Englantilainen tutkija ja tietokirjailija Nicholas Shaxson on syynännyt yritysten veronkiertoa maailmanlaajuisesti. Löytyy netistä nimellään.
Tutkimusten tulokset ovat hätkähdyttävät. Missä kulkee laillisen ja laittoman liiketoiminnan raja. Yritysverojen kierto näyttää olevan maailmanlaajuinen ilmiö. Tutkimus tukee näkemystä, ettei pääomista ole puutetta ja etteikö yritysten veronmaksukyky voisi olla paljon suurempi kuin se on. Niitä piilotetaan pois tuotannosta ja valtioiden tarpeista.
Yhtenä syynä pääomien "liikatuotannolle" on tuotannon siirtäminen vähemmän kehittyneisiin maihin, alhaisemman työvoimakulujen maihin ja siten käänteisesti palkkoja alentamalla saadaan ylimääräistä voittoa.
Siinä ei sinänä ole virhettä, mikäli yritykset maksaisivat kehitysmaille reilut palkat ja verot sekä kotiuttaisivat pääomat kotimaihinsa ja maksaisivat sinne säädetyt verot.
Esitän Shaxsonin tutkimuksista 10 kohdan ohjelman veronkierron estämiseksi.
Aiheesta oli myös Tiedonantaja lehdessä 26.4.
Tutkimusten tulokset ovat hätkähdyttävät. Missä kulkee laillisen ja laittoman liiketoiminnan raja. Yritysverojen kierto näyttää olevan maailmanlaajuinen ilmiö. Tutkimus tukee näkemystä, ettei pääomista ole puutetta ja etteikö yritysten veronmaksukyky voisi olla paljon suurempi kuin se on. Niitä piilotetaan pois tuotannosta ja valtioiden tarpeista.
Yhtenä syynä pääomien "liikatuotannolle" on tuotannon siirtäminen vähemmän kehittyneisiin maihin, alhaisemman työvoimakulujen maihin ja siten käänteisesti palkkoja alentamalla saadaan ylimääräistä voittoa.
Siinä ei sinänä ole virhettä, mikäli yritykset maksaisivat kehitysmaille reilut palkat ja verot sekä kotiuttaisivat pääomat kotimaihinsa ja maksaisivat sinne säädetyt verot.
Esitän Shaxsonin tutkimuksista 10 kohdan ohjelman veronkierron estämiseksi.
Aiheesta oli myös Tiedonantaja lehdessä 26.4.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Pohjatietoa.
1.
Ykstyiset persoonat ovat tallettaneet veronkiertopankkeihin, veroparatiiseihin, 11.5 biljoonaa dollaria ts. yksitoistatuhatta viisisataa miljardia. Vähimmäisarvio.
Valtiot menettävät verotuloja vuosittain 255 mrd dollaria.
pk:
Veroprosentti olisi keskimäärin 2,2. Se lienee alimoitettu. Suomessa osinkoveroprosentti on 28 % (vai nousiko se 30:een). Oikea menetys valtioille lienisi jotain 3.000 miljardia vuosittain.
Piilotetuissa pääomissa lienee paljon kriisimaiden ja muidenkin velkakirjatuloja. Kreikan ym. velkakirjoista sijoittajat nappaavat 5-7 % korkoa ja niiden maksumiehiä ovat tätä nykyä eu-maiden palkkatyöläiset.
Paljonko suomalaiset sijoittajat saavat veroamarkoistamme korkoa ja mikä osa niistä makaa eu-maidenkin veronkiertopankeissa?
Toinen olemus. Nämä pääomat ovat poissa sijoituksista tuotantoon. Ne ovat kuitenkin työläisten työllä luodut ja kuuluisivat kunkin maan taseisiin vakuutena tuotannon sekä sotun kehittämiseen (myös kehitysmaiden teollistamiseen).
2. Vuonna 2008 USA:n 83:lla yrityksellä sadasta oli talletuksia veroparatiiseissa.
pk:
Kuinka moni suomalainen yritys ja yksityishenkilö pimittää tuloajaan niissä? Olisi tutkinnan arvoinen juttu.
