Narsisti?? Apua

Joka toinen päivä mietin että eräs henkilö oli narsisti ja joka toinen päivä, että se oli rakkautta. Sairas ja ristiriitainen olo. Enkä pääse suhteesta yli.

Hän:
- Sai usein oloni selittämättömällä tavalla huonoksi. Ahdisti, aivan kuin joku olisi istunut rinnan päällä.
- Kun minulla oli mustelmiä hän kuvitteli ihmisten luulevan että hän oli ne aiheuttanut. (kuka oletuksena luulee näin?) Myöhemmin nipisteli pepusta, ensin leikillään. Sitten niin että se melkein sattui. Samalla ensin kehui ja sitten arvosteli minua. "Pitäähän sitä joku tasapaino olla"
- Ei ollut juurikaan kiinnostunut asioistani, eikä ollut kovin empaattinen.
- Raivostui mm. työkaverilleen pikkujutusta. Vaikka oli itse mokannut. Avautui tästä minulle.
- Flirttaili muille naisille silmieni edessä, eikä tuntunut ymmärtävän että se ei tuntunut kivalta.
- Kun tulin kavereiksi hänen kaverinsa kanssa, tuntui hän olevan mustasukkainen siitä. Ja käyttäytyi marttyyrimaisesti.
- Hänessä ei koskaan ollut mitään vikaa. Paitsi suhteemme alussa voi huonosti edellisestä erostaan. Sanoi tuntevansa syyllisyyttä ja olevansa masentunut. En tiedä yksityiskohtia.
- Ei juuri koskaan kertonut henkilökohtaisia asioitaan, vain pintaa. Hänestä ei saanut mitään todellista irti.
- Vaikka voin kuinka huonosti, en päässyt suhteesta eroon. Kuvittelin rakastavani häntä. (Luulen että rakastinkin, mutta oli siinä jotain muutakin, outoa.)
- Koko ajan tuli vastaan pieniä ristiriitaisuuksia, jotka paljastivat hänen valehdelleen.
- Koki todella helposti että häntä SYytetään, vaikka olisin vain halunnut selvittää jonkin asian.
- Kaiken piti mennä aina hänen tavallaan tai ei ollenkaan. Omat menoni katsoivat kun vaan odotin koska Hänelle sopisi nähdä.
- Sanoi kuukauden tapailun jälkeen rakastavansa minua. Mutenkin suhteen alku oli lähes epätodellisen hieno. Hän lähes palvoi minua ja viestitteli koko ajan.
- Luulen että hän petti minua, mutta mitään ei ikinä myöntänyt. Lopulta järjestin aiheesta sellaisen julkisen episodin, sain hänet näyttämään huonolta kavereidensa edessä, "paljastin" hänet, että hän jätti minut. (sitä varmaan toivoinkin)
- Tämän jälkeen hän uhkaili tappavansa itsensä.
- Syytti edelleen minua kaikesta, minä olen sairas, mustasukkainen ja minä pilasin kaiken.

Tiedän että hänen lapsuutensa on sekava ja äitisuhteensa huono.

Eiköhän hän lopulta saanut selitettyä asiat mitkä pilasin, kaikille parhain päin, siinä hän oli niin hyvä.
8155
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 8

Vanhimmat
  • Päästä vaan irti, sulla ei ole menetettävää :)

    Muuten ihan tutun kuuloisia kohtia.

    Äänestä

  • - - kirjoitti:

    Päästä vaan irti, sulla ei ole menetettävää :)

    Muuten ihan tutun kuuloisia kohtia.

    Ihana kuulla, nimenomaan tuo ettei ole mitään menetettävää:)
    Sitä juuri pelkäsinkin, että olen itse väärässä ja jotenkin sekaisin - kuten hän minun väiti olevankin. Ja että menetin nyt jonkin suuren rakkauden.

    Minua ei enää ikinä kohdella miten huvittaa!

