Mikä elektronisenmusiikin teko väline?

Jotkut tekevät tietokoneella, toiset tietokoneella ja syntikoilla, toiset luottavat pelkästään syntikoihin ja sekvenssereihin (nuottidata) ja sitten on niitä, jotka vaativat, että kaikkien laitteiden pitää olla analogisia (todella kallista).

Tähän digitaalinen vs. analoginen jaotteluun törmää jokainen, joka "konemusiikiksi" kutsuttuun genreen ja sen tuottamiseen tutustuu. Digitaalinen tarkoittaa bittien, ykkösten ja nollien murskaamista, joko tietokoneessa tai sitten erillisessä laitteessa, joka yhdistetään tietokoneeseen joko MIDI:llä (vanha standardi) tai USB:llä, eli ohjaaminen tapahtuu tietokoneesta. Myös erillisiä sekvenssereitä on olemassa, joilla voi korvata kokonaan tietokoneen roolin nuottidataan pohjaavana ohjaajana.

Analoginen tarkoittaa puolestaan oikeita virtapiirejä, vastuksia, kondensaattoreita, suodattimia, vahvistinpiirejä jne. Nämä laitteet ovat hintavia ja kun puhutaan klassikoista, kuten kolkista, TB303-boksista, Juno 60 -syntikasta tai Jupiterista, hinnat liikkuvat jo nelinumeroisissa luvuissa. Näistä löytyy myös digitaalisia emulaatioita, jäljitelmiä.

Näistä syntikat ja sekvensserit ovat erityisesti niiden suosiossa, jotka ovat kiinnostuneita livenä tapahtuvasta musiikista. Tietokoneet ovat puolestaan niille, jotka haluvat hioa kappaletta täydellisyyteen saakka, eli studiomuusikoille. Jotkut ovat sitä mieltä, että tietokoneiden sisällä pyörivä softa ei edelleenkään kuulosta yhtä hyvältä/ammattimaiselta kuin hardware, mutta se on makukysymys.

Sitten ovat syntikat, eli ne äänilähteet. Ne tuottavat kovin erilaista saundia ja teknologinen kehitys heijastuu myös musiikkiin. 80-luvun lopun house kuulostaa kovin erilaiselta kuin 2000-luvun house. Erilaiset musatyylit myös suosivat erilaisia teknologisia ratkaisuja, on chiptune-musiikkia (Commodore 64:n äänipiiri) ja on trancen supersahoja (JP8000). Tietyt merkit ovat myös tiettyjen muusikoiden/genrejen suosiossa. Esimerkiksi edellä mainitut kolkit, junot ja jupiterit ovat kaikki Rolandin syntikoita.

Helpointa olisi varmaankin selvittää em. artistien käyttämät laitteet, millainen rooli niillä on tuotantoprosessissa ja edelleen, miten niitä käytetään. Siitähän se saundi syntyy. Se nyt kuitenkin on varmaa, että sellaista määrää rahaa kenelläkään aloittelijalla ei ole, jotta tuollaisen studion saisi koottua kasaan tai onko siinä edes järkeä. Käytettynä löytää halpoja syntikoita. Niihin kannattaa ensin tutustua ja kokeilla, miten homma sujuu.

Halvimmillaan alkuun pääsee tietysti pelkällä tietokoneen sisällä pyörivällä softalla. Tarvitaan DAW, jossa on nuottidata, ja jolla ohjataan joko ulkoisia laitteita (syntikat ja rumpukoneet) tai tietokoneeseen asennettuja softapohjaisia syntikoita. Kumpiakin, sekä DAW:ja että softasyntikoita, saa ilmaisena, joskaan ei kovin ammattimaisina. Ammattimaiset DAW:t ja niistä professional-versiolisenssit ovat jo sitten hinnoissaan.

Jos soitaminen kiinnostaa, tietokoneeseen voi liittää erillisen koskettimiston, joka välitää pelkkää nuottidataa, ei siis toimi erillisenä syntikkana/äänilähteenä. Samplet ovat myös hyvä lisä, koska niistä löytyy klassisia saundeja rumpukoneista syntikoihin. Tämä lienee myös se järkevin tapa, jos tarkoituksena on: "...millä voisi aloittaa omien kappaleiden tekemisen valmiista soinnuista ja äänistä. En aio lähteä opettelemaan kitaran tai pianon soittoa..." Tällöin ei liene edes tarvetta sille ulkoiselle koskettimistolle. Koskettimiston lisäksi on olemassa myös muunlaisia ohjaimia, kuten NI:n Maschine, jolla voidaan ohjata monin eri tavoin DAW:n sisällä pyöriviä softasyntikoita. Nämä eivät siis ole syntikoita, vaan ohjaimia niille.

http://www.native-instruments.com/en/products/maschine/production-systems/maschine/

Tässä vähän tietoa Harrin tavasta tuottaa musiikkiaan:

http://www.musicradar.com/news/tech/interview-calvin-harris-on-software-hardware-and-hit-making-530744

Hän mainitsee haastattelussa mm. Logicin DAW:n sekä Rolandin Juno-G -syntikan, kuten myös analogisen efektipurkin "Electrix Filter Queen" ja muutamia vanhoja AKAI:n samplereita. Epäilemättä on paljon muutakin.

