Isopurje 34 m2. Veneessä on vahva vinssi, vinssin vapauttajat ja kunnon plokit , kannattaako puomin sisään laittaa kevennystalja. Ed. omistaja oli asennusta jostain syystä yrittänyt mutta onnistunut epä. 10 mm suora dyneema ja se on siinä sanon minä .
Puomiliikin kiristys
simplexspecs
311704
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 31
Vanhimmat
Minulla on reilu 40-neliöinen suoralla 10 millin dyneemalka, ja hyvin toimii.
Toki jos talja hyvin mahtuu puomiin, ei siinäkään vikaa ole. Silti tarvitaan yleensä myös vinssi, joten taljan hyöty on vähän kyseenalainen.
Selden käyttää tuossa kokoluokassa vakiona 1:3 taljaa puomissa (10 vai olisiko peräti 12 mm köydellä). Itse olen laittanut tuon perään vielä 1:4 taljan ja vetänyt säädön rapulukolle 6 mm köydellä. Hyvin toimiii, vaikka isopurje on selvästi isompi.
Toimiihan tuo varmasti suoraan vinssilläkin, mutta itse vedän mielummin taljalla tuntumalla kuin vinssillä voimalla. Huomaa myös, että kaikki mastonjalan plokit ja niiden kiinnityspaikat eivät ole yleensä suunniteltu suurille kuormille, joita välityksettömällä puomiliikllä tulee.
Mastonjalan plokit ovat samanlaiset puomiliikillä kuin isopurjeen, genoan ja spinaakkerinkin nostimillakin - pitäisi siis kestää. Taljasta on myös haittaa, kevyellä tuulella talja vaikeuttaa liikin löystymistä - vaatii mahdollisesti kannelle kiipeämistä. Kiristäessä katsotaan tietysti purjetta jolloin tunnolla ei taida olla väljä, taljakin on tunnoton. Rikimyyjää ja purjeneuloja suosittelivat tänään kysyessäni suoraa köyttä. Tätä on myöhemmin helppo virittää tarvittaessa.
Oman kokemuksen mukaan kitkaa on lähinnä puomiliikkivaunussa. Kevyellä tuulella riittää painaa kädellä purjetta puomin päältä, ei tarvitse kannelle mennä.
Totta. Taljojen ongelma on löysäämisessä.
Matkapurjehduksessa köysistö on myös syytä pitää mahdollisimman yksinkertaisena. Kisailussa on eri juttu, kun välineitä muutenkin viritellään ja korjaillaan koko ajan. Sen sijaan vaikka neljän metrin aallokossa ei huvita mennä kannelle mitään ylimääräisiä taljoja selvittelemään...
"Sen sijaan vaikka neljän metrin aallokossa ei huvita mennä kannelle mitään ylimääräisiä taljoja selvittelemään."
Mitään tarvitse selvittää jos toimii, toisekseen useimmiten jos itämerellä on 4 metrin aallokko, tuulee niin kovaa, että outhaulin voi jättää pois, koska reivatulla isopurjeella mennään.
Mitä enemmän plokeja ja taljoja, sitä monimutkaisempi ja vikaherkempi systeemi. Näin on aina. Saattaa tuntua hiustenhalkomiselta, mutta aika pian Itämereltä lähdettäessä alkaa tulla olosuhteita, joissa kannelle kapuaminen alkaa oikeasti olla riskikästä hommaa.
Kaikki takilan köydet pitäisi tuoda sitloodaan, ja vinssien pitäisi olla sen kokoiset, että niillä jaksaa vetää naruja kovemmassakin kelissä. Vinssejä pitää myös olla riittävästi.
Outhaulin hienosäätö taljalla on kruisailussa turhaa hienostelua. Tärkeintä on, että säätönaru pysyy kiinni päivästä toiseen ja kestää kulutusta.
Kilpailuissa tietenkin pitää olla kaikki mahdollinen taljoilla, jotta säätö onnistuu nopeasti käsin ja ilman vinssejä.
Jos ei tavallinen talja ole riittävän yksinkertainen cruising-veneeseen, niin sitten ei mikään.
Jos kaikki outhaulin veto tulee vinssille ja jää siitä lukolle, kuluu köysi varmasti. Toisaalta kovassa säässä on paljon helpompaa käsitellä kevyesti käsiteltäviä köysiä kuin sellaisia, joiden vinssaamiseen pitää ottaa jo oikea asentokin.
Sittenhän se on näin.
Asia selvä ;-)
"Tärkeintä on, että säätönaru pysyy kiinni päivästä toiseen ja kestää kulutusta."
Niin tapahtuu jos käyttää taljoja. Suora kuorma outhaulista syö köyttä kuten nostimienkin kohdalla.
