Koulussa kun tehtiin jokin pikkuohjelma niin siitä saatiin aikaiseksi kymmeniä sivuja määritys- ja suunnittelu -dokumentaatiota. Luokkakaavioita, luokkakuvauksia, use-caseja, käyttötapaus -kuvauksia, viestiyhteyskaavioita, tilakaavioita ym.
Kuinka tarkasti teette suunnittelu -dokumentaatiot töissä? Jos alan soveltamaan tuota koulussa opittua käytäntöä niin kunnon ohjelmaa varten syntyisi tuota määrittely -suunnittelua tuhansia sivuja ja monia työtunteja.
Kuinka tarkasti teette suunnittelu -dokumentaatiot töissä? Jos alan soveltamaan tuota koulussa opittua käytäntöä niin kunnon ohjelmaa varten syntyisi tuota määrittely -suunnittelua tuhansia sivuja ja monia työtunteja.
Vastaukset 9
Vanhimmat
... ihan projektista.
Esim. aiemmin tein koodia 3G verkkoihin, jolloin kaikki pitää selvittää ja speksata TODELLA tarkkaan ennenkuin voi/saa aloittaa implementoinnin. Tämä johtuu siitä että kyseessä on erittäin laaja järjestelmä jossa on hillitön määrä rajapintoja ja riippuvuuksia kymmeniin eri tuotteisiin. Ja yhden releasen tekemiseen kuluu aikaa helposti pari vuotta.
Nyt tämän hetkisessä projektissa taas ei ole speksejä kirjoitettu käytännössä ollenkaan, koska kyseessä on pieni, erillinen tuote joka on täysin oma kokonaisuutensa. Ja aikaa projektin aloittamisesta tuotteen julkaisuun oli varattu vain n.5 kk, eli ei mitään saumaa käyttää aikaa speksaamiseen. Itse asiassa aiemmissa projekteissa on käytetty PELKÄSTÄÄN speksaamiseen tuon verran aikaa!
Käytännössä homma menee kyllä niin että ei sinun yleensä itse tarvitse tuollaisia asioita miettiä, vaan kyllä firmoissa on yleensä valmiit softakehitys prosessit joissa kerrotaan tasan tarkkaan että mitä speksejä pitää kirjoittaa, ja projektipäällikkö on se joka luo aikataulutuksen noille.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=108&conference=4500000000000139&posting=22000000004466316
-----
hmmmm... Koodasitko mahdollisesti ns. Object Browseria 3G:hen... Application Launcheria?...Vai mikä se nyt oli??? öh....Eli mahdollisesti radiorajapinnan määrittelysoftaa ? Vieläkö ko. projecti jatkuu ?
Ei siellä koulussa dokumentoinnista ihan sontaakaan puhuta. Mä(kin) olin koulun ohjelmointikurssien jälkeen sitä mieltä että luokka/sekvenssikaavioiden yms piirtäminen on ihan turhaa tai vähintään yliarvostettua puuhaa.
Nyt kun töissä on vääntänyt yhtä jos toistakin ohjelmistoprojektia niin huomaa suunnittelevansa ja dokumentoivansa duunit yhä tarkemmin ja tarkemmin. Niistä dokkareista on kuitenkin niiiiiin paljon helpompi tarkistaa jokin asia joka pitää muuttaa ja suunnitteluvaiheessa on PALJON helpompi korjata jokin logiikkavirhe kuin alkaa purkamaan isomman ohjelmiston jo valmiita rajapintoja..
Tietenkään ei ole mieltä tehdä 50 sivua dokumenttia 5 luokan ohjelmastakikkareesta, mutta kannattaa oikeasti opetella suunnittelemaan ja dokumentoimaan työnsä. Helpottaa omaa työsarkaa huomattavasti..
Moi, kyssäri:
Miten te softagurut pysytte selvillä mitä kaikkea JAVAan on jo valmiiksi koodattu ? Eli miten te tiedätte, että ette "keksi pyörää uudelleen" kun uuteen projektiin lähdette?
JAVAssa kun tuntuu kaikki olevan jo valmiina, on vain kysymys miten luokat pistää pakettiin ja metodeja käyttelee ja kutsuu.
Auttakaa tyhmää ?
Montako Valmista metodia JAVA 1.4.2:ssa on jo sisäänrakennettuna ??? huh
t. mie
No minulla yleisymmärrys Javasta ja sen kyvystä on tullut muutamien yleisten esittelyjen perusteella (l. kurssi tai kaksi) ja netin tutoriaaleista. ;)
Ja kun on aloittanut ohjelmoinnin yksinkertaisesta sovelluksesta, ja jatkanut kehitystä pikkuhiljaa vaativampiin, Javan luokat ovat tulleet väistämättä tutuiksi.
Ehkäpä paras kaikista avuista on kuitenkin google. Kirjoita Java ongelman nimi hakuriville, niin johan alkaa tulla vinkkiä käyttökelpoisista luokista. Sunin omat tutoriaalit on myös ihan ok.
Ja kun eteen tulee uusi luokka, sen kuvaus luetaan dokumentaatiosta. Samoin luokan metodit silmäillään läpi, jotta löydettäisiin mahdollisimman pitkälle se, mitä haetaan.
"JAVAssa kun tuntuu kaikki olevan jo valmiina, on vain kysymys miten luokat pistää pakettiin ja metodeja käyttelee ja kutsuu. " No joissain tapauksissa se on juuri näin.
Joo google ja javan api ovat hyviä. Jos vaikka pitää tehdä jotain tiedostoihin liittyvää niin hakee apista luokkaa tai pakettia file jotain. Tai sitten just googlen ongelman nimi niin saa vihiä luokista.
Ja kunnon editori auttaa metodien kanssa. Esim. eclipse. Kirjoittaa luokan ja painaa "." niin luetteloon tulee kaikki luokan metodit.
Ja tietty kun ite tai työkaveri on firmassa koodannu jonkun jutun jo kerran niin copy-pastea vaan =) Tietty asia pitää ymmärtää jotta sitä voi soveltaa omassa uudessa jutussa.
http://www.eclipse.org/
Aika suuri ladattava kokonaisuudessaan 85MB ?! Onko mahdollista ladata vain ko. editori käyttää tuota ohjelmien kirjoitteluun ja sitten käyttää J2SE:tä ohjelmien kääntämiseen ?
TAI onko olemassa mahdollisesti muita hyviä editoreita ?
Mä voisin veikata että ekan viiden ohjelmointivuoden aikana sä et tee oikeastaan ensimmäistäkään metodia jota ei olis jossain päin maailmaa jo joskus tehty... :)
Montako valmista metodia?! Johan niitä luokkiakin on niin paljon että hirvittää.. Mihin sä semmoista tietoa tarvit?
Mutta tosiaan joku java-editori on kyllä melkein välttämätön apu vähän laajempia juttuja koodatessa, JBuilder tai jonkun jo ehdottama Eclipse..
"Riittävän tarkasti" lienee kaikkivoipa vastaus.
Se mitä dokumentoidaan riippuu käytännöstä (esim. agile-ohjelmistoprosesseissa suunnittelun dokumentointi on taka-alalla, kun taas RUPssa (ja vanhemmissa prosessimalleissa) dokumentointi on huomattavasti raskaampaa. Mallinnuksessa & suunnittelussa yleensä painoarvo osuu sinne "tuntemattomalle" alueelle; turha triviaaleja asioita on suunnitella.