3. Kehittyneen kapitalismin ulkopuolelta pakenee vuosittain n. 500 mrd $ ja suuri osa menee veroparatiiseihin.
pk:
Riistosuhde vallitsee myös kehittyneen kapitalismin ja ns. kolmannen maailman välillä
Kehitysmaiden, kaikkein teollisesti kehittymänpien, kohdalla kohdalla on esitetty tietoa, että sinne laitettu kehitysapudollari palaa takaisin antajalle 10 dollarina.
On selvää, että riistosuhde on valtava ja että niiden maiden pääsy inhimillisen elämän alueelle näillä ehdoilla on mahdoton.
Kehittyneeseen kapitalismiin niistä tulee "orjatyövoimalla" hedelmiä, mausteita, raaka-aineita yms.
Työvoimatavaran arvon polkeminen alle arvonsa on räikeää ja sen pysyvyyttä edistetään kehitysmaiden hallitsevien luokkien lahjomisella ja aseistamisella. Ja joka ei suostu ruotuun, ne julistetaan roistovaltioiksi ja asetetaan taloussaartoihin.
Shaxson ei esitä vallankumouksellista ohjelmaa mutta esittää kärkevää kritiikkiä humaanisuuden ja ihmisarvojen pohjalla. Kritiikin kohteena on laillistettu rikollinen liiketoiminta. Hän esittää muutoksia kapitalismin finanssijärjestelmään.
Teesi 1. Avoimmuuden lisääminen.
Törmäys liikesalaisuuden kanssa on väistämätön. Kapitalistit omistavat juridisesti yhteisöomaisuutensa osakeyhtiöt että henkilökohtaisen osuuden lisäarvon tuotosta. Sen suojana on liikesalaisuus, joka kattaa yrityksen että finanssisektorin alueet.
Tuotanto on kuitenkin yhteiskunnallista, yhteiskunnan tarpeita varten ja liiketoimien tulisi olla kansalaisten tiedossa.
Saxson esittää monikansallisten yritysten kirjanpidon (pääasialliset menot ja tuotot) julkisiksi ja sen mitä ne kussakin maassa tekevät. Eri maiden hallitusten tulisi kerätä tietoa keskenään kansalaistensa (siis suurien omistajien) tuloista ja varallisuudesta.
Teesi edustaa ituja työväenvalvonnalle ja jota suoritettaisiin hallitusten kautta ja liiketoimien päämomentit eivät saisi olla salaisia. Niistä raportoitaisiin kansalaisille.
Teesi 2. On ajateltava kehittyvien maiden asemaa. Monikansallisten yritysten veronkevennyspolitiikasta on päästävä eroon.
Kehitysmaiden riistosta oli jo maininta. Niiden verotus on ylipäänsä tärkeä. Emämaassa voi olla veroprosentteja mutta kuinka ne maksavat veroa kehitysmaihin ja kuinka emämaihin. Entä osuus ylivoitoista kehitysmaihin.
Tässä pitäisi ilmeisesti olla kansainvälinen rekisteri ja joka olisi avoimesti käytettävissä.
Teesi liittyy hyvin yhteen avoimuuden kanssa. Yritykset ovat ihmiskunnan tuotantojärjestelmän soluja eikä niiden taloudellisessa toiminassa voine olla salattavaa.
Teesi 3 ja 4.
Britannian veroparatiisiverkosto on saatava kuriin. Tarvitaan verouudistuksia, jotka estävät verojen välttelyn paratisien kautta.
Eikä vain Englannin. Näitä laillisia veronkiertopankkeja on lähes joka maassa. Luultavasti Suomessakin pestään laillista ja laitonta rahaa ja pimitetään jonkin maan verottajalta.
