Sillä muuta perustusta ei kukaan voi panna, kuin mikä pantu on, ja se on Jeesus Kristus. Mutta jos joku rakentaa tälle perustukselle, rakensipa kullasta, hopeasta, jalokivistä, puusta, heinistä tai oljista, niin kunkin teko on tuleva näkyviin; sillä sen on saattava ilmi se päivä, joka tulessa ilmestyy, ja tuli on koetteleva, minkälainen kunkin teko on. Jos jonkun tekemä rakennus kestää, on hän saava palkan;
mutta jos jonkun tekemä palaa, joutuu hän vahinkoon; mutta hän itse on pelastuva, kuitenkin ikäänkuin tulen läpi.
1 Kor 3:11-15
mutta jos jonkun tekemä palaa, joutuu hän vahinkoon; mutta hän itse on pelastuva, kuitenkin ikäänkuin tulen läpi.
1 Kor 3:11-15
Vastaukset 32
Vanhimmat
Älköön hän olko äsken kääntynyt, ettei hän paisuisi ja joutuisi perkeleen tuomion alaiseksi.
1 Tim 3:6
-- Jumala on ylpeitä vastaan, mutta nöyrille hän antaa armon.
Jaakob 4:6
Lähtiessäni kauan sitten Jumalan sulasta armosta tälle tielle, sain vakavan neuvon, jota olen sitten koettanut pelolla ja vavistuksella noudattaa - milloin paremmin, milloin kipakammin.
"Älä koskaan halveksi toisen uskoa. Voi tulla päivä, jolloin toivot että sinulla olisi edes sirunen hänen uskostaan"
Hengellinen laulu kertoo kristityn kansan kokemuksesta vaelluksessa Jeesuksen kanssa tällä Siionin tiellä:
"Hän riisuu ja pukee
Hän kaataa ja tukee
Hän lymyy vaan ilmestyy taas"
Herra Jumala asettaa tahtoo meistä totuutta salatuimpaan saakka, alastoman totuuden.
Hän riisuu meidät edessään aivan alastomiksi.
Herra Jumala pukee meidät niin kauniilla vanhurskauden vaatteilla, että niiden hinta ei ollut hopeaa ja kultaa vaan Hänen ainoan Poikansa verinen kuolema.
Ajatellaan, että Kristus lymyää ihmiseltä, joka kirjoittaa tänne nimimerkillä Saara.
Hän alkaa nähdä totuuden, että ne "Hengen ilmoitukset" toisten ihmisten uskon tilasta olivatkin vain hänen oman kirkkaan järkensä tekemiä havaintoja näiden kirjoitusten perusteella.
Hän huomaa, että se "Pyhän Hengen opetus Raamatusta" josta hän on kerskannut, onkin erään Paavolan Petrin opetusta, jonka hän on omaksunut itselleen.
Jeesus ei olekaan lähellä, ei missään näkyvillä, ja taivas on kuin vaskea, rukoukset kimpoavat siitä takaisin.
Poissa ovat kaikki hengelliset liikutukset, kokemukset, ilot ja surut, kaikki on masentavan tasaista, millään ei ole oikeasti mitään väliä.
Vaikka hän kuinka puristaisi henkeään, sieltä ei irtoa tippaakaan uskoa Jumalaan, Jeesukseen ja Pyhään Henkeen. Kaikki on arkista, kaikki on harmaata, kaikki taisikin olla itsepetosta ja luulottelua.
Helluntailainen voi joutua tässä tilanteessa - kun Jeesus riisuu kaikesta omasta uskon varmuudesta, luottamuksesta, ja kun Hengen tuli sammuu kuin kipinä märkään sammaleeseen - syvästi murheelliseksi.
Olkitalo ei kestänyt liekkejä ja moni on palanut karrelle Hengen palosta, vaurioituneena ja pettyneenä vetäytynyt kokonaan pois satuttavan uskonnon maailmasta etsimään normaalin ihmisen normaalia elämää.
