Kulujen jakaminen rivitaloyhtiössä

Ilmeisesti vastike on määrätty liian pieneksi, koska kerjuukirjeitä tipahtelee luukusta vaikka vastikkeet on maksettu. Summat eivät täsmää vastikkeen kanssa. Siksi kysyn.
Keskustelupalstojen tiedothan ovat kovin luotettavia, tiedän joo, mutta silmiini osui jostain keskustelu, jossa kysyttiin samaa asiaa, ja siinä vastauksessa oltiin sitä mieltä että taloyhtiö (=osakkaat ) eivät ole velvollisia maksamaan raja-aitaa joka rajoittuu toisen taloyhtiön tonttiin ja jota ei ole alkuperäiseen rakennuspiirustukseen merkitty.

Äänimäärästä Ei ole mainintaa yhtiöjärjestyksessä.

Teijo2 kirjoitti:

Ilmeisesti vastike on määrätty liian pieneksi, koska kerjuukirjeitä tipahtelee luukusta vaikka vastikkeet on maksettu. Summat eivät täsmää vastikkeen kanssa. Siksi kysyn.
Keskustelupalstojen tiedothan ovat kovin luotettavia, tiedän joo, mutta silmiini osui jostain keskustelu, jossa kysyttiin samaa asiaa, ja siinä vastauksessa oltiin sitä mieltä että taloyhtiö (=osakkaat ) eivät ole velvollisia maksamaan raja-aitaa joka rajoittuu toisen taloyhtiön tonttiin ja jota ei ole alkuperäiseen rakennuspiirustukseen merkitty.

Äänimäärästä Ei ole mainintaa yhtiöjärjestyksessä.

Lue lisää

Joo tuollaisia kerjuukirjeitä ei tarvitse maksaa koskaan. Osakkaan velvollisuus rajoittuu vastikkeiden maksamiseen ja vastikkeista päätetään yhtiökokouksessa. Jos vastike on liian pieni, niin silloin hallitus kutsuu yhtiökokouksen koolle päättämään uudesta vastikkeesta.
Aitoja, asfaltointeja, kukkia jne ei makseta erikseen, jos ne ovat yhtiön hankkeita, vaan ne kaikki sisältyvät vastikkeeseen.

Tiedätkö miten lain mukaan menee asiat kun asun 12 asunnon rivitalossa ja asukkaat pa. vanhuksia ja nyt pari mummelia haluaakin autokatoksen, taloyhtiön tontti ei ole iso joten koko piha menisi uusiksi, pyöräkatos ja jätehuoltokatos pitäisi purkaa ja isoja puita kaataa. Kustannukset nousisivat kymmeniin tuhansiin kaikkiaan. Taloyhtiöön ei alunperinkään kuulu autokatospaikkoja. Itse en halua autokatosta eikä moni muukaan sitä halua. Voiko joutua maksumieheksi vasten tahtoaan kun kysymyksessä on suuret summat ja koko pihapiirin muuttuminen autokatokseksi vai vastaavatko kustannuksista vain ne osakkaat jotka katoksen haluavat itselleen? Ei kaikiin asuntoihin tarvitse kuulua autokatos. Miten tämä oikein menee???

tosi vihainen kirjoitti:

Tiedätkö miten lain mukaan menee asiat kun asun 12 asunnon rivitalossa ja asukkaat pa. vanhuksia ja nyt pari mummelia haluaakin autokatoksen, taloyhtiön tontti ei ole iso joten koko piha menisi uusiksi, pyöräkatos ja jätehuoltokatos pitäisi purkaa ja isoja puita kaataa. Kustannukset nousisivat kymmeniin tuhansiin kaikkiaan. Taloyhtiöön ei alunperinkään kuulu autokatospaikkoja. Itse en halua autokatosta eikä moni muukaan sitä halua. Voiko joutua maksumieheksi vasten tahtoaan kun kysymyksessä on suuret summat ja koko pihapiirin muuttuminen autokatokseksi vai vastaavatko kustannuksista vain ne osakkaat jotka katoksen haluavat itselleen? Ei kaikiin asuntoihin tarvitse kuulua autokatos. Miten tämä oikein menee???