KIITOS! Luulisin nyt pääseväni hieman alkuun. Muitakin keskusteluja lukiessa käsitin, ettei musiikin tekeminen olekaan niin yksinkertaista... Pitänee perehtyä asiaan syvällisemmin, jotta tuleva mahdollinen ulosanti olisi työstämisen ja kuuntelemisen arvoista. Löysin vastauksesi lisäksi elektronisen musiikin tuotanto- artikkelin, jossa myös house mainitaan.

Ovatko netistä tilatut ulkomaalaiset laitteet kuitenkin laadukkaampia verrattuna musiikkikauppojen tarjontaan?

Tietokoneeseen liitettävä koskettimisto kuulostaisi hyvälle yhdistelmälle...

Osta tai homma FL Studio, monet valittavat olevan liian "helppo" hyvän musiikin tekoon mutta ei todellakaan. Aluksi toki hankalaa, mutta loppupeleissä helppo ja kelpo musiikinteko ohjelma. Youtube täynnä täynnä opetusvideoita (englanniksi). Itse nyt vuoden käyttänyt ja hyvin tyytyväinen... https://soundcloud.com/tony-barcker.

Ja niin on näköjään Avicii myös... ; ) http://www.youtube.com/watch?v=-dIcuU58Oy8

http://musiikintekija.com/ilmainen-musiikinteko-ohjelma/

Tässä on yksi hyvä ilmainen musiikinteko-ohjelma, muistuttaa hieman FL Studiota käyttöliittymän puolesta, mutta ominaisuuksia on vähemmän.

Uusin villitykseni on tehdä musaa Korgin Volca Bass synalla. Ei oo kallis ja on kokonaan analoginen. Käytän tietysti äänitys/miksaussoftaa apuna ja efektoinkin tekeleet tietokoneella. Tolla härvelillä pääsee hyvin alkuun vaikka arvostaisi analogista tyylisuuntaa. Vähän esimerkkejä:

Listen to Other I by Jusu #np on #SoundCloud

https://soundcloud.com/user-76594534/sets/other-i

Digitaali/analogia muunnin muuttaa datan sähkösignaaliksi, sähkösignaali värisyttää kaiutinta.

Dataa voi kirjoittaa vaikka windowsin muistiossa. Ohjelmalla se onnistuu paremmin. Ohjelmia on monia. Niitä voi koodata vaikka itse.

Traction 7 on vapautunut ja sen avulla voi toteuttaa itseään hyvin sujuvasti. Kannatt ensin katsoa Youtubesta ohjeet niin musiikinteko voi lähteä käyntiin

Wanha juttu mutta olkoon..

Mun tuli aloteltua musiikin tekeminen 1991
Amiga 500(&myöhemmin A1200) koneilla
trackereilla (Protracker&OctaMed).

Sitten 1995-97 "heräsin" rautapuolen tavaran
haalintaan -ja sillä tiellä ollaan yhä; tietokone on
saanut väistyä hardwarelaitteitten tieltä (taikka
sanottakoon että sen rooli musiikissa on mulla
pienentynyt lähinnä sekvenssien lopputyöstöön &kappaleitten viimeistelyyn, itse nauhoituksen
hoitavat Midi sekvensserit ja moniraitatallentimet).

Monikaan nykyisen nuoremman ikäluokan
musikantti tuskin viitsii käyttää vanhentuneita
menetelmiä joissa määrää kolminaisuus : Aika , Tila & Raha(/sen puute): kun on niin paljon helpompaa ja nopeampaa tuikata kevyt,pieni
(usein) rumpupadeilla varustettu muovinen Usb
-koskettimisto FL:n/Abletoniin tms. läppärissä - koko homma mahtuu sievästi pieneen nurkkaan.

Eipä silti, tuntuuhan se homma hyvin niinkin toi-
mivan.

Myöskin samplekirjastojen anti on nykyään varsin kattava; etteikö peräti lähes rajaton.
Tuntuisi että nimenomaan se rajattomuus on
itse haaste:valikoimaa on liikaa (on tietty käyttä-
jän oma valinta minkä kokoista samplevalikoimaa itse käyttää, mutta useimmiten kirjastot tuppaavat paisumaan moniin kymmeniin tai satoihin ja sitten ollaankin
jo äänien kanssa melko eksyksissä).

Tietysti koko prosessin juuressa on itse luovuus
ja kekseliäisyys miten omaa laitteistoaan ja ääni-
kirjastoaan käyttää. Tekstin tarkoitus ei ole tuo-
mita kenenkään toimintatapoja tai osoittaa sitä tai tätä menetelmää oikeaksi eli vääräksi.

Pienelläkin setupilla voi ihan hyvin saada ihmeitä
aikaan; perus Midi-casio(esimerkki) toimii siinä missä joku kalliimpi pianokoskettimistokin.

jmjarw