Sinä joka kosketit minua eniten maailmassa

Siitä on kauan ja ehkei siltikään. Olet päivittäin mielessäni. Ihminen tottuu kummallisiin asioihin, jopa kipuun turtuu. Siinä muina miehinä olin ostoksilla, katsellen kevään värejä ja yhtäkkiä tulin tietoiseksi, levottomuus valtasi mielen.
Tajuntaani liukui korvien kautta musiikki. Heristelin kuulemaan mikä biisi soi.
No niinpä tietenkin, siellä soi sydämeni läpäissyt erkaantumiskappaleemme.
Siellä se on edelleen, se raateleva kivun jäämistö, hups vain yksi kappale riittää
huomatakseen ettei syvältä ole parantunut. Onpa ollut järisyttävä kokemus.
Kuinkakohan paljon kipua on ihmisen sisällä kun muurit murrettaisiin. Paljon!
Toivoisinko ettet olisi rikkonut minua, ehkä en kuitenkaan. Pidän siitä mikä
minusta on kuoriutunut.
221394
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 22

Vanhimmat

Mikä kappale soi?

Äänestä
  • sinä vai.

    Äänestä

Muakin kiinnostais kovasti se erkaantumiskappale on???

Äänestä

Apua, tarkoititko minua? Mä en tiennyt että satutin sinua, mutta olen ilmeisesti kun kolahti syvälle. Miten tän sais selvitettyä?

Äänestä

kosketettiin?

Äänestä

Aikaani tulin kuluttamaan ja tää tuli vaan silmille...mutta mutta...Sanooks tää kappale sulle mitään?

Kun et kerta sanonut että mikä kappale niin kai sitä saa kysyä?

http://www.youtube.com/watch?v=4lazdg-eqmQ

Äänestä
  • Voi olla ettei se kappale halua tulla retosteltavaksi. Kaikessa kipeydessään se haluaa lymytä kiven juurella, yksin.

    Äänestä

  • : ) kirjoitti:

    Voi olla ettei se kappale halua tulla retosteltavaksi. Kaikessa kipeydessään se haluaa lymytä kiven juurella, yksin.

    Niih, ehkä se näin on...olisin linkannu lisää joitakin biisejä jos se ei oo tuo. Ajattelin linkata tuon ku kuuntelin sen yheltä toiseltaki palstalta...

    Äänestä

Kirjoittaa kyllä osaat. Se rakastaminen onkin sitten eri juttu.

Äänestä
  • Mikä saa sinut sanomaan noin?

    Äänestä

  • Hyvä ihme sentään. Kaiken muun voi toiselle antaa, mutta sieluasi älä luovuta kenellekään.

    Äänestä

  • Ei h-i ! kirjoitti:

    Hyvä ihme sentään. Kaiken muun voi toiselle antaa, mutta sieluasi älä luovuta kenellekään.

    Miten sielun voi luovuttaa jollekin?

    Äänestä

  • utelias mieli kirjoitti:

    Miten sielun voi luovuttaa jollekin?

    Lakkaamalla olemasta oma itsensä, elämällä jonkun toisen puolesta ja takia, jonkun toisen elämää, unohtamalla oma itsensä ja omat tarpeensa, alamaistelemalla, kynnysmatoksi ryhtymällä, palvomalla tai ns. rakastamalla jotakuta sillä lailla, että itsellä ei ole väliä tai merkitystä, väärin nöyrtymällä, olemalla kiltti, joka on eri asia kuin olla hyvä ihminen ...

    Äänestä

  • Riittääkö ? kirjoitti:

    Lakkaamalla olemasta oma itsensä, elämällä jonkun toisen puolesta ja takia, jonkun toisen elämää, unohtamalla oma itsensä ja omat tarpeensa, alamaistelemalla, kynnysmatoksi ryhtymällä, palvomalla tai ns. rakastamalla jotakuta sillä lailla, että itsellä ei ole väliä tai merkitystä, väärin nöyrtymällä, olemalla kiltti, joka on eri asia kuin olla hyvä ihminen ...

    Tavallaan kyllä ja ymmärrän pointtisi. Minun katsantokannaltani ei sielua voi luovuttaa kuitenkaan kenellekään missään tilanteissa.
    Mikä sai sinut muuten alunperin kommentoimaan noin?

    Äänestä

  • utelias mieli kirjoitti:

    Tavallaan kyllä ja ymmärrän pointtisi. Minun katsantokannaltani ei sielua voi luovuttaa kuitenkaan kenellekään missään tilanteissa.
    Mikä sai sinut muuten alunperin kommentoimaan noin?