Lue lisää

Noilla tiedoilla autokatoshanke ei etene yhtiökokouksessa (pari mummelia puoltaa, sinä ja moni muu vastustaa), joten jatkomurehdinta on turhaa.

Tekninen_Tissi83 kirjoitti:

Noilla tiedoilla autokatoshanke ei etene yhtiökokouksessa (pari mummelia puoltaa, sinä ja moni muu vastustaa), joten jatkomurehdinta on turhaa.

Minua kiinnosta se että onko pakko ottaa autokatospaikka jos ei sitä tarvitse, ja maksaa siitä koituvat kustannukset, vai onko niin että ne jotka sen haluaa jakavat kustannukset keskenään ja joka sitä ei halua ei sitä pakoteta ottamaan? Mitä sanoo laki tästä?

tosi vihainen kirjoitti:

Minua kiinnosta se että onko pakko ottaa autokatospaikka jos ei sitä tarvitse, ja maksaa siitä koituvat kustannukset, vai onko niin että ne jotka sen haluaa jakavat kustannukset keskenään ja joka sitä ei halua ei sitä pakoteta ottamaan? Mitä sanoo laki tästä?

Lue lisää

Se on taloyhtiön yhteinen hanke, joten kaikki maksaa. Tosin yhtiö voi kyllä antaa luvan yksittäisille osakkaille tehdä tuon katsoksen, mutta samalla tulee sitten sopia katoksen vastuista (kuka maksaa korjaukset, lumien pudotukset jne).

tosi vihainen kirjoitti:

Minua kiinnosta se että onko pakko ottaa autokatospaikka jos ei sitä tarvitse, ja maksaa siitä koituvat kustannukset, vai onko niin että ne jotka sen haluaa jakavat kustannukset keskenään ja joka sitä ei halua ei sitä pakoteta ottamaan? Mitä sanoo laki tästä?

Lue lisää

Jos yhtiökokous sen päättää rakentaa, niin maksat oman osuutesi yhtiöjärjestyksen mukaisella jaolla. Ei sillä tarpeella ole väliä asunto-osakeyhtiössä.

Katto Kassinen kirjoitti:

Se on taloyhtiön yhteinen hanke, joten kaikki maksaa. Tosin yhtiö voi kyllä antaa luvan yksittäisille osakkaille tehdä tuon katsoksen, mutta samalla tulee sitten sopia katoksen vastuista (kuka maksaa korjaukset, lumien pudotukset jne).

Lue lisää

Eihän se ole yhteinen hanke kun osa vastustaa. Eikö tällaisissa asioissa pitäisi olla yksimielisyys ennenkun hanketta edes aloitetaan? Naapuritalossa kävi niin että kustannusarvio pihankorjauksesta oli 10 000e mutta loppujenlopuksi asukkaille ilmoitettiin että se onkin 20 000e kun työ oli jo tehty eikä kertaakaan ilmoitettu asukkaille että hinta tuplaantuukin, kuka tällaisesta on vastuussa ja voiko ylimenevän osuuden kieltäytyä maksamasta kun siitä ei ennalta sovittu eikä työn edetessäkään ilmoitettu saati kysytty mielipidettä asukkailta? Näin voi käydä meillekin jos autotallit tehdään. Minkälainen sopimuksen pitäisi alkujaan olla että säästyisi ylimeneviltä kustannuksilta ja urakoitsija joutuisi itse vastaamaan ylityksen. Nyt tämä ei kuitenkaan ole yhteinen hanke kun n. puolet sitä vastustaa. Kyllä ottaa tällaiset jutut päähän, pitäis ite olla juristi että kaikesta olisi selvillä.

Välittäjä_LKV kirjoitti:

Jos yhtiökokous sen päättää rakentaa, niin maksat oman osuutesi yhtiöjärjestyksen mukaisella jaolla. Ei sillä tarpeella ole väliä asunto-osakeyhtiössä.