Puomiliikin säädön liike on max vain muutama kymmenen senttiä, joten taljan tuomasta lisäköydestä ei tule haittaa. Toisaalta kiristäminen krysiillä vaatii aika paljonkin voimaa ja siinä lopussa muutamat sentit vaikuttavat. Siis talja kannattaa laittaa sekä keventämisen että säädön tarkkuuden takia.
Suora dyneemaa kyllä kestää, mutta kun säätötarve on noin 10-15cm, niin tarkka säätäminen on todella vaikeaa ilman taljaa. Etenkin kuitupurjeiden muoto muuttuu oleellisesti jo 1cm:n säädöllä ja sitä on hyvin vaikea saada aikaan suoralla köydellä ja vapauttajalla etenkin jos kuorma on suuri. Pelkästään fallien säätäminen juuri kohdalleen on vaikeaa, vaikka toleranssit ovat selvästi suuuremmat. Suosittelen siis taljaa, jos joka tapauksessa jodut puomin pään aukaisemaan.
Ilman puominkin avaamista saat 1:2 taljan saat helposti, kun laitat vain liikkipäähän yhden plokin, josta sakkeli suoraan purjeen kulmaan.
Tämäkin helpottaa jo huomattavasti säätöä. 1:3 - 1:4 lienee normitalja eri mastonvalmistajilla.
1:2, 1:4 tai jopa 1:8 taljan saa yleensä mahtumaan puomin ja kannen väliinkin. Itse katkasin puomiliikin säätököyden tuolta väliltä ja laitoin siihen sen 1:4 taljan. Siinäkin säätövara riittää, vaikka puomin sisällä on jo 1:3.
Minulla on puomin sisällä power box, ei mitään hajua mikä, välitys siinä on, mutta käsivoimin puomilta säätyy 40m2 isopurje. Säätö on mahdollista vain purjeen ollessa kevyesti skuutattu.
Näiden "power boxien" (kansankielellä "talja") idea on kaupallinen: ne ovat paljon halvempia kuin järeät vinssit, mutta niistä saadaan vähintään yhtä paljon katetta. Nimikin kuulostaa hienolta :-)
Perästaageissa näkyy powerboxeja, joissa on alumiinikotelossa tiheä talja. Että ei ihan sellaista rakenneta pelkillä plokeilla.
http://www.apsltd.com/c-556-holt-allen-magic-boxes.aspx
Rakennapa tuollainen itse. Todella kätevä laite on magix box, vie vähän tilaaa ja on tehokas.
On muuten uskomattomia virityksiä nykyisissä isoissakin kruisereissa (38--42 jalkaa). Aivan tavallinen näyttää olevan esim. 16-kertainen talja, joka on kiinni takastaagin kiinnityshelassa 6 mm sakkelilla. Vaikea ymmärtää tuollaista, kun oma vastaavankokoisen veneeni 12-millinen takastaagi on 2 x 10 mm haruksella kiinni heloissa 12 mm tapeilla ja togleilla. Ei tarvitse pelätä ratkeamista.
6 mm sakkelia kokeilin kerran vetämällä sitä ihan vain vinssillä ja 10 mm dyneemalla kiinnitysköyden knaapista. Sakkeli meni solmuun kevyesti. Ja tuollaisten varassa sitten on esim. 40-jalkaisen takastaagi. Ei tunnu hyvältä.
Hehe...
Talja laatikossa. Näppärä voidella ja huoltaa, köyden vaihdosta puhumattakaan. ;-)
Ei niitä voidella ja vaihdeta köysiä. Köydet ovat suojassa ja järjestyksessä alumiinkotelossa, joten niitä ei mikään haurastuta ja syö kuten kannella olevia taljoja. Power/magicbox on vanhassa veneessä viimeisimpiä osia, jotka vaativat korjausta, todennäköisesti vene on kaatopaikalla aikaisemmin kuin magicbox.
Nykyajan taaksepäin suunnatut saalingit aiheuttavat sen, että isossakin veneessä takastaagi on lähinnä koriste tai jos mastoa on tarkoitus taivuttaa niin sitä varten.
Päinvastoin! Ennen se oli enemmänkin koriste, kun mastoprofiili oli letku ja etustaagin kiristämiseen tarvittiin barduunat. Nykyisissä rikeissä takastaagia voi ja pitää vetää ihan eri lailla.
Tavallisessa 40-jalkaisessa cruiserissa on ~8 mm takastaagi. Sen murtolujuus on n. 5,5 tn. Kaikki siitä alaspäin pitäisi mitoittaa samalle murtolujuudelle. Jos takastaagissa on kukonjalka, puolittuu kuorma. Laadukas 8 mm sakkeli kestää 2,7 tn eli riittää niukasti (6 mm 1,6 t). Kukonjalan kuorettomaksi dyneemaksi riittää 6 mm (2,7 tn) ja 8 mm (5 tn) on jo rutkasti vahvempi kuin itse takastaagi.
