Minulla on pernisiöösi anemia vuodesta 2009 ja cohem depot injektiona menee 2 kk:den välein. Myös ihottumaa on tullut vuosien varrella lisää. En tiedä johtuuko ihottuma pernisiöösi anemiasta ja ruokavaliosta. Pitäisikö jättää kaikki viljatuotteet ja maitotaloustuotteet pois ruokavaliosta? Minulla ei ole keliakiaa, vilja-allergiaa eikä maitoallergiaa, labroissa kävin. Ihotautilääkärissä olen myös käynyt ja diagnoosi atooppinen ihottuma. Ihottumaa on käsivarsissa, alaselässä ja jaloissa. Ennen kuin sairastuin pernisiöösi anemiaan, minulla ei ole ollut ihottumaa. Onko muille tullut ihottumaa, jotka sairastaa pernisiöösi anemiaa?
Pernisiöösi anemia
IHOt
3283
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Mistä anemiasi johtuu?
Folaatin ja tai B12-vitamiinin puutteesta?
Keliakiasta?
Viljat pois vähintään 4 viikoksi. Kokeile miten vaikuttaa. Voi olla, että maitokaan sovi.
http://personal.inet.fi/koti/remeli/viljat.htm
http://personal.inet.fi/koti/remeli/kalsium.htm
Lisäksi C- ja D-vitamiinia tarvitaan purkista sekä magnesiumia ja kalaöljyä.
C- ja D-vitamiinin sekä magnesiumin ja Omega-3 rasvahappojen puute on mm. Suomalaisten yleisin ravitsemuksellinen puutos.
C-vitamiinia 200-1000mg / vrk
C-vitamiinia kannattaa tankata joka päivä. C-vitamiinin puutos altistaa sairauksille. Kun C-vitamiinia ei ole riittävästi, sitä ei riitä kaikkiin kehon soluihin ja kudoksiin. C-vitamiinin lisäämisestä ei ole haittaa, sillä sitä ei voi saada liikaa. C-vitamiini on vesiliukoinen ja ylimäärä huuhtoutuu pois virtsan mukana.
D-vitamiinia 50-125µg / vrk
Magnesium (sitraattia) 200-400mg/vrk, kalsiumin ja magnesiumin suhde on 2:1
Omega-3 rasvahappojen tarve on jopa 1 gramma päivässä eli esim. villiä lohta 150-200 grammaa päivässä. Eli käytännössä kaikkein tulisi syödä Omega-3 rasvahappoja lisäravinteena purkista.
Vuoden D-vitamiinit saa kympillä iHerbistä.
Muut saa todella edullisesti Citymarketin luontaistuotehyllystä. Eli kuukausihinnaksi tulee n. 5€.
Ruuan merkitys D-vitamiinilähteenä on vähäinen: 90% ihmisen D-vitamiinista on peräisin iholta (ellei hän ota D-vitamiinia ravintolisänä). Suomalainen saa ruoastaan alle 10µg D-vitamiinia päivää kohti. Suomessa auringonvaloa on riittävästi D-vitamiinin valmistukseen vain toukokuun alusta elokuun loppuun eli kun UVB-indeksi on vähintään 3. Joskus lähes koko kesä on niin pilvinen, kylmä tai sateinen, että pelkästään auringosta on vaikea saada riittävästi D-vitamiinia. Auringosta saat D-vitamiinia, mutta vain silloin kun varjosi on lyhyempi kuin sinä itse. Siis lyhyen aikaa keskipäivällä, noin kello 10-16 vähintään kädet ja jalat paljaina.
Huonoin tilanne on afrikkalaista syntyperää olevilla maahanmuuttajilla, joilla esiintyy usein erittäin vakavia D-vitamiinin puutoksia. Syynä tähän on tumma iho ja ruokavalio. Heidän kotimaassaan UVB-indeksi on lähes läpi vuoden 8-15, kun Suomessa se on keskikesällä 3-6. Talvella Suomen UVB-indeksi on 0.
D-vitamiinia pitää syödä niin paljon, jotta veren D-vitamiinipitoisuus nousee luonnolliselle (kesäauringon nostamalle) tasolle, joka on keskimäärin 125 nmol/l. Lukuisten tutkimusten valossa tämä tarkoittaa vähintään 50µg D-vitamiinia päivässä. Yleensä 100µg ja jopa enemmänkin, jos on isokokoinen ihminen. Pienille lapsille hiukan vähemmän.
Meillä "asiantuntijat" Christel Lamberg-Allardt ja Suvi Virtanen jatkuvasti mediassa toistavat iänikuista mantraansa 7,5-10 µg/vrk annoksesta, jota ei saa ylittää. Se on epäeettistä ja väärää. Sama jos hoitaisi päänsärkyä jalkarasvalla. Ainoastaan osa pienistä lapsista saavuttavat tällä annoksella veren D-vitamiinipitoisuuden 50 nmol/l, jonka he väittävät riittävän kokonaisterveydelle. Muilla ihmisillä veren D-vitamiinipitoisuus on selvästi alle 50 nmol/l.
Lisäksi he pelottelevat syövällä ja kuolemalla, jos annostuksen ylittää, vaikka D-vitamiinin puutos on linkitetty yli 70:een syöpätyyppiin ja lukuisiin eri sairauksiin (mm. I-tyypin diabetes, MS-tauti, reumataudit jne...), jotka Suomessa ovat erittäin yleisiä verrattuna päiväntasaajalla asuviin ihmisiin.
Pelkästään luuston hyvinvoinnin kannalta suositeltava veren D-vitamiinipitoisuus on yli 80 nmol/l ja kokonaisterveyden kannalta 100-150 nmol/l.
Nykypäivän lääkärin pitäisi ymmärtää, että veren D-vitamiinipitoisuuden määritys kuuluu tärkeänä osana potilaan hoitoon ja sairauksien diagnosointiin siinä missä perusverenkuva, kilpirauhasarvot sekä kolesteroli- ja verensokeritutkimuksetkin.
Eli jos ette syö D-vitamiinilisää, aloittakaa nyt!
Kannattaa seurata D-vitamiiniasioita Lääkäri Matti Tolosen sivuilta, vaikka ei hänen mainostamiaan vitamiineja söisikään.
Anemiani johtuu B12 vitamiinin puutteesta, joka ei imeydy elimistööni, siksi saan 2 kk:den välein cohem debot injektiona.
Hankalaa jättää kokonaan viljatuotteet ja maitotuotteet pois ruokavaliosta, koska töissä työpaikka ruokailu ja pitää olla työantajalle lääkärin lausunto ettei syö 4 viikkoon viljaa tai maitotuotteita. Pitäis vaan varata aika lääkärille ja selittää tilanne, jotta kirjoittais lausunnon. Työn ulkopuolella kylläkin onnistuu jättää pois ruokavaliosta viljat ja maitotuotteet.
Syön ravintolisiä: monivitamiineja, d-vitamiinia ja omega-3:sta.
Liikunnallakin on hyötyä, kun laittaa kuona-aineet liikkeelle samoin veden juonti.
Miksi B12 ei imeydy?
Jätä viljat ja kokeile pääsetkö oireistasi eroon.
Töissä vaan syöt kaikkea muuta kuin viljaa. Näin minäkin teen, kun on pakko.
Molempia ei tarvii jättää, jos vika on vain toisessa.
Yleensä se on viljat.