Samoin voi käydä kenelle tahansa, joka rakentaa uskonsa oman uudestisyntymisen kokemuksensa, oman "elävän uskonsa" liekin lepatuksen varaan, eikä sille kallioperustalle, joka on Kristus.
Kokeneet pietistiset luterilaiset kristityt, joita on paljon esikoisten parissa, eivät pilkkaa, jos joku lankeaa julkisyntiin.
Pyhän Hengen piti kuulemma pitää vanha ihminen kurissa, mutta kerrassaan siihen samaan iänikuiseen helmasyntiin piti taas kompastua, kaatua taas sen miehen tai naisen seuraan, joka on viettelys isolla veellä, ratketa juomaan joka on kauhistus.
Kokenut kristitty sanoo kuten tuossa ihanassa Siionin laulussa lauletaan - Kristus lymyää, Kristus riisuu alastomaksi, Kristus kaataa ojan pohjalle.
He eivät säikähdä tunteiden katoamista, Hengen liikutusten ja merkkien haihtumista, vaan puhuvat "erämaa vaelluksesta" - ajasta kristityn elämässä.
He eivät pidä minään sitä, että korkeat käsitykset omasta hengellisyydestä romahtavat sekä omissa että muiden silmissä.
"Jumala on ylpeitä vastaan, mutta nöyrille Hän antaa armon" he muistavat Raamatusta.
Tämä ei ole jossittelua eikä pahan toivottamista nimimerkki Saaralle tai kenellekään muulle.
Sillä kaatua ojanpohjalle Kristuksen rojauttamana on suuri armo.
Eräänä päivänä, jos Jumala suo, uskon säde jostain taas pilkahtaa harmaan kuoleman maailman keskelle, ja sielu käsittää - "ei tämä ole minusta kiinni, vaan Herrasta Jeesuksesta"
Näin meitä opetetaan pois itseluottamuksesta, nojaamisesta omaan uskoon ja kokemuksiin, viettelysten ja kiusausten ja lankeamusten ja epäuskon syövereissä ojentamaan kätemme Hänelle.
1.
Oi armon lähde ainoa,
aarteeni, auttajani,
armahda, Jeesus, minua
raskaassa tuskassani.
Syntini suuret vaivaavat,
ne tuntoani painavat.
Armahda kurjuuttani!
2.
Nyt kaikki suuret syntini
anteeksi, Jeesus, anna.
Ristillä maksoit velkani,
suo turva siihen panna.
Lohdutus haavoissasi suo
ja uusi toivo, mieli luo,
armolla nosta, kanna.
3.
Oi Herra, ovat syntini
raskaammat meren santaa,
ja velkani on suurempi
kuin minkä jaksan kantaa.
Sen alla maahan vaipuisin,
jos lohdutusta vaivoihin
en sanastasi saisi.
4.
Sanasi, Herra suloinen,
minulle turvan tuottaa.
Tuot valkeuteen jokaisen,
ken armoosi vain luottaa.
Ken surren katuu syntejään,
ei pelastusta hädässään
sinulta toivo suotta.
5.
Minua kurjaa, Herrani,
nyt armahda ja auta,
kun synti kalvaa mieltäni
ja leikkaa niin kuin rauta.
Puhdistit kerran Daavidin,
puhdista, pese minutkin,
suo rauha veres kautta.
6.
Polvistun, Herra, eteesi
mielellä haikealla.
Rukoilen sydämestäni
armoa tuskan alla.
Syntini peitä syyttävät
ja teot väärät, ilkeät
armolla avaralla.
7.
Pois ota kuorma vaikea
nimesi pyhän tähden.
Sieluuni rauha lahjoita
sen kaikki tuskat nähden.
Niin voimastasi iloitsen
ja tielle kuuliaisuuden
taas mielin uusin lähden.
8.
Hengellä armon vahvista
kantamaan ristiäni
ja haavoissasi puhdista,
uudista elämäni.
Suo voimaa kuolemastasi,
suo, että turvaan armoosi
myös täältä lähteissäni.
Virsi 278
Bartholomäus Ringwaldt 1588.
Ruots. 1648.
Suom. virsikirjaan 1685.