    Tiedän aika monta sellaista, jotka ovat luopuneet itsestään. Lähinnä aviopareja, joissa mies on alistanut naisen tahdottomaksi aasiksi. Kaikista surullisinta asiassa on, että sitä sanotaan ja luullaan suureksi, koko elämän kestäväksi rakkaudeksi.

    Äänestä

  • Irvikuva siitä vain kirjoitti:

    Tiedän aika monta sellaista, jotka ovat luopuneet itsestään. Lähinnä aviopareja, joissa mies on alistanut naisen tahdottomaksi aasiksi. Kaikista surullisinta asiassa on, että sitä sanotaan ja luullaan suureksi, koko elämän kestäväksi rakkaudeksi.

    Naulankantaan!
    Olen tietämättäni ollut elämättä omaa elämääni aviossa 27 vuotta.

    Enkeli, pelastit minut vaikka omasi oli hajalla. Yritin tehdä IHAN kaikkeni,
    jotta hyvittäisin hyvät tekosi minua kohtaan. Onneksi arvostit sitä eilen
    kiittämällä, pidän sitä suuressa arvossa.

    Parasta tässä elämässä on että olet olemassa.

    Äänestä

Voi ne kevään värit on pahoja. olen katsellut niitä vähän kerrallaan, liukuvärjättyjä haaremihousuja ja nupullaan olevia lehtiä. vielä on kovin kylmä, mutta ei sillä väliä. silloin kun on kipeä ja vähän rikki, niin kuin rakkaudesta voi mennä rikki, elää toisella tavalla hetkiin kiinnittyen. ei muista enää sitä, mitä ennen oli, koska hurrikaanien ja tsunamien jäljiltä vanha mieli on kuollut. eläköön uusi, nuorilla varsan jaloillaan hoippuva hahmotelma. kesä tulee, ei sitä pelkää, ei pelkää syksyä eikä talvea, on kaivot täynnä vettä ja kaapissa muonaa ja ihmiset ympärillä ottamassa vastaan, jos kaatuisin. mutta toisaalta ei odotakaan. sen verran on jäätä hihoissa, että tänä vuonna kesä saa tulla hiljaa ja liikoja lupailematta.

Äänestä

Niin, ei sillä ole enää väliä, eikä millään muullakaan oikeastaan. Ihan sama.

Äänestä
  • Auts, auts, auts ! Kipeällä matkalla mukana tämä biisi.

    Äänestä

Hei T.N ! Jippu ja edelman, sama soi täällä, mielessäkin. Ikävä meidän ostosreissuja. turta myös. mut kipu on valinta, oli meiltä kummaltakin. tahtoa oli mutta ei kykyä. tuska helpottaa kun uutta elämää tulee päälle, eli aika parantaa ja kultaa. olet Rakas aina. sinun K

Äänestä

Tuo kirjoitus avasi tänään sisukseni, muistot siitä kuinka ystäväni löi lekalla takaraivoon ja pisti selän täyteen naskaleita. Vieläkin kaiken jälkeen jäi jotakin ymmärtämättä miten toisen vuoksi voi tehdä valintoja, satuttaa perinpohjin vain
pelastaakseen oman nahkansa. Jos olisi ollut edes hieman reilumpi, niin ettei
tarvitsisi vieläkin parannella. Päälle päin näyttää hyvältä, sisus tuskin koskaan.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


osa elämää kirjoitti:

Siitä on kauan ja ehkei siltikään. Olet päivittäin mielessäni. Ihminen tottuu kummallisiin asioihin, jopa kipuun turtuu. Siinä muina miehinä olin ostoksilla, katsellen kevään värejä ja yhtäkkiä tulin tietoiseksi, levottomuus valtasi mielen.
Tajuntaani liukui korvien kautta musiikki. Heristelin kuulemaan mikä biisi soi.
No niinpä tietenkin, siellä soi sydämeni läpäissyt erkaantumiskappaleemme.
Siellä se on edelleen, se raateleva kivun jäämistö, hups vain yksi kappale riittää
huomatakseen ettei syvältä ole parantunut. Onpa ollut järisyttävä kokemus.
Kuinkakohan paljon kipua on ihmisen sisällä kun muurit murrettaisiin. Paljon!
Toivoisinko ettet olisi rikkonut minua, ehkä en kuitenkaan. Pidän siitä mikä
minusta on kuoriutunut.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu