Onpas ankea ja yksinäinen elämä.. avomies sentään on (onneksi!), mutta ei yhtään ystävää tai edes kaveria. Ollaan asuttu avoliitossa vuosikausia jo, mutta ketään ei ole edes käynyt meillä kylässä. Ja aika vähälle käytölle on puhelinkin jäänyt, viiimeisen kolmen vuoden aikana minulle on soittanut vain avomieheni, äiti ja yhden kerran veljeni, siinäpä kaikki.. ja minä olen soittanut vain miehelleni ja äidilleni, jos ei lasketa mukaan työ muita arkiasioiden hoitamisia.
Työelämässä olen mukana, mutta en ole sieltäkään onnistunut löytämään ystäviä, jäänyt vain pinnallisella työkaveri-tasolle, eli jutellaan käytännössä vain ns. pakollisista työasiasioista. Mieheni on siis ainoa ja samalla paras ystäväni, jos häntä ei olisi niin elämäni olisi todella yksinäistä. Todella hankala enää yli 30v löytää uusia ystäviä, varsinkin kun olen itse ujo ja en kovin mielenkiintoinen persoona, kuka sitä viihtyisä tylsän ja hiljaisen ihmisen kanssa, ei kukaan.
Onko muita, jotka olisi näin yksinäisiä?
Työelämässä olen mukana, mutta en ole sieltäkään onnistunut löytämään ystäviä, jäänyt vain pinnallisella työkaveri-tasolle, eli jutellaan käytännössä vain ns. pakollisista työasiasioista. Mieheni on siis ainoa ja samalla paras ystäväni, jos häntä ei olisi niin elämäni olisi todella yksinäistä. Todella hankala enää yli 30v löytää uusia ystäviä, varsinkin kun olen itse ujo ja en kovin mielenkiintoinen persoona, kuka sitä viihtyisä tylsän ja hiljaisen ihmisen kanssa, ei kukaan.
Onko muita, jotka olisi näin yksinäisiä?
Vastaukset 11
Vanhimmat
On on täällä muitakin yksinäisiä, kuten minä. ja näin jatketaan...
Hei! Oli pakko jotenkin kommentoida yksinäisyyteesi! Vaikka en tiedä löydänkö sanoja jotka vois sua lohduttaa! Olen itsekin kokenut yksinäisyyttä ja koen vieläkin aika usein.. Sinulla on sen suhteen parempi kun sinulla on avomies, ja jos hän on sinulle luotettava, rakastettava jne.. Mut minulla kun on sellainen suhde joka on vähän sitä sun tätä... Vaikka minulla on lapsia useampia, monta sisarustakin mutta siltikin olen välillä todella yksinäinen, ehkä siinä on kyllä minunkin omaa syytä... En oikein osaa nyt sanoa muuta kuin tsemppiä, kirjoittele minulle jos haluat. Olen tosin vasta ottanut käyttöön tämän suomi24.fi, ja oikeastaan yksinäisyyteeni... Tämä on vähän kuin tutustumista millaista tämä on!!!???
Joo olen myös yksinäinen. Asun yksin, lapseton., eronnut ja sen verran ikää että ei enää ole helppoa saada ystäviä. Työttömänä ei ole myöskään niitä työkavereita. Mutta kylla viihdynkin paljon yksin. Mutta olisi kiva kun olisi paljon kavereita. Pitää nyt alkaa niitä hankkimaan ja miksei tämänkin kautta voisi olla yhteydessä muihin yksinäisiin.
Laita sähköpostiosoite tai messengerosoite niin olisi kiva tutustua! :)
Puheesta päätellen tarvitset kyllä kunnon miestä,kun tuntuu olevan halut tallessa!
Tiedän tunteen, minulla on myös aviomieheni paras ystäväni ja melkein ainoa...
samoin mulle voi kirjoitella:)
No täällä on ihmisiä jotka ovat yksinäisempiä jos se yhtään lohduttaa. Vaihtaisin kaikki ystäväni rakastavaan kumppaniin koska vain.
Minullekin voi kirjoitella, tai vielä parempi olisi jutustella ihan livenä oikeasti. Oletteko mistäpäin Suomea, olen itse Pohjois-Savosta..
Oisko yksinäisyys vielä tavallisempaa kuin ennen, kun niin monet on sosiaalisia vaan mediassa nykyään? Mullekin vois kirjotella/voisin kirjotella ja sitten vaikka tutustua henkilökohtaisestikin uusiin ihmisiin - mut mihin kirjoittaa? Meiliosotteet puuttuu.
luokaa profiilit