Uud. komitea 1937,
Niilo Rauhala 1984
"Älä koskaan halveksi toisen uskoa. Voi tulla päivä, jolloin toivot että sinulla olisi edes sirunen hänen uskostaan"
nimetön neuvoja
Ja silti halveksit minun uskoani piiiiiiiiitkien kirjoitusten farisealaisella tyyneydellä! :))))))))))))))))))))))))))))
sumeri kuule, minun uskoani ei sinun kaltaiset horjuta! Yksin Jumala tietää uskonkouluni.
Mutta sinulle sanon: Tee parannus ja rukoile Jumalalta armoa. Nykyiselläsi vihaat kaikkia joissa Jumalan henki vaikuttaa, sen näkee jokainen jolla on näkevät hengen silmät!
Jos ihan alkajaisiksi suostuisit nöyrtymään Jumalan edessä tunnustamaan ihmisen ihmiseksi, Jumalan luomaksi, eikä apinaksi niinkuin uskot, katsos kun Jeesus ei kuollut apinoiden puolesta.
ps. Ainoastaan iloinen olen siitä, että sinun kaltaisesi minua vihaa. Huolestuisin todella, jos sellaista ei tapahtuisi, sillä sinussa vaikuttava henki vihaa Jumalan Henkeä, eikä voi olla paljastumatta.
Eli, minun puoleltani kaikki hyvin, sinun taas: Ota vaari oikeasta hetkestä, sillä aika on paha.
Viisas neuvo "Älä koskaan halveksi toisen uskoa. Voi tulla päivä, jolloin toivot että sinulla olisi edes sirunen hänen uskostaan"
nimetön neuvoja"
Siinä meillä on kilvoittelemista.
Kokeneen kristityn kuvausta uskonelämästä tässä avauksessa.
"Älä koskaan halveksi toisen uskoa. Voi tulla päivä, jolloin toivot että sinulla olisi edes sirunen hänen uskostaan"
nimetön neuvoja Lainaus.
Et sinäkään tiedä, montako kertaa itsekultakin on olkitalo palanut. Kasoppas se on sillä tavalla, että me olemme eri kodissa sillä taivastiellä ja aina tuntuu, että' edellämenevä menee liian kovaa ja takana tuleva kiiruhtaa liian hitaasti. Näin se menee yleisesti. Jokainen pitää omaauskontilaansa ainoana oikeana ja siihen kyllä useasti sopii niin perisynti kuin helmasyntikin.
vihne: "edellämenevä menee liian kovaa ja takana tuleva kiiruhtaa liian hitaasti. Näin se menee yleisesti".
Varmaan totta tuokin, mutta kysyn sinulta vihne harmittaako tuo ja saako kärsimättömäksi?
"Jokainen pitää omaauskontilaansa ainoana oikeana ja siihen kyllä useasti sopii niin perisynti kuin helmasyntikin" vihne pohtii.
Uskontilaansa sopii niin perisynti kuin helmasyntikin - ajatuksesi pistää kysymään tarkennusta?
Kun olen havaitsevinani pienehköä arvostelua tuossa pohteessa.
Jos olen jäljillä, niin minulle tulee ajatus, että synnitönnäkö olet uskomassa?
Luullakseni et sitä kuitenkaan tarkoittanut.
Voit kuvitella kuinka kristinuskon miekkalähetys on toiminut. Lutherinkin aikaan, jos ei tunnustanut kirjaimellisesti uskoa niinkuin kirkko opetti, oli siitä ikävät seuraukset.
Kun tällä tavalla istutetaan raamatunvastainen oppi kasteessa pelastumisesta ja ehtoollisessa syntien anteeksisaamisesta, uppoaa se ensin pakolla, sitten siitä tuleekin itsestäänselvyys ja lopulta ehdoton totuus, koska niin on uskottu vuosisatoja.
Todelliset kristityt tietysti törmäävät isoon ristiriitaan ko. opin ja raamatun sanan ilmoituksen välillä. Silloin pitää ottaa selvää, miten, milloin ja miksi on alunperinkään alettu opettamaan vastoin sanan ilmoitusta.