Kyllä se mielestäni nyt on niin että ne jotka autokatoksen haluaa, maksavat kaikki sen rakentamisesta aiheutuvat kustannukset keskenään jakaen ja muille jää edelleen autopistokepaikka. Tämä on järkeenkäypä ratkaisu. Tietenkin rakennuksen kannattajat haluaisivat kaikki maksumiehiksi niin oma osuus jäisi siten pienemmäksi.

tosi vihainen kirjoitti:

Kyllä se mielestäni nyt on niin että ne jotka autokatoksen haluaa, maksavat kaikki sen rakentamisesta aiheutuvat kustannukset keskenään jakaen ja muille jää edelleen autopistokepaikka. Tämä on järkeenkäypä ratkaisu. Tietenkin rakennuksen kannattajat haluaisivat kaikki maksumiehiksi niin oma osuus jäisi siten pienemmäksi.

Lue lisää

Ei tuo nyt ihan noin helposti mene. Jos yhtiökokouksen enemmistö kannattaa autokatoksen rakentamista kakille, niin kaikki myös maksavat. Lailla ja järkeenkäyvyydellä ei ole keskinästä korrellaatiota.

tosi vihainen kirjoitti:

Eihän se ole yhteinen hanke kun osa vastustaa. Eikö tällaisissa asioissa pitäisi olla yksimielisyys ennenkun hanketta edes aloitetaan? Naapuritalossa kävi niin että kustannusarvio pihankorjauksesta oli 10 000e mutta loppujenlopuksi asukkaille ilmoitettiin että se onkin 20 000e kun työ oli jo tehty eikä kertaakaan ilmoitettu asukkaille että hinta tuplaantuukin, kuka tällaisesta on vastuussa ja voiko ylimenevän osuuden kieltäytyä maksamasta kun siitä ei ennalta sovittu eikä työn edetessäkään ilmoitettu saati kysytty mielipidettä asukkailta? Näin voi käydä meillekin jos autotallit tehdään. Minkälainen sopimuksen pitäisi alkujaan olla että säästyisi ylimeneviltä kustannuksilta ja urakoitsija joutuisi itse vastaamaan ylityksen. Nyt tämä ei kuitenkaan ole yhteinen hanke kun n. puolet sitä vastustaa. Kyllä ottaa tällaiset jutut päähän, pitäis ite olla juristi että kaikesta olisi selvillä.

Lue lisää

Yhtiön hallitus vastaa jos kustannusarvio ja sallittu rahamäärä ylittyy. Hallituksen pitää tehdä sellainen sopimus, että rahat riittää, tai sitten rakennus jää kesken.

Yhtiökokous valtuuttaa hallituksen perimään ylimääräisia vastikkeita, jos tarvetta ilmenee. Ei taloyhtiö niitä mielin määrin voi periä. Yhtiökokouspöytäkirjasta ilmenee millainen valtuutus hallitukselle ylimääräisten vastikkeiden suhteen on annettu.

Vain yhtiökokous voi päättää merkittävistä kulueristä. Siis sellaisista, jotka eivät ole normaalia kiinteistön kunnossapitoa. Tämän takia yhtiökokouksiin kannattaa osallistua. Jos yhtiökokouksen päätöstä asiasta ei ole, ei isännöitsijä tai hallitus voi rahaa miten tahansa polttaa.

koitys kirjoitti:

Yhtiökokous valtuuttaa hallituksen perimään ylimääräisia vastikkeita, jos tarvetta ilmenee. Ei taloyhtiö niitä mielin määrin voi periä. Yhtiökokouspöytäkirjasta ilmenee millainen valtuutus hallitukselle ylimääräisten vastikkeiden suhteen on annettu.

Vain yhtiökokous voi päättää merkittävistä kulueristä. Siis sellaisista, jotka eivät ole normaalia kiinteistön kunnossapitoa. Tämän takia yhtiökokouksiin kannattaa osallistua. Jos yhtiökokouksen päätöstä asiasta ei ole, ei isännöitsijä tai hallitus voi rahaa miten tahansa polttaa.

Lue lisää

Meillä väitetään, että isännöitsijän valintaankin tarvitaan yhtiökokouksen päätös "kun on merkiitävästä asiasta kyse". Yhtiöjärjestyksessä lukee, että hallitus voi valita isännöitsijän. Aika luupää sakkia on muutenkin, ei mene as. oy laki jakeluun, ei millään.

