Vuosi sitten melkein vedin lipun salkoon "sen päivän" kunniaksi, itkin ja surin häntä. Juuri äsken tajusin, että se vuosipäivä oli jo toissapäivänä, enkä mä edes muistanut sitä. Tajusin, ettei mulla ole enää kiihkeitä tunteita häntä kohtaan, ikävöinti oli vain päällejäänyt tapa. Eli, kevyesti ja seikkailumielellä kesää kohti;)
Ikävöin näköjään muistoja :0
tästä se alkaa;)moi
6195
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Hieno homma! Itselläkin alkaa tämä kaipaus olla loppusuoralla :) Jännittävää kevään jatkoa sulle.
;)
Juu..unohtanut olen jo... vuosi melkein meni ikävöidessä..nyt onnellinen uuden RAKKAAN kanssa. Elämä jatkuu sittenkin
eipä sitä viitsi vuotta kauemmin surra ja ikävöidä, ite täs puolisen vuotta enemmän ja vähemmän ikävöinyt..aina vähemmän ja vähemmän. Onneksi alkaa kohta sellainen rumba, ettei siinä jää edes aikaa mihinkään kaihoiluun. Eipä kyllä uuttakaan kerkee kattelemaan, mut ei sen väliksi olekaan, osaanhan mä olla yksinkin.
samoja mietin, naisen kasvotkin jo välillä unohtuu, selvää unohtamista tämä on, onneksi, huoh
minä en ole vuosiin muistanut kasvoja mutta ikävöin silti