Totuutta silmiin katsova löytää syyn helposti. Lutherin uskonpuhdistuksen jälkeinen luterilainen kirkko piti saada valtionkirkoksi, muuten koko homma olisi jäänyt vain todellisten uskovien eroon katolisesta kirkosta. Tuokin joukko oli toki olemassa, mutta ei tunnustanut myöskään Lutherin sanan vastaisia opetuksia.
Lutherin puolustetut lapsikasteelle, eivät ole sanasta osoitettuja totuuksia, vaan järkeilyä ja aivopesua, joka teorianakin jättää ristiriitoja. Ristiriitaista siinä on se, että väitetään vauvan uskovan ja uudestisyntyvän silloin kun vauva ei pysty kumpaankaan. Eli otetaan ohitse raamatun uskottelu vauvan uskosta Jumalan ihmeeksi.
Tuolla logiikalla voidaan Jumalan ihmeeksi väittää mitä tahansa, koska Jumalalle ihmeet eivät ole mahdottomia. Jumalan ihmeet pitää kuitenkin löytyä raamatun sanasta. Tällaisia ihmeitä on esimerkiksi neitsyen raskaaksi tuleminen Pyhästä Hengestä. Siihen raamatun sanaan uskovakin uskoo, koska se ilmoitetaan raamatussa.
Kyseessä ei siis ole se, että esim. minä yrittäisin tulkita raamattua järjellä. Jos niin tekisin, en voisi uskoa Pyhästä Hengestä sikiämiseen, en Pyhän Hengen kasteeseen, enkä sen mukaanaan tuomaan Pyhän Hengen asumaan jäämiseen uskovan henkeen.
Eli kaikki mitä ei järjellä voi ymmärtää, pitää löytyä raamatusta ilmoitettuna Jumalan ihmeeksi. Vauvakasteessa uudestisyntymistä ja vauvan uskoa ei raamattu kerro todeksi, joten se on hyljättävä järjen päätelmänä sanan vastaiseksi.
Raamattu ilmoittaa myöskin, että vain uskomalla Jeesuksen ristintyöhön omien syntiemme sovituksena voimme pelastua. Taaskaan ei asia ole järjellä selitettävissä, mutta koska raamattu sanoo niin, se on silloin totta ja aamen.
Ehtoollisen sisällöstä raamattu kertoo, että sitä vietetään Jeesuksen ristinkuoleman muistoksi, uskovien yhteys/rakkausateriana. Ehtoollinen kuvaa Jeesuksen ruumiin murtamista ristillä ja veren vuotamista ristillä. Siitä on tehty kuitenkin vastoin raamatun sanaa syntien anteeksisaamisen paikka. Raamatun mukaan synnit saa anteeksi vain uskomalla että Jeesus sovitti ristillä syntimme.
Siihen uskominen on uskovalla kokoaikaista, eli jokahetkistä. Jos tuo usko alkaisi hiipumaan, pitää sitä vahvistaa lukemalla raamattua. Myöskin keskustelu eli ripittäytyminen toiselle uskovalle voi auttaa uskon vahvistumisessa, eikä raamattu ole sitä vastaan.
On siis olemassa vain yksi syntien anteeksisaamisen paikka raamatun sanan mukaan ja se on yksinkertaisesti usko siihen että Jeesus sovitti syntimme, ilman meidän myötävaikutusta ja se meillä on lupa uskoa. Toisin sanoen uskoa että meidät on armahdettu ilman omaa ansiotamme, pelkästään siksi että Jumala rakastaa ihmisiä.
Luther ei luota opetuksissaan tuohon yksinkertaiseen uskoon pelkästään, vaan opettaa, että se tulee käytäntöön eli voimaan vasta kun vauva on kastettu. Toisena on sitten varttuneemmille ehtoollinen syntien anteeksisaamisen paikkana. Minkä syntien? Eikös ne olekaan sovitettu ristillä? Se sovitus pitääkin nyt mennä lunastamaan aika ajoin ehtoollisella? No, heti herää kysymys kuinka usein on käytävä ehtoollisella, että sovitus pysyy voimassa? Eikö jokahetkinen usko ristintyöhön riitäkään?
