Kaksi ystävää on vuosien varrella käynyt luonani kylässä. Kumpikin heistä on sittemmin hyvin selkeästi antanut ymmärtää että heidän kotonaan ei sovi käydä. En ole sen koommin heitä kotiini kutsunut ja nykyään tapaan ihmisiä vain kodin ulkopuolella. Ja on yksi kolmas ystävä jonka kanssa kyläilimme puolin ja toisin vuosien varrella, mutta sitten hän alkoi vaan itse käydä luonani. Edelleen hän haluaisi käydä luonani, mutta sanoo että hänen oma asuntonsa on vain hänelle itselleen paikka jossa hän viettää aikaansa.
Olen ymmärtänyt että kaikkien näiden ystävien luona kyllä käy muita ihmisiä, mutta minut on suljettu pois. Syytä tähän en tiedä, koska edelleen pidän yhteyttä näiden ihmisten kanssa. Kaikenlaisia selityksiä aina kuulen siihen, miksei heillä voi käydä. Heillä siis saa käydä jotkut ihmiset, mutta minä en - vaikka he itse ovat käyneet minun luonani.
Tämä on pikkuasia, mutta jotenkin minua loukkaa että minun luonani on käyty "kurkistelemassa" ja sitten vetäydytään ja laitetaan oma ovi kiinni, että meille ei tarvitse tulla.
Kirjoitin tämän tänne lähinnä sen takia, että ajattelin että voi olla joillakin ihmisillä tapana vain mennä toisten luo ja sitä pidetään itsestäänselvänä eikä ehkä ymmärretä että se voi olla jonkun mielestä loukkaavaa.
En ole itse odottanut mitään ihmeellistä kestitsemistä, vain yhdessäoloa, mutta omien ystävieni mielestä sen täytyy tapahtua kotien ulkopuolella tai MINUN kotonani. Minulla on pieni asunto jossa on huono järjestys, tänne en kaipaa kurkistelijoita.
Ja kyllä minun mielestäni kaikki tapaamiset voi aivan hyvin hoitaa kodin ulkopuolella. Mutta on reilua kertoa ennen kuin menee toisen luo, että vastakutsua ei ole koskaan tiedossa. Ei pidä alunperinkään mennä toisen luo kylään jos ei itse vastavuoroisesti kutsu luokseen.
Olen ymmärtänyt että kaikkien näiden ystävien luona kyllä käy muita ihmisiä, mutta minut on suljettu pois. Syytä tähän en tiedä, koska edelleen pidän yhteyttä näiden ihmisten kanssa. Kaikenlaisia selityksiä aina kuulen siihen, miksei heillä voi käydä. Heillä siis saa käydä jotkut ihmiset, mutta minä en - vaikka he itse ovat käyneet minun luonani.
Tämä on pikkuasia, mutta jotenkin minua loukkaa että minun luonani on käyty "kurkistelemassa" ja sitten vetäydytään ja laitetaan oma ovi kiinni, että meille ei tarvitse tulla.
Kirjoitin tämän tänne lähinnä sen takia, että ajattelin että voi olla joillakin ihmisillä tapana vain mennä toisten luo ja sitä pidetään itsestäänselvänä eikä ehkä ymmärretä että se voi olla jonkun mielestä loukkaavaa.
En ole itse odottanut mitään ihmeellistä kestitsemistä, vain yhdessäoloa, mutta omien ystävieni mielestä sen täytyy tapahtua kotien ulkopuolella tai MINUN kotonani. Minulla on pieni asunto jossa on huono järjestys, tänne en kaipaa kurkistelijoita.
Ja kyllä minun mielestäni kaikki tapaamiset voi aivan hyvin hoitaa kodin ulkopuolella. Mutta on reilua kertoa ennen kuin menee toisen luo, että vastakutsua ei ole koskaan tiedossa. Ei pidä alunperinkään mennä toisen luo kylään jos ei itse vastavuoroisesti kutsu luokseen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
asuntooni ketään ulkopuolisia ihmisiä. Syystä, että asuntoni seinät ovat äänieristyksen suhteen olemattomat ja hörökorvaiset, kokoajan kotona olevat
naapurit kuuntelisivat korva seinässä keskusteluamme. Näen aina tuttujani jossain muualla, kuin kotonani. Vielä nuorempana asiat olivat toisin, mutta enää eivät.
Kotini on linnani, omaa valtakuntaani, johon eivät ulkopuoliset kuulu, tapaan mieluiten muitakin jossain muualla, kuin kotona.
Se on ihan OK tavata tuttuja kodin ulkopuolella. Sitähän voi mennä yhdessä vaikka elokuviin tai lenkkeilemään tai vaikka kahville jne. Mielestäni se on mukavampaakin kun ei aina tuijoteta samoja seiniä.
Itsekin joskus asuin asunnossa jossa äänieristys oli olematonta. Kun olin puhelimessa, laitoin varmuuden vuoksi radion soimaan taustaääneksi ettei ihan kaikki jutut kantaudu naapurin uteliaisiin korviin. :)
Asun yksiössä ja tavaraa on liikaa. Kaikki ei mahdu kaappeihin eikä kaikille tavaroille ole omaa paikkaa. Tähän ei ole mukava pyytää ketään ulkopuolista näkemään kaaosta.
No onpa omituisia "ystäviä". Kyllä mun ystävät saa tulla vaikka keskellä yötä mun luo ja toisinpäin myös.
Olen joskus kuullut sanonnan, että ystävä on sellainen jolle voi vaikka hädässä soittaa keskellä yötä. Tiedä sitten... Itse en soittele öisin enkä halua että minullekaan öisin soitellaan. Toki jos joku ihan hätätilanteessa soittaisi niin asia on toinen - en vaan tiedä osaisinko minä auttaa siinä tilanteessa?
Yksi noista ystävistä on ollut aika tarkka siitä että jonkun kellonajan jälkeen illalla ei enää hänelle soiteta. Jossain vaiheessa huomasin että hän itse saattaa soittaa minulle päin aika myöhäänkin? Ei tuota ole usein tapahtunut, mutta silti.
Eräs näistä mainituista ystävistä on välillä raivoissaan kun joku henkilö kyselee hänen kuulumisiaan mielestäni melko neutraalilla tavalla (ainakin sen mukaan mitä hän on minulle kertonut). Soitin eilen tälle ystävälle ja hän ei kerennyt jutella kun katsoi erästä TV-ohjelmaa. Tänä aamuna sitten tämä ystävä soittaa minulle ja tiedustelee kovaan ääneen minulta että oliko minulla eilen jotain tärkeää. Kun mainitsin jotain työnhausta - hän kovaan ääneen kysyy ONKO SINULLA NYT NIIN PAHA RAHATILANNE ETTÄ TÄYTYY SITÄ TYÖTÄ HAKEA? Kävi ilmi, että hänellä oli siellä joku vieras kylässä. Sanoin että en halua tällaisia henk.koht. asioita puhua kun siellä on ulkopuolisiakin kuulemassa. Tähän tämä ystävä alkoi huutaa, että se meni vessaan, eikä hän minun asioitani kellekään puhu. Ihmettelen että mitä varten piti huutaa, kai sinne vessaan muutenkin kuulee että minulla menee huonosti? Ja tämä "ystävä" on pari kertaa käynyt luonani ja on selittänyt asuntonsa ahtautta ym. jonka takia siellä hänen luonaan ei saa käydä kuin joku tietty - minä en saa siellä käydä.