Onko solipsismi narsismia?

"Muita parempi"..? Ketkä muut? Täällä on vain sinä. Narsismin koko käsite on oikeastaan riippuvainen sinä-minä -erottelusta.

Solipsismi on täysin luonnollista rationaaliselle mielelle eikä siitä ole kenellekään haittaa, olettaen kuitenkin, että et ole itsetuhoinen vaan sinulla on terve itsesuojeluvaisto.
Katso! Täällä olet vain sinä ja "muut" ovat vain sinun osiasi; sinun alitajuntasi tuote. Täten et voi tehdä pahaa kenellekään muulle koska tuhoaisit vain osaa itsestäsi. Käyttäessäni sanaa "paha" en tarkoita moraalinvastaista vaan sinulle itsellesi haitallista toimintaa.

Paras tapa siis rakastaa lähimmäistäsi on rakastaa itseäsi. Me olemme jumala.

Oikeassa olet. Kun avaat silmäsi, maailma ympärilläsi rakentuu, kun suljet silmäsi, maailmankaikkeus katoaa.

Narsismi kumpuaa itsetunnon häiriöstä, jossa minäkuvaan liittyy pohjaton epävarmuus. Minuuden olemassa olosta on niin suuri epäilys, että sitä pitää koko ajan todistella muiden reaktioiden kautta. Narsisti pompottaa, koska jos toinen pomppii, se on todiste narsistin olemassaolosta. Narsisti kiusaa, koska jos toinen ahdistuu, se on todiste narsistin olemassaolosta. Huomionhakuinen narsisti jakaa kuvia itsestään someen saadakseen tykkäyksiä koska ne todistavat hänen olevan olemassa. Huomionhakuinen narsisti touhuaa yhdistyksissä ja politiikassa saadakseen nimensä ja kuvansa julkaisuihin. Nimi ja kuva paikassa, jossa ne monet muutkin näkee, on todiste olemassaolosta.

Monessa touhuaminen ja laajat tuttavapiirit ovat narsistille kuin verkot kalastajalle. Niitä levitellään mahdollisimman laajasti ja jos yksi verkko alkaa tuottaa huonosti, on muita joilla kalastella elintärkeää huomiota. Huonon verkon voi hylätä ja keskittyä parempiin, sekä levittää uusia. Pääasia, ettei koskaan jää ilman saalista.

Suurin, kaunein, parhain, valloittavin... sellaiset henkilöt saavat huomiota eli vahvistusta omasta olemassaolostaan. Siksi narsisti on suurin, kaunein, parhain ja valloittavin. Joissakin tapauksissa ehkä ilkein, sairain, kovaäänisin. Joka tapauksessa jotakin, jota kuvataan superlatiivein ja imetään huomio itseensä. Jos joku uhkaa narsistin superlatiiveja, tämä painetaan alas tavalla tai toisella.

Paljon tästä huomiosta ja itsensä ylentämistä tapahtuu toki narsistin omassa päässä. Reaalimaailma ei vastaa sitä mitä narsistin olematon itsetunto vaatii pysyäkseen kasassa. Narsisti filtteröi mielessään reaalimaailmasta epämiellyttävät asiat pois ja lisää miellyttäviä. Kaikki me teemme toki tuota, mutta narsisti siinä määrin, että valehtelu on välillä niin ilmiselvää, että vaikea uskoa jonkun valehtelevan niin avoimesti. Narsistin kyky irrottaa asioita kontekstista hämmentää ja pahimmillaan saan ihmiset epäilemän omaa ymmärrystään. Kai minä sitten ansaitsin tulla hakatuksi koska ärsytin...

Narsisti pahin pelko on, ettei ympäristö reagoi. Ihminen, joka kohtelee narsistia kuin ketä tahansa ei-tärkeää henkilöä, on narsistille kauhistus. Ihminen, joka ei nöyristele narsistin edessä, ei yritä miellyttää ja vähät välittää narsistin yrityksistä tehdä vaikutusta, on narsistin painajainen. Jos tuo ihminen on onnellinen, elää merkityksellistä elämää ja porskuttaa eteenpäin ilman että narsisti on polun pikkukiveä kummempi tekijä hänen elämässään, hän ei ole narsistia varten.

Jos tuo ihminen vielä ilmiselvästi näkee narsisti kulissin taakse ja naureskelee narsistin kömmähdyksille, häntä ei voikaan hylätä. On riski, että hän näyttää kulissin taustan myös muille. Silloin narsisti yrittää pitää ihmisen otteessa ja kontrolloida tätä jotta pahin, eli paljastuminen ei tapahtuisi. Narsisti yrittää ensin kontrolloida hyvällä, mutta jos se ei toimi, sitten pahalla.