Tällaiselle ristiriidalle raamattu itse ei jätä mitään tilaa. Siksi opetus vauvan uskosta ja evankeliumin ymmärtämisestä on raamatunvastaista. Raamattu sanoo että usko tulee kuulemisesta ja kuuleminen Jumalan sanan kautta. Silloin tarvitsee ymmärtää mitä kuulee, että voi siihen uskoa. Näin tapahtuikin raamatussa, kun apostolit julistivat evankeliumia ja ihmiset uskoivat heidän opetukseensa. Ne jotka tunnustautuivat tuolloin uskovansa ja haluavansa kääntyä seuraamaan Jeesusta, ne kastettiin vedessä Jeesuksen Kristuksen nimeen. Siihen ei tarvittu muita järjestelyjä kuin riittävä määrä vettä, kastaja ja kastettava ja niin asia oli siltä osin hoidossa.
Tuosta alkoi sitten uuden uskoon tulleen ja kastetun syvällisempi opiskelu siitä, mitä Jeesuksen seuraaminen on ja millaisia ovat ne asiat jotka Jeesus on käskenyt pitää. Alkoi siis uskon soveltaminen käytännön elämään.
Nyt kun noita kääntyjiä oli tarpeeksi, kokoonnuttiin lähellä olevien uskovien kanssa yhteen keskustelemaan, lukemaan sanaa ja viettämään uskoontulleille kuuluvaa yhteys/rakkausateriaa jota kutsutaan ehtoolliseksi. Tuota ehtoollisen vietto pidettiin aina Jeesuksen ristintyön muistoksi sekä osoittamaan uskovien yhteyttä ja rakkautta Jeesukseen ja toisiin uskoviin. Siinä Jeesus on pää ja Jeesuksen ruumis on uskovien muodostama seurakunta.
Näin kun asiat tutkitaan vain raamatusta, ei tule näistä uskon perusasioista mitään kiistaa, sillä raamatun sana on se auktoriteetti jonka alle jokaisen uskovan on alistettava käsityksensä.
Siirsin tarkoituksella toisessa ketjussa kerberokselle kirjoittamani vastauksen tähän ketjuun ketjun otsikon raflaavuuden vuoksi.
Kun sumeri tässä aloituksessaan miettii uskontilaani, on hyvä, että samasta ketjusta löytyy oma todistukseni ja aihe siihen miksi käsityksiäni niin voimakkaasti vastustetaan.
Näin lukija voi itse tehdä arvionsa aloituksesta ja vastauksestani.
Uskontilasi ei ketään kiinnosta. Jokainen vastaa Jumalalle tekemisistään.
Sensijaan vakava huomiomme on kiintynyt Jumalan sanan törkeään vääristelyyn ja toisten kristittyjen törkeään kohteluun. Myös toistuva eri henkilöiden kotisivujen
kopinti, se on syytä lopettaa. Jos ei kykene omasta vakaumuksestaan ja elämänkokemuksistaan toisille jakamaan, silloin pitää siirtyä kuuntelemaan ja oppimaan rakennettujen aikuisten kristittyjen opetuksia ja elämänkokemuksia.
Muutamat henkilöt tälläkin alueella tuntevat henkilöhistoriastani kaikenlaista. Kun arvoisa ruukku oli vielä pystyssä, niin kävimme kiihkeitäkin sessioita, joista joskus seurasi anteeksikin anelemisen tarvetta. En siis ole kaihtanut kamppailua.
Kun sitten kerran huomasin Paavalin opetuksen toisen ihmisen opettamisesta, niin jotain uutta on tullut mukaan. Kun sanon jonkin asian ja toinen ei sitä ymmärrä, vaan väittää vastaan, niisn se johtuu kahdesta asiasta. Ei ole hyväksytty tai ei ole ymmärretty.