    Äänestä

  • sail to kirjoitti:

    Ihana kuulla, nimenomaan tuo ettei ole mitään menetettävää:)
    Sitä juuri pelkäsinkin, että olen itse väärässä ja jotenkin sekaisin - kuten hän minun väiti olevankin. Ja että menetin nyt jonkin suuren rakkauden.

    Minua ei enää ikinä kohdella miten huvittaa!

    Sun kannattaa ehkä vaan tehdä päätöksiä sen suhteen, että miten toimit itsesi kannalta rakentavasti niinä hetkinä kun sitä takapakkia pukkaa. Tunne-elämä meinaan on ihmisellä mikä se on.. Hieman hassu :D

    Eteenpäin vaan ja muistat sen, että sinun oma elämäsi on sinun omaa elämääsi ja että sinulla on vaikutusvalta siihen, mitä haluat siihen sisällyttää.

    Äänestä

Miten saan tämän asian käsiteltyä?? En todella tiedä. Vaikka TIedän mikä hän on, minulla on häntä järjetön ikävä!

Miten ajattelen, että pääsen hänestä eroon? Pois päästäni?

Nytkin minulla voisi olla ihana uusi suhde, rehelliseen, luotettavaan ja hyvään mieheen.
Mutta se vain sattuu kun ajattelen tätä exää koko ajan.
Toisen kosketus ja positiivinen huomio sattuu.

Miten pääsen yli narsistista?

Äänestä

Hae tukea ja apua vertaistukiryhmästä tai -puhelimesta. Puhuminen auttaa. Minulla ei ole parisuhdetta narsistin kanssa, vaan siskoni on narsisti. Olen loppu hänen vaateisiinsa, ja tiistaina tehnyt lopun. Syyttelyä, uhkailua, pelottelua ja hänen hyvyytensä vakuuttelua tulee jatkuvalla syötöllä. Vaikea tilanne. Ja perheen jäsenestä luopuminen luo surua. Tiedän miten vaikeaa asiaa on käsitellä ja tunteet heittelee härän pyllyä.
Voimia.

Äänestä

Kyllä kuulosti niin tutulta tuo kaikki. Irti vaan. Minullakin ongelmana oli se, että oli todella itse sitoutunut ja rakastunut, vaikkakin suhde oli lyhyt. Kyllä se helpottaa, aika auttaa ja "tyhjyyden tilalle" tulee vähitellen normaalia eloisaa elämää.

Meillä tuli ero, kun laitoin rajat hänelle. Sen jälkeen kaikki muuttui lopullisesti.

Rakkauden menettäminen sattuu. Minulla meni itselläni kuukausi huonovointisena, sitten helpotti. Luin kirjoja ja todella näin hänen häiriönsä selkeämmin. Oli hänellä lääkärinkin näkemys jo olemassa. Mutta aloin ymmärtää tapahtumia eri tavoin, kun luin lisää. Hallinnan tarve, pakottaminen (olemaan samaa mieltä), selittämättömät raivarit, epävakaus tunteissa, itsensä korostaminen... Narsistisen romahduksen jälkeen näkyi jo narsismin kaikki tyyppipiirteet, niitä hän ei pystynyt peittämään. Minusta lisäksi tuli ei toivottu, ahdistava henkilö hänelle, ristiriitaisuutta aiheuttava... pelottava...

Lue vaikkapa kirja "Miksi aina sinä?". Se on kirja, jossa ei liiotella häiriötä kuten joissakin kirjoissa. Joskus tulee olo, että kirjojen mukaan narsistinen käyttäytyminen on sellaista kuin ko. henkilöllä olisi kyltti otsassa... Me ollaan vaan niin pölläjä ettei huomata? Minusta asia ei ole ihan näin selvä. Narsismi paljastuu pikkuhiljaa. Ja sitä minunkin exäni pelkäsi. Tiesi ilmeisesti sisimmässään, että edelliset lukuisat suhteet olivat kaatuneet kaikki - samaan ongelmaan. Peili menee rikki.