Ei ole olemassa kymmenen vuoden takuuta. Muutenkin moni kohta kirjoituksessasi oli potaskaa.
PRH hyväksyy ainoastaan oikein laaditun yhtiöjärjestyksen.
"Feikkihallitusta" ei olemassakaan, koska kaikilla asunto-osakeyhtiöillä on oltava hallitus - myös rakennusaikana. Hallituksella on suuri vastuu.
Asuntokauppalaki määrittelee tarkasti halliinnon luovutuksen ajankohdan. Se täpahtuu sen jälkeen, kun rakennusvaihe on ohi. Ei siis silloin, kun tietty määrä oskkeita on myyty. Huom. oskkeet siirtyvät ostajille yleensä paljon sen jälkeen, kun ostajat ovat alkaneet maksaa kauppahintaa. (Kyseessä RS-kode)
Rakennuaikana ei ole isännöitsijää. Isännöitsijästä päätetään yleensä hallinnonluovutuskokouksessa ja siitä päättää yhtiön ensimmäinen hallitus, joka siis valitaan ko. kokouksessa.

TarkkaTaa kirjoitti:

Ei ole olemassa kymmenen vuoden takuuta. Muutenkin moni kohta kirjoituksessasi oli potaskaa.
PRH hyväksyy ainoastaan oikein laaditun yhtiöjärjestyksen.
"Feikkihallitusta" ei olemassakaan, koska kaikilla asunto-osakeyhtiöillä on oltava hallitus - myös rakennusaikana. Hallituksella on suuri vastuu.
Asuntokauppalaki määrittelee tarkasti halliinnon luovutuksen ajankohdan. Se täpahtuu sen jälkeen, kun rakennusvaihe on ohi. Ei siis silloin, kun tietty määrä oskkeita on myyty. Huom. oskkeet siirtyvät ostajille yleensä paljon sen jälkeen, kun ostajat ovat alkaneet maksaa kauppahintaa. (Kyseessä RS-kode)
Rakennuaikana ei ole isännöitsijää. Isännöitsijästä päätetään yleensä hallinnonluovutuskokouksessa ja siitä päättää yhtiön ensimmäinen hallitus, joka siis valitaan ko. kokouksessa.

Lue lisää

Vastaan tämän "asiantuntijan" TarkkaTaan kommentteihin näin jälkikäteen.

"Ei ole olemassa kymmenen vuoden takuuta"
Näin moni asunnon ostaja käsittää rakentajan antaman rakennusaikaisen vakuuden vapauttamisen. Meillä kerrostalo valmistui v. 2000 lopussa ja v. 2011 tehtiin sopimus rakentajan kanssa, että taloyhtiöllä ei ole taloudellisia vaatimuksia. RS-pankki vapautti rakennusaikaiset vakuudet grynderille siinä vaiheessa. Rakentaja teki muutamia korjauksia tämän kymmenen vuoden aikana, joten rakennevirhetakuuna sitä voi pitää oli se loppujen lopuksi mitä oli. Positiivisena voi pitää sitä, että grynderi otti vastuulleen parin toimintansa lopettaneen aliurakoijan tekemiä virheitä.

"Feikkihallitusta" ei olemassakaan
Perustelen hallituksen feikkityöskentelyä sillä, että rakennusajan hallituksen muodostaa grynderin palkkalistalla olevat henkilöt. He tekivät useita rakentamiseen liittyviä päätöksiä, valitsivat rakentamisaikana isännöitsijän ja kiinteistöhuollon, jne. Oliko kaikki päätökset osakkaiden eduksi? Hallinto luovutettiin taloyhtiölle keväällä pidettävän yhtiökokouksen yhteydessä, jossa hyväksyttiin tilinpäätön ja vanha hallitus sai vastuuvapauden. Siinä vaiheessa oli lähes kaikki osakkeet lunastettu ja varainsiirtoverot maksettu.

"Rakennuaikana ei ole isännöitsijää. Isännöitsijästä päätetään yleensä hallinnonluovutuskokouksessa"
Grynderin valitsema isännöitsijä oli jo olemassa ja hänen kanssa jatkettiin. Tämä oli virhe, joka parin vuoden kuluttua huomattiin. Maksettiin tästä pieni oppiraha, mutta osattiin jatkossa toimia paremmin. Olisi pitänyt tajuta sanoa grynderin valitsema isännöitsijä irti ja valita uusi, mutta ollaan nyt viisaampia.

Samat maksut kuin muillekin osakkeenomistajille.