Yksityinen pysäköinninvalvonta ei varsinaisesti voi suorittaa pysäköinninvalvontaa lain tarkoittamassa mielessä, vaan ainoastaan valvoa sopimuslakiin perustuvaa (hijaisten) sopimusten noudattamista.
Jos he suorittaisivat poliisille tai pysäköinninvalvojille laissa määrättyä valvontatehtävää, olisi kyseessä virkavallan anastus, sillä joka toista erehdyttääkseen ilman lakiin perustuvaa oikeutta ryhtyy toimeen, jonka vain julkista valtaa käyttävä toimivaltainen viranomainen saa tehdä on tuomittava virkavallan anastuksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi. Ja koska toiminta on ollut hyvin laajamittaista, ei siitä sakoilla selviäisi.
Parkkikusettajat valvovat siis sopimuslain nojalla ns. hiljaisia sopimuksia, joihin varmuudella ei kuulu minkäälaista, taas tieliikennelaissa tunnettua, huolellisuusvelvoitetta havaita jotain sopimuskylttejä.
Eli yksinkertaisesti, jos et ole huomannut kusettajien kylttejä, sinun ei tarvitse maksaa hiljaiseen sopimukseen perustuvia maksuja. Jos taas jakavat tieliikennelain huolellisuusvelvoitteeseen perustuvia rangaistuksia, syyllistyvät virkavallan anastukseen.
Jos he suorittaisivat poliisille tai pysäköinninvalvojille laissa määrättyä valvontatehtävää, olisi kyseessä virkavallan anastus, sillä joka toista erehdyttääkseen ilman lakiin perustuvaa oikeutta ryhtyy toimeen, jonka vain julkista valtaa käyttävä toimivaltainen viranomainen saa tehdä on tuomittava virkavallan anastuksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi. Ja koska toiminta on ollut hyvin laajamittaista, ei siitä sakoilla selviäisi.
Parkkikusettajat valvovat siis sopimuslain nojalla ns. hiljaisia sopimuksia, joihin varmuudella ei kuulu minkäälaista, taas tieliikennelaissa tunnettua, huolellisuusvelvoitetta havaita jotain sopimuskylttejä.
Eli yksinkertaisesti, jos et ole huomannut kusettajien kylttejä, sinun ei tarvitse maksaa hiljaiseen sopimukseen perustuvia maksuja. Jos taas jakavat tieliikennelain huolellisuusvelvoitteeseen perustuvia rangaistuksia, syyllistyvät virkavallan anastukseen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Yksityinen valvonta perustuu siihen että eri laeista poimitaan vaan omaan rahastukseen soveltuvat kohdat mutta muuten samoja lakeja ei noudateta
Yksityinen valvonta Suomessa laitonta muualla, kuin omakotitaloissa ja -tiloissa.
Suomen laki ei tunne sopimuksia, joissa KAKSI ihmistä päättää KOLMANNEN elämisen oikeuksista erilaisiin maksuihin.
Näppäriä nuo hiljaiset sopimukset! Kannattaisi ottaa käyttöön muuallakin:
Työsopimus (Lukemalla sopimuspaperin hyväksyt ehdot)
Sopimus autokaupasta (Astumalla liikkeeseen hyväksyt ehdot)
Sopimus lankapuhelinliittymän kaupasta (Omistamalla puhelinpistokkeen hyväksyt ehdot)
Vuokrasopimus (Hengittämällä hyväksyt ehdot)
Sopimus kuukausittaisesta suoraveloituksesta eläinsuojeluyhdistykselle (Kävelemällä kadulla kettutytön ohi hyväksyt ehdot)
Vakuutussopimus (Katsomalla Lähitapiolan TV-mainoksen hyväksyt ehdot)
Sopimus omaisuudenjaosta (Kuolemalla hyväksyt ehdot)
Jos parkkibisnes olisi totta Suomen lakien mukaan, niin kaikki tuo esittämäsi olisi myös totta.
Ja tämäkin olisi totta: Sinä ja minä teemme parkkifirman omistajasta hiljaisen kolmikantaholhoussopimuksen.
Parkkifirmatoiminta ei ole lakien mukaan mahdollista Suomessa muualla, kuin omakotitalotonteilla ja -tiloilla isäntien niin halutessa.