Kun selitän toisen kerran, jos on ollut väärinymmärryksestä kyse, niin palaute muuttuu myönteiseksi ja voi tulla kjopa lisäkysymys. Kun sitten vastaan , saavutamme jonkinasteisen konsensuksen. Jos ihminen ei lähtökohtaisesti hyväksy minua ajatuksineni, saamme vaihtaa sata kiukkuista viestiä pääsemättä yhteisymmärrykseen. Kun tämän opin, niin inttäminen menetti mielenkiintonsa. En vain viitsi kaikissa avauksissa jatkaa.
Ainoan oikean omistajan ei tarvitse oppia toisilta, ei yksilönä eikä seurakuntana.
Perisyntioppiin, sellaisena kuin se Tunnustuskirjoissa on, liittyy jatkuva syntisyys ja nimenomaan helmasyntiajatus. Helmasynti on sellainen jota säännöllisesti harjoitetaan.
Jumala on antanut meille kotipettajan. varakkaat ihmiset vanhalla ajalla antoivat lapsilleen kotiopettajan. Kotiopettaja siis asuu siinä kodissa ja on niiden lasten elämässä koko ajan. Jos Pyhä Henki asuu meissä, toki se jotain meissä vaikuttaa. Jos ei vaikuta, emme tunne Pyhää Henkeä. Nyt on kaikkialla halvan armon aika, eletään ja uskotaan. Sellainen usko, joka ei varjelöe synnistä, on makeaa vanahlleaatamille, kun sitä ei ristiinnaulita eikä sen elämää pahasti rajoiteta.
Kun kirjopitabn näin, niin joltain kulmalta alkaa huuto lihan pyhittäjästä, mutta kannattaa huomata, etteivät ne huuda, jotka oikeasti elävät uskostaan ja Jumalan armosta.
Niin, Lutteri ei tosiaankaan jaksa pysytellä terveesssä opissa vaan tekee pahkapohjia ja konsensuksia milloin mihinkin suuntaan, minkä toki voi jotenkin ymmärtää hänen tilallaan ja pimeänä keskiaikana jossa ei paljoa valoa ollut.
vakavasti on näihin harhaoihin suhtauduttava, kuten nämä Paavilta lainatut sakramentit ja mysteerit, kuten hän itekkin sanoo, että kasteen sain Paavilta, ja ehtoollisharha tul ikaupan päälle.
näin se on.
Mikä lihasta on syntynyt on liha. Eikä liha ja veri peri taivaan valtakuntaa.
Suosittelen uskomaan Jumalan sanan. On hyvin vaarallista alkaa järkeilemään.
No niin, siinä on taas tervettä evankeliumia ja kirkasta vettä, ei tarvi pillillä viemäreistä imeä aamen !
miten se onkaan raikasta tuo evankeliumi ! Ihan kuin Auringon nousu aamukasteeseen joka sana kiiltää ja pisaroi taivaasta asti voimansa saaneena !
On se ihme ettei tällaisen perään jokainen hamua kuin lapset Sanan väärentämätöntä maitoa !
Kiitän neuvosta. Luotan Jumalan sanaan kuitenkin. Se kestää ajasta aikaan. Kerran järjen päättelyt sortuvat. Ja se sortuminen on suuri.
Täytyypä sinun omat järjen päätelmäsi nyt suuresti sorruttaa:
Lihasta syntyminen ei vielä ole mitään syntiä!!!
Sak. 3:8 Katso, minä annan tulla palvelijani, Vesan.
Näin Sakarja ennustaa lihaan tulevasta Kristuksesta,
juurivesasta, joka oli Daavidin siemenestä, Iisain kannosta, ja joka oli tekevä tämän suuren jumalanpelon mestariteon: elävä aivan kokonaan, alusta loppuun, ajatuksissa, sanoissa ja teoissa voittoisasti, vaikkakin osallisena samasta lihasta ja verestä kuin me!
Jeesuksen Kristuksen syntyminen oli näin. Kun hänen äitinsä Maria oli kihlattu Joosefille, huomattiin hänen ennen heidän yhteen menoaan olevan raskaana Pyhästä Hengestä,
Matt. 1:18 ...sillä se, mikä oli siinnyt, on Pyhästä Hengestä.