Äänestä

"Sairas ja ristiriitainen olo. Enkä pääse suhteesta yli."

Joihinkin asioihin auttaa vain aika. Sulla on ilmeisesti ikävä sun oman elän hallintaa? Panosta siihen. Oman elämän hallinta ei tarkoita sinkuksi hakeutumista, vaan kykyä tasa-arvoiseen ja tasavertaiseen tervenarsistiseen parisuhteeseen. Jos sua ei kohdella tasa-arvoisesti ja kunnioituksella - sun kannattaa ajatella itsevastuuta. Vastuuta itsestäsi. Ja tehdä ratkaisut sen mukaisesti.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


sail to kirjoitti:

Joka toinen päivä mietin että eräs henkilö oli narsisti ja joka toinen päivä, että se oli rakkautta. Sairas ja ristiriitainen olo. Enkä pääse suhteesta yli.

Hän:
- Sai usein oloni selittämättömällä tavalla huonoksi. Ahdisti, aivan kuin joku olisi istunut rinnan päällä.
- Kun minulla oli mustelmiä hän kuvitteli ihmisten luulevan että hän oli ne aiheuttanut. (kuka oletuksena luulee näin?) Myöhemmin nipisteli pepusta, ensin leikillään. Sitten niin että se melkein sattui. Samalla ensin kehui ja sitten arvosteli minua. "Pitäähän sitä joku tasapaino olla"
- Ei ollut juurikaan kiinnostunut asioistani, eikä ollut kovin empaattinen.
- Raivostui mm. työkaverilleen pikkujutusta. Vaikka oli itse mokannut. Avautui tästä minulle.
- Flirttaili muille naisille silmieni edessä, eikä tuntunut ymmärtävän että se ei tuntunut kivalta.
- Kun tulin kavereiksi hänen kaverinsa kanssa, tuntui hän olevan mustasukkainen siitä. Ja käyttäytyi marttyyrimaisesti.
- Hänessä ei koskaan ollut mitään vikaa. Paitsi suhteemme alussa voi huonosti edellisestä erostaan. Sanoi tuntevansa syyllisyyttä ja olevansa masentunut. En tiedä yksityiskohtia.
- Ei juuri koskaan kertonut henkilökohtaisia asioitaan, vain pintaa. Hänestä ei saanut mitään todellista irti.
- Vaikka voin kuinka huonosti, en päässyt suhteesta eroon. Kuvittelin rakastavani häntä. (Luulen että rakastinkin, mutta oli siinä jotain muutakin, outoa.)
- Koko ajan tuli vastaan pieniä ristiriitaisuuksia, jotka paljastivat hänen valehdelleen.
- Koki todella helposti että häntä SYytetään, vaikka olisin vain halunnut selvittää jonkin asian.
- Kaiken piti mennä aina hänen tavallaan tai ei ollenkaan. Omat menoni katsoivat kun vaan odotin koska Hänelle sopisi nähdä.
- Sanoi kuukauden tapailun jälkeen rakastavansa minua. Mutenkin suhteen alku oli lähes epätodellisen hieno. Hän lähes palvoi minua ja viestitteli koko ajan.
- Luulen että hän petti minua, mutta mitään ei ikinä myöntänyt. Lopulta järjestin aiheesta sellaisen julkisen episodin, sain hänet näyttämään huonolta kavereidensa edessä, "paljastin" hänet, että hän jätti minut. (sitä varmaan toivoinkin)
- Tämän jälkeen hän uhkaili tappavansa itsensä.
- Syytti edelleen minua kaikesta, minä olen sairas, mustasukkainen ja minä pilasin kaiken.

Tiedän että hänen lapsuutensa on sekava ja äitisuhteensa huono.

Eiköhän hän lopulta saanut selitettyä asiat mitkä pilasin, kaikille parhain päin, siinä hän oli niin hyvä.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu