Täälläkin ajoittain huonon itsekunnoituksen omasta kielestään omaavat suomalaiset penäävät eteläisen maan nimenkäyttöä (siis eesti nimen käyttöä).
Tässä jutussa hyvä vastaus näille nöyristelijöille:
"Kotimaisten kielten keskuksen Tutkija Helinä Uusitalo kertoo, että Eestin käyttäminen on sallittua, mutta suomenkielistä sanaa Viro suositellaan. Nimi tulee Virumaan maakunnan nimestä, ja sillä on pitkät perinteet. Suomalaiset kävivät kauppaa alueen asukkaiden kanssa jo 1000-luvulla.
"Viro-nimeä on käytetty naapuristamme myös vanhimmissa säilyneissä suomenkielisissä asiakirjoissa ja kansanrunoissa", Uusitalo kertoo sähköpostissa.
Se, että kutsumme naapuriamme Viroksi, ei itse asiassa ole mitenkään tavatonta. On yleistä, että kielissä naapurimaille on nimi, joka on eri kuin naapurien itsensä käyttämä.
"Tällaiset nimet ovat kehittyneet varhaisten historiallisten kosketusten aikana", Uusitalo kertoo. "Puhumme Ruotsista ja Venäjästä Sverigen ja Rossijan sijaan. Tuskin olemme pahoillamme, että naapurimme kutsuvat maatamme nimillä Finland ja Finljandija. Vastaavasti virolaiset kutsuvat omaa eteläistä naapuriaan nimellä Läti Latvijan sijaan ja latvialaiset Viroa nimellä Igaunija."
Sekään ei ole poikkeuksellista, että pienemmän alueen nimi vakiintuu kielessä koko maan nimeksi.
"Suomellakin tarkoitettiin aluksi vain nykyistä Varsinais-Suomea, ja Ruotsi-nimi perustuu Roslagenin maakunnan nimeen."
Naapurissa vieraillessaan suomalaiset usein kysyvät virolaisilta maan "oikeasta" nimestä. Tämä on Uusitalon mukaan aika nurinkurista: suomalainenhan silloin kysyy virolaiselta suomen kielen käytäntöjä, joita tämä ei välttämättä tunne.
Tässä jutussa hyvä vastaus näille nöyristelijöille:
"Kotimaisten kielten keskuksen Tutkija Helinä Uusitalo kertoo, että Eestin käyttäminen on sallittua, mutta suomenkielistä sanaa Viro suositellaan. Nimi tulee Virumaan maakunnan nimestä, ja sillä on pitkät perinteet. Suomalaiset kävivät kauppaa alueen asukkaiden kanssa jo 1000-luvulla.
"Viro-nimeä on käytetty naapuristamme myös vanhimmissa säilyneissä suomenkielisissä asiakirjoissa ja kansanrunoissa", Uusitalo kertoo sähköpostissa.
Se, että kutsumme naapuriamme Viroksi, ei itse asiassa ole mitenkään tavatonta. On yleistä, että kielissä naapurimaille on nimi, joka on eri kuin naapurien itsensä käyttämä.
"Tällaiset nimet ovat kehittyneet varhaisten historiallisten kosketusten aikana", Uusitalo kertoo. "Puhumme Ruotsista ja Venäjästä Sverigen ja Rossijan sijaan. Tuskin olemme pahoillamme, että naapurimme kutsuvat maatamme nimillä Finland ja Finljandija. Vastaavasti virolaiset kutsuvat omaa eteläistä naapuriaan nimellä Läti Latvijan sijaan ja latvialaiset Viroa nimellä Igaunija."
Sekään ei ole poikkeuksellista, että pienemmän alueen nimi vakiintuu kielessä koko maan nimeksi.
"Suomellakin tarkoitettiin aluksi vain nykyistä Varsinais-Suomea, ja Ruotsi-nimi perustuu Roslagenin maakunnan nimeen."
Naapurissa vieraillessaan suomalaiset usein kysyvät virolaisilta maan "oikeasta" nimestä. Tämä on Uusitalon mukaan aika nurinkurista: suomalainenhan silloin kysyy virolaiselta suomen kielen käytäntöjä, joita tämä ei välttämättä tunne.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Itse olen nuo väittelyt kuitannut toteamalla että naapurimaamme nimi riippuu siitä kumpaa kieltä puhutaan. Suomeksi siis Viro.
Sellaista sekaslangia kun ei sittenkään ole syntynyt, vaikka lähekkäin ollaan ja paljon matkaillaan.
Ajelin juuri 3 päivää Viroa ristiin rastiin, Tallina-Tarto-Haapsalu, ja taas huomasin kuinka nuoremmat ihmiset eivät enää suomea osaa kuin vanhempansa. Rääkitään siis ingliisen keeles.
Hyvin harva vanhemmistakin osaa suomea kun menet Harjumaalta pois. Eihän ne jossain etelä-virossa koskaan osannet suomea. Se on vain pohjois-virossa ja tallinnassa missä oli enemmän suomalaisia.
Että ryssäaikaan näkyi pohjois virossa suomen kanavat ja sitä kautta tuli kielitaitoa. Nyt vain ne oppivat suomea ketkä tulee tänne töihin ja heistäkin suurin osa vasta paikanpäällä. Loput panostaa englantiin koska australia ja jenkit ovat paikkoja mihin paljon lähtevät töihin.
Võrun kieli onkin oma juttunsa. ;)
Tällä hetkellä Viron kouluissa opiskelee suomea noin 1.500 koululaista, sisältäen siis koululaiset alakoulun 1. luokalta lukion viimeiselle luokalle.
Luulen, että virolaisten kielitaidossa suomen kielen puutteen ohella myös venäjän kielen puute on nykyään ja tulevaisuudessa ongelma. Ryssien kanssa kun kannattaisi käydä kauppaa, vaikka kuinka historia *ituttaisi.
Tänne sit vaan töihin kui ei oo töitä omilla nuorillakaan!