Aloituksessa mainitun 11500 miljardin pimeästä pääomasta voi arvoida tulevan EU:n osalle vähintään kolmanneksen eli noin 4.000 mrd. Minkään kriisimaan työläisten etuihin ei tarvitsisi puuttua. Niissäkin kansalliset pääomat kiertävät vastuitaan yhteiskunnalle aivan samoin kuin Suomessa.
Hollannista mallia sijoiittajavastuulle ja veronkiertäjien kurissapitoon.
(netissä sanoilla "sulkutili Hollanti).
Malli
Yhtiö laskuttaa toista yhtiötä B. B maksaa laskusta n. 40 % valtion sulkutilille.
Tai urakoiden ketjutuksessa aina alempi maksaa osan summasta sulkutilille.
Kun tilaaja tai vastaava on maksanut säädetyt verot, se saa varat sulkutililtä tai sulkutilin varat ovat käytettävissä verojen maksuihin.
Jos yritys menee konkurssiin,valtio ja kunnat saavat päältä omansa.
Malli ainakin rajoittaa laillista veronkiertoa.
Teesi 5.
Vahva johtajuus ja esimerkillisyys takaisin politiikkaan.
Poliitikkojen tulisi katsella kansantaloutta ja sen etuja eikä tuijottaa pörssikursseja. Shaxson pitää huonona sitä että alistutaan yrityseroalekilpailuun.
Teesi 6.
Veroparatiisipalveluja tarjoavat välikädet ja niiden asiakkaat on pantava kuriin.
Tämä koskee yhtä hyvin Suomen pankkeja kuin maailmaakin. Yritysverojen laskemisen lisäksi valtio menettää tuloja laillisen ja laittoman veronierron seurauksena.
Kreikassa, Portugalissa ja muissa "kriisimaissa" sijoittajat kahmivat tuloja ja kansat pantiin maksamaan.
Ehdotus ei toteudu ilman valtiollista valvontaa pääomaliikkeistä
Teesi 7. Koko rahoitussektori on uudistettava. Mustan listan laatiminen verorapatiiseja suosivista ja ylläpiävistä valtioista.
Mikäli uudistaminen tarkoittaa, sen perusedellytys olisi velkojen ketjuttamisen kieltäminen, se tehoaisi. Raha lainataan vain vakuuksia vastaan.
Teesi 8. Yritykset pakotettava ottamaan vakavasti yhteiskuntavastuunsa.
Tämä on ehkä teesien hurskain toive, toive jolla ei ole pohjaa. Kapitalismissa yritysten päämäärä on lisäarvon tuotanto.
Työministeri Lauri Ihalainen hurkastelee samoin yrityksillä; palkatkaa nuoria, ottakaa vastuuta. Ja työttömmyys sen kun kasvaa.
Teesi 9. Korruptio ymmärrettävä nykyistä laajemmin.
Se on totta.Yritystoiminta, rikollisuus, rahanpesu, poliittinen korruptio. Kaikki ne liittyvät yhteen. Yhtälö on niin laajalle levinnyt ja pesiytynyt että sitä pidetään normaalina.
Teesi 10. Muutetaan puhumisen ja asennoitumisen kulttuuri.
Totta. Asioista pitää puhua, niitä pitää tutkia, nostaa esille mediassa. Esiintyä lainsäädännön kehittämiseen
Teesit eivät edusta vallankumouksellista ohjelmaa. Ne edustavat sivistyneistön taholta sitä hätää, minne maailma on menossa ja varsinkin teollisesti kehittynyt maailma.
Teesit ja Shaxsonin kirja ovat eräs muistutus yrityselämän ja siihen liittyvän pankkisektorin suurista sairauksista.
Yrityselämä pihistää valtioilta varovaisten arvioiden mukaan 11500 mrd dollaria vuodessa.
Ne ovat työn tuloksia ja kuuluisivat olla kierrossa yhteiskuntien rakentamisessa.
Tuleeko yrityselämästä lailliisen ja rikollisen toiminnan synteesi, se riippuu maailman työläisistä. Jos tulee, työläisille käy käpelösti. Suuntaus on tällä hetkellä paha.