölaskuja, jne. Oikeustalolla tavattiin hänet sitten aikanaan, mutta hän jatkaa edelleen isännöintiä.. Välttäkää halpoja yhden miehen isännöitsijätoimistoja.
Rivariyhtiössä on vaarana se, että joku asukas hoitaa isännöinnin. Kun jollakin tulee maksuongelmia, niin hän käy pyytämässä lykkäystä ja sen (naapuri)isännöitsijä antaa varsinkin hyvälle tutulleen. Tuloksena on taas maksuvaikeudet, kun taloyhtiön kassaan ei kerry rahaa vaan piikki on auki useammalla asukkaalla. Siksi vastekkeiden maksusta on pidettävä huoli.
Vaarallisin yhdistelmä on talonmies - isännöitsijä: Kerran rivarissa oli tämä yhdistelmä, joka ei oikein toiminut. Kun talonmies ei ehtinyt tekemään töitään, niin hän isännöitsijänä palkkasi isänsä niitä tekemään. Kun kevään yhtiökokous lähestyi, niin hallitus sai "isännöitsijältä" kuitit kenkälaatikossa, kun oli parisuhde juuri mennyt eikä hän pystynyt juuri nyt syventymään kirjanpitoon...- TarkkaTaa
Ei ole olemassa kymmenen vuoden takuuta. Muutenkin moni kohta kirjoituksessasi oli potaskaa.
PRH hyväksyy ainoastaan oikein laaditun yhtiöjärjestyksen.
"Feikkihallitusta" ei olemassakaan, koska kaikilla asunto-osakeyhtiöillä on oltava hallitus - myös rakennusaikana. Hallituksella on suuri vastuu.
Asuntokauppalaki määrittelee tarkasti halliinnon luovutuksen ajankohdan. Se täpahtuu sen jälkeen, kun rakennusvaihe on ohi. Ei siis silloin, kun tietty määrä oskkeita on myyty. Huom. oskkeet siirtyvät ostajille yleensä paljon sen jälkeen, kun ostajat ovat alkaneet maksaa kauppahintaa. (Kyseessä RS-kode)
Rakennuaikana ei ole isännöitsijää. Isännöitsijästä päätetään yleensä hallinnonluovutuskokouksessa ja siitä päättää yhtiön ensimmäinen hallitus, joka siis valitaan ko. kokouksessa. - Isännöitsijä vaihda?
TarkkaTaa kirjoitti:
Ei ole olemassa kymmenen vuoden takuuta. Muutenkin moni kohta kirjoituksessasi oli potaskaa.
PRH hyväksyy ainoastaan oikein laaditun yhtiöjärjestyksen.
"Feikkihallitusta" ei olemassakaan, koska kaikilla asunto-osakeyhtiöillä on oltava hallitus - myös rakennusaikana. Hallituksella on suuri vastuu.
Asuntokauppalaki määrittelee tarkasti halliinnon luovutuksen ajankohdan. Se täpahtuu sen jälkeen, kun rakennusvaihe on ohi. Ei siis silloin, kun tietty määrä oskkeita on myyty. Huom. oskkeet siirtyvät ostajille yleensä paljon sen jälkeen, kun ostajat ovat alkaneet maksaa kauppahintaa. (Kyseessä RS-kode)
Rakennuaikana ei ole isännöitsijää. Isännöitsijästä päätetään yleensä hallinnonluovutuskokouksessa ja siitä päättää yhtiön ensimmäinen hallitus, joka siis valitaan ko. kokouksessa.Vastaan tämän "asiantuntijan" TarkkaTaan kommentteihin näin jälkikäteen.
"Ei ole olemassa kymmenen vuoden takuuta"
Näin moni asunnon ostaja käsittää rakentajan antaman rakennusaikaisen vakuuden vapauttamisen. Meillä kerrostalo valmistui v. 2000 lopussa ja v. 2011 tehtiin sopimus rakentajan kanssa, että taloyhtiöllä ei ole taloudellisia vaatimuksia. RS-pankki vapautti rakennusaikaiset vakuudet grynderille siinä vaiheessa. Rakentaja teki muutamia korjauksia tämän kymmenen vuoden aikana, joten rakennevirhetakuuna sitä voi pitää oli se loppujen lopuksi mitä oli. Positiivisena voi pitää sitä, että grynderi otti vastuulleen parin toimintansa lopettaneen aliurakoijan tekemiä virheitä.
"Feikkihallitusta" ei olemassakaan
Perustelen hallituksen feikkityöskentelyä sillä, että rakennusajan hallituksen muodostaa grynderin palkkalistalla olevat henkilöt. He tekivät useita rakentamiseen liittyviä päätöksiä, valitsivat rakentamisaikana isännöitsijän ja kiinteistöhuollon, jne. Oliko kaikki päätökset osakkaiden eduksi? Hallinto luovutettiin taloyhtiölle keväällä pidettävän yhtiökokouksen yhteydessä, jossa hyväksyttiin tilinpäätön ja vanha hallitus sai vastuuvapauden. Siinä vaiheessa oli lähes kaikki osakkeet lunastettu ja varainsiirtoverot maksettu.
"Rakennuaikana ei ole isännöitsijää. Isännöitsijästä päätetään yleensä hallinnonluovutuskokouksessa"
Grynderin valitsema isännöitsijä oli jo olemassa ja hänen kanssa jatkettiin. Tämä oli virhe, joka parin vuoden kuluttua huomattiin. Maksettiin tästä pieni oppiraha, mutta osattiin jatkossa toimia paremmin. Olisi pitänyt tajuta sanoa grynderin valitsema isännöitsijä irti ja valita uusi, mutta ollaan nyt viisaampia.
- Anonyymi
Millaisia maksuja tulee rivitalo asunnon ostajalle, jos ostaa vuokra-asunnon omakseen yksityiseltä omistajalta?
- Anonyymi
Samat maksut kuin muillekin osakkeenomistajille.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Olen tosi outo....
Päättelen palstajuttujen perusteella mitä mieltä minun kaipauksen kohde minusta on. Joskus kuvittelen tänne selkeitä tap162128Kotkalainen Demari Riku Pirinen vangittu Saksassa lapsipornosta
https://www.kymensanomat.fi/paikalliset/8081054 Kotkalainen Demari Riku Pirinen vangittu Saksassa lapsipornon hallussapi842068- 1011367
Hommaatko kinkkua jouluksi?
Itse tein pakastimeen n. 3Kg:n murekkeen sienillä ja juustokuorrutuksella. Voihan se olla, että jonkun pienen, valmiin k1451170Vanhalle ukon rähjälle
Satutit mua niin paljon kun erottiin. Oletko todella niin itsekäs että kuvittelet että huolisin sut kaiken tapahtuneen101166Maisa on SALAKUVATTU huumepoliisinsa kanssa!
https://www.seiska.fi/vain-seiskassa/ensimmainen-yhteiskuva-maisa-torpan-ja-poliisikullan-lahiorakkaus-roihuaa/1525663791132Aatteleppa ite!
Jos ei oltaisikaan nyt NATOssa, olisimme puolueettomana sivustakatsojia ja elelisimme tyytyväisenä rauhassa maassamme.249886Omalääkäri hallituksen utopia?
Suurissa kaupungeissa ja etelässä moinen onnistunee. Suuressa osassa Suomea on taas paljon keikkalääkäreitä. Mitenkäs ha171853- 62821
- 59811