16-kertainen talja tuollaisessa on kyllä käyttökelvoton. Itse vedän tosissani 48-kertaisesta taljasta, vaikka takastaagi on vain 6 mm (3 tn). Kukonjalka on 5 mm kuoretonta dyneemaa (2,3 tn).
Missähän 40-jalkaisessa on 12 mm takastaagi (yli 12 tn murtolujuus) ja miksi? Mastonhuipputakila?
20-metrinen toppiriki kaksilla inline-saalingeilla. Purjeala genoalla 100 m2. Ei se minusta liian paksu ole tuo 12 mm. Päävantit ovat myös 12.
Kun vedät "tosissasi" 48-kertaista taljaa, veto on ehkä 35--40 kiloa. Se on taljan kiinnitykseen ja takastaagiin lähes 2000 kiloa. Seisovan rikin kuormitus saisi olla enintään 20 % murtolujuudesta, eli tuossa pitäisi takastaagin murtolujuuden olla sitten noin 10 tonnia. Tuliko laskuvirhe?
Laitas linkki 6 mm sakkeleihin, jotka kestävät 1,6 tonnia. Olisi käyttöä...
Jaha. Että kun on boksi täynnä suolaa, niin meno vain paranee, vai?
Perun kysymyksen.
Tarkoitat näemmä murtolujuutta.
Jatkuva kuormitus saa olla noin neljäsosa murtolujuudesta, jotta sakkeli säilyttää muotonsa. Eli 1,6 tn murtolujuudella pärjätään 400 kilon kuormitukseen asti.
Onko oikeasti nykyisissä 40-jalkaisissa vain 8-millinen takastaagi? Myös toppirikisissä?
No toppirikin mitoitus on aika erilainen takastaagin osalta. Omassa veneessä on 7,1 mm rodit päävantteina tuon 6 mm takastaagivaijerin kanssa. Jos päävantit olisivat myös vaijeria, ne olisivat 10 mm. Suhteet riippuvat oleellisesti rikimitoista, rikityypistä ja rustien paikasta.
Tässä yhden 40-jalkaisen rikimitat: http://www.bavaria-yachtbau.com/uploads/media/RD_Bav_40_Vision_Sport.pdf
Tässä 55-jalkaisessa päävantit ovat jo 14 mm, mutta takastaagi edelleen "vain" 10 mm. http://www.bavaria-yachtbau.com/uploads/media/Bav_CR_55_MKII_Furl__RD7763_.pdf
Aika korkea on mastosi veneen kokoon ja purjealaan nähden. Vaikkapa Farr 40:n masto jää vedenpinnasta niukasti alle 20 m, vaikka purjealaa on osatakilaisella fokallakin yli 110 m2 ja masto on taatusti kokoluokkansa korkeimpia.
Tuolla 48-kertaisella taljalla voi tosiaan tulla aika kova veto, mutta kitkaakin siinä on, joten ei sentään 48-kertainen ja 35-40 kilon veto on aika paljon 6 mm köydestä. Tarkoitus on mitata tuo ja toivoa, ettei hirveästi ylity 20% suositus. Päävanteissa on jo 25% suositus ylitetty, jotta vantit pysyvät purjehtiessakin kireällä. Riki ei siis ole mitenkään ylimitoitettu.
Sinulla on ilmeisesti vakavamielinen kilpavene, kun ei juuri ole vanteissa ja staageissa varmuuskerrointa?
Tämä on ihan vain kruiseri, joten varmuusvaroja on. Masto on ehkä tähän käyttötarkoitukseen pari metriä turhan pitkä, aina saa olla reivaamassa
Magic Boxit on kyllä aika 80-lukua. Niissä on väistämättä aika paljon kitkaa. Nykyään vastaava talja tehdään mieluummin dyneemalla ja plokeilla. Tuplaus ja nelinkertainen talja tekee 8:1 välityksen takuulla pienemmällä kitkalla kuin tuo magic boxin 7:1 välitys.
" Narut " on KÖYSIÄ, jos puhutaan veneilystä...!
Nykyään käytetään hydrauliikkaa, kun halutaan paljon välitystä ja vähän kitkaa.
Saa paljon tarkemman säädön kuin millään taljalla tai suoralla pitkällä köydellä vinssille.
Joustoa voiman seurauksena hydrauliikassa on vain murto-osa.
Toimii niin ison jaluksessa, puomiliikissä kuin peräharuksessakin.
Haittapuolena saattaa olla hinta, varsinkin pienemmässä kokoluokassa, jolloin plokit ovat vielä halpoja. Isoissa veneissä hydrauliikka tulee jo halvemmaksi kuin hyvillä (esim harkenin black magic 75mm ) plokeilla toteutettu talja.