Kertokaas onko teidän mielestä 20 vuotias teiniäiti? Perustelkaa myös, kiitos:) Olen itse 19 vuotias ja jos kaikki menee niin kuin on suunniteltu oon 20 v, kun saan lapsen. Sehän ei ole itsestäänselvyys tietenkään, mutta jos haave toteutuu ja näin käy. Haluaisin tietää myös, miten te olette tulleet kohdelluiksi nuorena äitinä? Toivottavasti saan vastauksia:)
Mielipiteitä?
Eräs -85
9994
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
olin 18 kun rupesin odottamaan,hyvin kohdeltiin ja olin 19 kun sain lapsen,ei se tuntunut enään miltään teiniäitiydeltä.
nyt olen 20 ja tuntuu että lapsen myötä olen vanhentunut kauheasti.
ei ole tullut minkäänlaista kritiikkiä iästä.
Kiva kuulla, että sinuun ei ainakaan olla suhtauduttu negatiivisesti:)
mielestäni et ole teiniäiti. teiniäideiksi lukisin alle täysi-ikäiset. meinaan mun isosisko sai lapsen juuri 20v ja oli jopa isovanhempiemme mukaan kaikkea muuta ku teini-äiti! toisaalta tuo on vähän typerä tuo sana teini-äiti..
Muistaakseni teiniäiti sana määritellään, että kaikki alle 20-vuotiaat ovat teiniäitejä. Joku on joskus tällä palstalla sanonut, että nineteen:kin vittaa siihen teiniin. Onhan sekin totta, eli tuohon kahteen kymmeneen asti on jokaisen luvun perässä tuo teen=teini, paitsi sitten kymmenen tois4ella puolella olevat luvut.
Eli omasta mielestäni ja yleisesti olet teiniäiti. Joskin täysi-ikäinen teiniäiti.
Tässä vastaus, jonka laitoin yhteen toiseen keskusteluun, mutta pätee tähänkin:
20-vuotias ei välttämättä enää ole teini. Itse en kyllä siinä iässä ois ollut valmis lastentekoon, mutta se lienee juuri nimenomaan yksilöllistä. Monilla ystävilläni on nuoret äidit (n.19-vuotiaana ovat tehneet lapset), omat vanhempani ovat taas ikäänkuin toista "ääripäätä", eli lapset on tehty yli kolmikymppisinä. Enpä nyt nää kasvatuksessamme suuria eroja, vaikka vanhemmilla on ikäeroa reilu kymmenen vuotta. Itse olen tällä hetkellä 22-v. Yhdet opinnot on takana ja vakituinen työpaikka. Veri vetää kyllä vielä yliopistolle, mutta niin on kyllä vauvakuumekin sitä luokkaa, että en tiedä voiko sitä vastustaa enää kauaa! ;) Opiskella voi lapsenkin kanssa, se on tullut todistettua moneen kertaan, joten eivät ne ole toisiaan poissulkevia asioita. Jos tässä rupeaa odottelemaan, että saa ne yliopisto-opinnotkin hanskattua, niin pian sitä ollaan jossain kolmenkympin paremmalla puolella ja lapsen voikin sitten unohtaa. No thanks. Uskon äitiäni, joka sanoo, että "ei niitä lapsia vielä ole pakko tehdä, mutta jos mahdollista, niin älä odottele niin pitkään kun minä".
Onko lapsen isä kuvioissa?
On tietenkin. Elämme onnellisessa avoliitossa, kihloissa 1.5 vuotta ja yhdessä kolmisen vuotta.
täytän 19 ennenkuin lapseni syntyy...minun ja mieheni vanhemmat ja sisarrukset suhtautuvat minuun nyt ylisuojelevasti...aika huvittavaa...negatiivista palautetta en ole saanut...naurattaa jo valmiiksi miten vanhempamme nostavat päivä päivältä ensimmäistä lapsenlastaan jumalan asemaan...=)
hei!
olin itse 17.v kun sain lapsen!!!
kaikki kauhistelivat että mun nuoruus meni siinä ja et ikinä enää mihinkään pääse ku lapsi pyörii jaloissa!
ei oo totta....mä oon menemiseni menny ja jos miehen kanssa johonki halutaan ni kyllä aina apua löytyy!!!nykyään ku kahtoo kadulla noita vaunuja työnteleviä äitejä niin ne on todella nuoria!tuntee ittensä ihan eri ihmisex!ei oo enää teiniäiti olo!oon 19.v nyt ja enää en ihmisten mielipiteistä välitä!!!jos ne ei hyväksy mun ikää ja sit et lapsen oon nuorena tehny ni se on niitten ongelma!!!