reumako?

Voipa kai tuo olla.
Reumojahan on monenlaisia ja asteisia. Kannattaa käydä lääkärillä kysymässä näitä asioita.

Nivelpsoriasis, jos kerran ihottumaa ja nivelkipuja? Reumalääkärillä kannattaisi käydä ennen kuin noille niksauttajille menee:)

Lisätään vielä valkosormisuus ja anemia.
Työterveys on ihan pyllstä, ei se anna ko särkylääkettä, vaikka kaikki vaivat on sinne kirjattu. Kunnalliseen vissiin mentävä, kunhan saa näytepalasta tulokset.

Nivelet ei ole turvoksissa, anakaan paljoa. Yliliikkuvuutta kylläkin. Kynnet on aina ollu ok.

Eikös työterveyden kuulusi kuitenkin lähettää erikoislääkärille esim. fysiatrille? Minä sain työterv.lääkäriltä lähetteen kunnallisen puolen fysiatrille, joka sitten määräsi jatkotutkimuksia.

Keliakia?

Mene lääkäriin vaikka terv.keskukseen. Minulla reuma, diagnosoitu 2010, vaikka sinun oireitasi vastaavat nivel- ja selkäkivut alkoivat jo 1996. Silloin tutkittiin, eikä löydetty reumaa(tutkimukset Kiljavan sair. reumatologilla), todettiin artriitiksi kun alkoi polvien tosi kovalla kivulla ja turpoamisella. Vuodessa kivut hellitti ja tuli uud. -98, taas tutk. Myöh.kipuja kaikkialla ilman turvotusta! Juuri kuten sinulla. Sisätautilääk. totesi heti reumaksi kun verikokeet näytti tulehdusarvoissa ja Reumafaktorit koholla. Hoidettiin vuosia tulehduskipulääkkeillä, Mobic. Sitten menin yksityisesti reumatologille ja tarkkojen tutkimusten jälkeen sain diagnoosin ja reumalääkkeet. Kipuja tuntuu nykyisin vain tuulisella ja sateisella ilmalla. Myös olen sair.migreeniä aina, sekä liittyy reumaan myös, perunasta sama oire, jne.

Viljat ja/tai maitotuotteet pois 4-8 viikoksi. Kokeile kumpi oireet aiheuttaa. Voi olla, että kumpikaan ei sovi.

Jos jopa kolmasosa suomalaisista kärsii ärtyneen suolen oireyhtymästä, tai muista ongelmista joissa viljojen välttäminen auttaa, niin sinä voit olla niistä yksi.

http://personal.inet.fi/koti/remeli/viljat.htm

http://personal.inet.fi/koti/remeli/kalsium.htm

Lisäksi C- ja D-vitamiinia tarvitaan purkista sekä magnesiumia ja kalaöljyä.

C- ja D-vitamiinin sekä magnesiumin ja Omega-3 rasvahappojen puute on mm. Suomalaisten yleisin ravitsemuksellinen puutos.

C-vitamiinia 500-1000mg / vrk (10–20 prosenttia läntisestä väestöstä kärsii uusienkin tietojen mukaan yhä C-vitamiinin puutteesta, Suomessa luultavasti vielä useampi). C-vitamiinia kannattaa tankata joka päivä. C-vitamiinin puutos altistaa lukuisille eri sairauksille. Kun C-vitamiinia ei ole riittävästi, sitä ei riitä kaikkiin kehon soluihin ja kudoksiin. C-vitamiinin lisäämisestä ei ole haittaa, sillä sitä ei voi saada liikaa. C-vitamiini on vesiliukoinen ja ylimäärä huuhtoutuu pois virtsan mukana.

D-vitamiinia 50-125µg / vrk

Magnesium (sitraattia) 200-400mg/vrk, kalsiumin ja magnesiumin suhde on 2:1

Pohjoismaiset terveysviranomaiset suosittelevat aikuisille Omega-3 rasvahappoja 1-2 grammaa päivässä eli esim. villiä lohta vähintään 150 grammaa päivässä. Eli käytännössä kaikkein tulisi syödä Omega-3 rasvahappoja lisäravinteena purkista. Raskauden aikana Omega-3 rasvahappojen tarve jopa tuplaantuu. Omega-3 rasvahapolla on tärkeä rooli mm. aivotoimintojen säätelyssä, tulehdusten ehkäisemisessä ja immuunijärjestelmässä.