Matt.1:20 Niin tapahtui heidän siellä ollessaan, että Marian synnyttämisen aika tuli.
Luuk. 2: 6 Hän sikisi Pyhästä Hengestä ja syntyi neitsyt Mariasta. Ihme oli sikiämisessä. Syntyminen oli luonnollinen.
Room. 1:1 ilmoittaa meille tästä lyhyesti ja selvästi. Jumalan evankeliumi Hänen pojastaan sisältää kaksi pääkohtaa:
1...hänen Pojastansa, joka lihan puolesta on syntynyt Daavidin siemenestä (Marian lihasta syntymän kautta)
2... ja pyhyyden hengen puolesta kuolleista nousemisen kautta asetettu Jumalan Pojaksi voimassa Jeesuksesta Kristuksesta, meidän Herrastamme. (Pyhyyden henki sikiämisen kautta)
Samoin Room. 9: 5:ssä: Heidän ovat isät,ja heistä on Kristus lihan puolesta, hän, joka on yli kaiken, Jumala, ylistetty iankaikkisesti, amen!
Juuri tämä asia on sanomattoman suuri ja arvoituksellinen, hän otti itselleen meidän lihamme ja sen kanssa syntimme, kokonaan voittaakseen ja tuhotakseen synnin. Hän meni väkevän taloon, jota ei laki eivätkä profeetat olleet kyenneet voittamaan, ja kukisti väkevän. Halleluja!
Niin kuin Hepr. 2:14 niin selvästi ilmaisee tämä kallisarvoisen asian: ”Koska siis lapsilla on veri ja liha, tuli hänkin niistä yhtäläisellä tavalla osalliseksi, että hän kuoleman kautta
kukistaisi sen, jolla oli kuolema vallassaan, se on perkeleen.”
Oi, kuinka suurta ja ihanaa ja ihmeellistä tämä onkaan! Että hän, joka leikki Isän silmien edessä, ja joka silloin ei tiennyt synnistä, alensi itsensä niin syvälle, että hän pukeutui tähän
lihaan, joka meillä on, jotta synti voitiin tuomita siinä!
Tästä tulemme ylistämään häntä kaikkina elinpäivinämme ja koko ikuisuuden ajan.
Lihasta syntyminen ei vielä ole mitään syntiä!!!
saara
Liha ja veri ei peri taivaan valtakuntaa.
Itsekin kerroit, että juuri siksi yhteys Jumalaan on poikki, koska liha ja veri ei peri taivaan valtakuntaa. Sekoilet.
Mikähän sumerinkin on saanut tällaisen aloituksen tekemään Saaraa panetellakseen? Kyllä en jaksaisi olla teille niin kärsivällinen kuin Saara on. Lukekaapa Saaran todistus uskostaan siinä ei puhuta palavista korttitaloista vaan aidosta kypsästä uskosta. Teitähän se sapettaa sen näkee sokeakin.
nko se SAARAAKIn mennyt PANEmaan?????????????
ai saara-ÄITIÄ!!!!!!!!!!!!!!??
aloittaja: "Sillä muuta perustusta ei kukaan voi panna, kuin mikä pantu on, ja se on Jeesus Kristus"
KAUHEA MITÄ PILKKAAA!!!
Kuka on muka PANNUT J:ta??!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
Siitä puhe mistä puute?
Saastaiselle kaikki on saastaista
Aamen Sumeri, tämä räävitön saastainen ateisti on rikkunut sadoilla nimimerkeillä täällä useita vuosia.
Nyt hän luo kalman kelmeätä loistettaan Saara ressukkaan. Saas kattoo kuinka tuossa käy?
vihne, laita rukousalttari pystyyn tämän nykytilanteen takia. Saarakin tarvitsee esirukousta etenkin nyt, sillä hän on sekaantunut sellaiseen mihin ei saisi.
Rukous Suomen Siionin puolesta!
Herra armahtakoon ja varjelkoon omansa!
Aamen.