aloitan kanssasi uudelleen puhtaalta pöydältä. Ei riitä, että huiskaisemme murut pöydältä lattialle ja lakaisemme maton alle. Kuitenkin me kumpikin tiedämme niiden olevan siellä, eikä kumpikaan meistä halua nostaa mattoa ja lakaista niitä pois.
Vaan näin teemme....
Ensin on poistettava pöydästä vanhat maalikerrokset pois viimeistä hippua myöten, hiottava kolhut huolella sileäksi pinnaksi, koristeltava pinta uudella lakkakerroksella ja lopuksi pinnalle annetaan viimeinen silaus sitruunantuoksuisella huonekaluöljyllä.
Kun molemmat osallistuvat työhön, kumpikin osaa arvostaa kiiltävänä hohtavaa pöydän pintaa. Jatkossa huomaamme myös ajoissa pöydän pinnalle kertyvän pöykerroksen ja vuorotellen huolehdimme, että se pyyhitään puhtaaksi, ennenkuin se kertyy liian paksuksi.
Niin kauan kun meillä on puhdas pöytä, rakkautemme voi hyvin ja kiiltää.
Vaan näin teemme....
Ensin on poistettava pöydästä vanhat maalikerrokset pois viimeistä hippua myöten, hiottava kolhut huolella sileäksi pinnaksi, koristeltava pinta uudella lakkakerroksella ja lopuksi pinnalle annetaan viimeinen silaus sitruunantuoksuisella huonekaluöljyllä.
Kun molemmat osallistuvat työhön, kumpikin osaa arvostaa kiiltävänä hohtavaa pöydän pintaa. Jatkossa huomaamme myös ajoissa pöydän pinnalle kertyvän pöykerroksen ja vuorotellen huolehdimme, että se pyyhitään puhtaaksi, ennenkuin se kertyy liian paksuksi.
Niin kauan kun meillä on puhdas pöytä, rakkautemme voi hyvin ja kiiltää.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Kauniisti kirjoitit ja asiaa joka rivi.
Mun puhdas pöytä toimii talvisin mukavana lämmikkeenä joko istuimena tai polvien suojana.
Sen voi jättää ulos lumituiskuun. Lämmittää kylmänäkin. Se vain vahvistuu siitä. kun sen ottaa sisälle, se hohtaa hetkessä puhtauttaan ja se hylkii likaa. Se tuoksuu aina puhtaalle villalle. Se on huopunut. Vesi kimpoaa siitä kuin helmet lattialle. Sen voi laittaa kaappiin pieneen tilaan. Seon minun tyhjyyteni.
Omanlaisensa jokaisella on...
Niin on. Ja hyvä niin.
miksi?
hyvä, voisi kehitellä eteenpäinkin...
satuin sitruunan vaitamaan koivuun kun sattui olemaan miedompi versio.
eei jaksa
happamia sanoi kettu ja häntäänsä nuoli ;)
pihlaja urali
Mikä rakkaus???
Niinpä!!
eräs ihminen mielessä. Asiasta olemme jo keskustelleet. Välillämme ei ole tapahtunut mitään sellaista, miksi ei onnistuisi. Harkitsen kyllä vakavasti. Toinen kerta toden sanoo?
Eli tämä ei kohdistettu henkilöille, joilla ei onnistu, ei jaksa ja eivätkä tiedä mitä rakkaus on... Happamiahan ne joillekin.... Sääliksi käy kettua, joka häntäänsä joutui nuolemaan, kun ei ylety marjoihin ;)
Wikipediasta:
"Kettu ja pihlajanmarjat on Aisopoksen saduista tunnetuimpia. Sadusta on lähtöisin ilmaisu ”happamia, sanoi kettu pihlajanmarjoista”.
Tarina on seuraava: Kettu löysi pihlajapuun, ja halusi syödä marjoja. Hän yritti napata niitä puusta, mutta ne ovat liian korkealla. Jonkin aikaa turhaan yritettyään kettu totesi: ”Ne ovat kuitenkin happamia”, ja lähti murheissaan pois. Tarinan opetus on, että ihmiset tapaavat haukkua sellaisia asioita, joita he eivät saa."
aloituksena mukavaa luettavaa näiden viha-, katkeruus- ja pelkejuttujen joukossa.
Onnea yritykseen :)
Aloitus on täyttä asiaa. Juuri noin olisi syytä toimia, jos/kun. .
Uskoisin sen vaativan aikaa, kärsivällisyyttä ja rohkeutta. Ja tietysti rakkautta ja uskoa yhteiseen tulevaisuuteen. Kirjoitus antoi kipinää ajatteluun, kiitos.