Oy ParkCom Ab valehteli käräjäoikeudelle, hovioikeudelle ja KKO:lle laittoman maksullisen valvontasopimuksensa maanomistajien /-haltijoiden tekemäksi sopimukseksi. Helsingin kaupunkia maanomistajana ohjaa maanvuokralaki järjestyssääntöineen Jakomäen Kiinteistö Oy:ssä.
Sitaatti KKO:n päätöksestä: "9. Kiinteistön omistajalla ja haltijalla on oikeus määrätä omistamansa tai hallitsemansa alueen käytöstä, jollei sitä ole laissa kielletty.
Myös perustuslain 1 luku, 2 §, jossa todetaan, että "kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia". Suomen lain ulkopuoliset parkkifirmathan ovat sanan täydessä merkityksessä julkisia toimijoita yleisillä liikennealueilla. Samoin asukkaiden yksityisalueella olevat pihat kuuluvat kotirauhan suojaamiin paikkoihin.
Jakomäen Kiinteistöt Oy:llä isännöitsijöineen ei ole maankäyttöoikeudellisia oikeuksia maanomistajan (Helsingin kaupungin) nimissä muuttaa maanomistajan ja -haltijan välisiä sopimusehtoja järjestyssääntöineen. Katso laki alla:
1 LUKU Yleiset säännökset
1 § Sopimukseen, jolla kiinteistö tai alue annetaan määräajaksi tai toistaiseksi vuokralle määräsuuruista maksua vastaan, on sovellettava, mitä tässä laissa säädetään.
3 § Kirjallisesti tehtävään vuokrasopimukseen on otettava kaikki sopimusehdot. Ehto, jota ei ole sopimukseen otettu, on mitätön. Sopimusehdon muutos tai lisäys ja vuokraoikeuden siirto on myös tehtävä kirjallisesti.
6 § Vuokra-alueen tai sen osan luovuttaminen toisen hallintaan on kielletty, jollei toisin ole sovittu. Vuokraoikeuden siirrosta eräissä tapauksissa säädetään jäljempänä.
20 d § (17.12.2010/1140)
Vuokralaiselle 19, 20, 20 a tai 20 c §:n mukaan kuuluvia oikeuksia rajoittava sopimusehto on mitätön.
5 LUKU Muu maanvuokra
72 § Milloin kiinteistö tai alue annetaan vuokralle käytettäväksi muuhun kuin 2–4 luvussa mainittuun tarkoitukseen, on sellaiseen maanvuokraan sovellettava tämän sekä 1, 6 ja 7 luvun säännöksiä.
I OSA
YLEISET PERIAATTEET, OSAKKEET JA YHTIÖVASTIKE
1 LUKU Lain soveltamisala ja asunto-osakeyhtiön toiminnan keskeiset periaatteet
10 § Osakkeenomistajien yhdenvertaisuus
Kaikki osakkeet tuottavat yhtiössä yhtäläiset oikeudet, jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin. Yhtiökokous, hallitus tai isännöitsijä ei saa tehdä päätöstä tai ryhtyä muuhun toimenpiteeseen, joka on omiaan tuottamaan osakkeenomistajalle tai muulle epäoikeutettua etua yhtiön tai toisen osakkeenomistajan kustannuksella.
12 § Tahdonvaltaisuus
Osakkeenomistajat voivat yhtiöjärjestyksessä määrätä yhtiön toiminnasta. Yhtiöjärjestykseen ei voida ottaa määräystä, joka on tämän lain tai muun lain pakottavan säännöksen vastainen.
24 LUKU (9.6.2000/531) Yksityisyyden, rauhan ja kunnian loukkaamisesta
11 § (9.6.2000/531) Määritelmä
Kotirauhan suojaamia paikkoja ovat asunnot, loma-asunnot ja muut asumiseen tarkoitetut tilat, kuten hotellihuoneet, teltat, asuntovaunut ja asuttavat alukset, sekä asuintalojen porraskäytävät ja asukkaiden yksityisaluetta olevat pihat niihin välittömästi liittyvine rakennuksineen.
Hallituksella on aina oikeus erottaa isännöitsijä tehtävästään. Erottamiselle ei tarvitse antaa mitään erityistä syytä. Yleinen luottamuspula riittää perusteeksi erottaa isännöitsijä. Erottaminen tulee voimaan välittömästi, jollei hallitus päätä myöhemmästä ajankohdasta.