Vuoden D-vitamiinit saa kympillä iHerbistä.

Muut saa todella edullisesti Citymarketin luontaistuotehyllystä. Eli kuukausihinnaksi tulee n. 5€.

Ruuan merkitys D-vitamiinilähteenä on vähäinen: 90% ihmisen D-vitamiinista on peräisin iholta (ellei hän ota D-vitamiinia ravintolisänä). Suomalainen saa ruoastaan alle 10µg D-vitamiinia päivää kohti. Suomessa auringonvaloa on riittävästi D-vitamiinin valmistukseen vain toukokuun alusta elokuun loppuun eli kun UVB-indeksi on vähintään 3, kello 10-16 välisenä aikana vähintään kädet ja jalat paljaina 30 minuuttia päivittäin. Joskus lähes koko kesä on niin pilvinen, kylmä tai sateinen, että pelkästään auringosta on vaikea saada riittävästi D-vitamiinia.

Kaikkein huonoin tilanne on afrikkalaista syntyperää olevilla maahanmuuttajilla, joilla esiintyy usein erittäin vakavia D-vitamiinin puutoksia. Syynä tähän on tumma iho ja ruokavalio. Heidän kotimaassaan UVB-indeksi on lähes läpi vuoden 8-15, kun Suomessa se on keskikesällä 3-6. Talvella Suomen UVB-indeksi on 0.

D-vitamiinia pitää syödä niin paljon, jotta veren D-vitamiinipitoisuus nousee luonnolliselle (kesäauringon nostamalle) tasolle, joka on keskimäärin 125 nmol/l. Lukuisten tutkimusten valossa tämä tarkoittaa vähintään 50µg D-vitamiinia päivässä. Yleensä 100µg ja jopa enemmänkin, jos on isokokoinen ihminen. Pienille lapsille hiukan vähemmän.

Meillä "asiantuntijat" Christel Lamberg-Allardt ja Suvi Virtanen jatkuvasti mediassa toistavat iänikuista mantraansa 10 µg/vrk annoksesta, jota ei saa ylittää. Se on epäeettistä ja väärää. Sama jos hoitaisi päänsärkyä jalkarasvalla. Ainoastaan osa pienistä lapsista saavuttavat tällä annoksella veren D-vitamiinipitoisuuden 50 nmol/l, jonka he väittävät riittävän kokonaisterveydelle. Muilla ihmisillä veren D-vitamiinipitoisuus on selvästi alle 50 nmol/l.

Lisäksi he pelottelevat syövällä ja kuolemalla, jos annostuksen ylittää, vaikka D-vitamiinin puutos on linkitetty yli 70:een syöpätyyppiin ja lukuisiin eri sairauksiin (mm. I-tyypin diabetes, MS-tauti, reumataudit jne...), jotka Suomessa ovat erittäin yleisiä verrattuna päiväntasaajalla asuviin ihmisiin.

Pelkästään luuston hyvinvoinnin kannalta suositeltava veren D-vitamiinipitoisuus on yli 80 nmol/l ja kokonaisterveyden kannalta 100-150 nmol/l.

Nykypäivän lääkärin pitäisi ymmärtää, että veren D-vitamiinipitoisuuden määritys kuuluu tärkeänä osana potilaan hoitoon ja sairauksien diagnosointiin siinä missä perusverenkuva, kilpirauhasarvot sekä kolesteroli- ja verensokeritutkimuksetkin.

Eli jos ette syö D-vitamiinilisää, aloittakaa nyt!

Kannattaa seurata D-vitamiiniasioita Lääkäri Matti Tolosen sivuilta, vaikka ei hänen mainostamiaan vitamiineja söisikään.