Talvisota
Talvisodassa joulukuun 23. päivän hyökkäyksessä Kannaksen ainoan suomenruotsalaisen joukko-osaston pataljoona kääntyi annetusta suunnasta 90 ja joutui taisteluun rinnalla etenevän suomalaisen joukon kanssa. Oman selityksensä mukaan se joutui ylivoimaisen vihollisen sivustahyökkäyksen kohteeksi ja palasi takaisin vajaan tunnin kuluttua. (Sotatieteen laitos Sotahistorian toimisto: Talvisodan historia, osa 2, s. 74. WSOY 1991.)
Suomalaiset joukot jatkoivat hyökkäystä 8 tuntia ja alkoivat vetäytyä vasta ylemmän johdon käskystä. Tämän jälkeen suomenruotsalaisille ei enää hyökkäystehtävää annettu.
Summassa Lähteen lohkolla suomalainen pataljoona oli pitänyt asemansa tammikuun alusta lähtien. Vastaiskuilla se oli karkottanut asemiin murtautuneen vihollisen. Yöllä 8.--9. helmikuuta pataljoonan rippeet luovutti asemat tuoreelle suomenruotsalaiselle pataljoonalle, joka seuraavana päivänä pakeni asemista ja jätti ne viholliselle. Näin murtui pääpuolustuslinja. (Talvisodan historia, osa 2. s. 138.)
Kulunut suomalainen pataljoona naapurilohkolla joutui samanlaisen painostuksen kohteeksi, mutta piti asemansa vielä neljä vuorokautta torjuen ruotsalaisten pakenemisesta johtuneen sivustauhankin. Se jätti asemansa vasta ylemmän johdon käskystä.
Suomenruotsalaisille ei enää tämän jälkeen voitu antaa vastuullista puolustustehtävääkään, selviää talvisodan historiasta.
Jatkosota
Jatkosodan hyökkäysvaiheessa Kannaksen ainoa suomenruotsalainen joukko JR 24 osallistui Länsi-Kannaksen taisteluihin. Kertaakaan se ei suorittanut annettua tehtävää loppuun saakka selviää jatkosodan historiasta.
Porlammin-Yläsommeen taisteluissa se jopa harhautti ylempää sodanjohtoa. Se ilmoitti katkaisseensa vihollisen perääntymistien, kuten annettu tehtävä edellytti. Todellisuudessa tie oli avoin ja vihollisen käytössä. Ylempi johto suunnitteli jatkotoimet tämän väärän tilanneilmoituksen perusteella. Kului neljä vuorokautta ennen kuin se sai tietää asian oikean laidan.
17. D:n suomenruotsalaiset rykmentit JR 13 ja JR 61 tuotiin etulinjaan 3.9.41. Ne saivat tehtäväkseen vallata Säntämän kannaksen, mutta niiden eteneminen pysähtyi aina "vihollisen kiivaaseen tuleen". Ne olivat erilaisia kuin suomalaiset joukot. (Suomen sota 1941--45, osa 2.)
Perääntymisvaiheessa JR 61 tuotiin puolustukseen Kivisillansalmelle 22.6.44. Vihollinen yritti täällä hyökkäystä kahtena päivänä, mutta tykistö torjui sen hyökkäykset heti alkuunsa. Sen jälkeen sota jatkui täällä rauhallisena asemasotana. (Suomen sota 1941--45, osa 7, s. 319 ja 493.)
Rykmentin tappiot koko sodan aikana olivat vain 1/10 suomalaisten tappioista.
Syväriltä samaan aikaan tuotu JR 13 joutui liikuntasotaan suomalaisten joukkojen mukana. Jokaisesta puolustusasemasta nämä suomenruotsalaiset poistuivat ilman lupaa, ainoatakaan hyökkäyskäskyä ne eivät noudattaneet, selviää jo mainitusta sodan historiasta.
Muutama esimerkki JR 13:n toiminnasta:
25.6. sen komppania poistui taakse ilman taistelukosketusta, luvattomasti, varmuuden vuoksi. (Osa 7, s. 342.)
26.6 JR 13:n II pataljoona ei noudattanut käskyä lähteä hyökkäykseen suomalaisten pataljoonien kanssa, vaan pysyi asemissaan. Tästä syystä suomalaistenkin eteneminen valui hukkaan. (Osa 7, ss. 353--354.)
27.6. JR 13:n III pataljoona hajosi ilman taistelua ja häipyi taakse. Suomalaiset määrättiin hoitamaan sen tehtäviä oman hommansa ohella. (Osa 7, s. 366)
28.6. JR 13:n II pataljoona lähti metsiä myöten pakoon ja jätti raskaat aseensa vaikka ei ollut edes kosketuksessa viholliseen. Jälleen ilman lupaa. (osa 7, s. 378.)
Perääntymisvaiheessa lyötiin hajalle suomalaisiakin joukkoja, mutta aiheettomasti ja ilman lupaa ne eivät asemiaan jättäneet. Hyökkäykseen ne lähtivät aina käskyn mukaisesti.
"Kesällä 1944 karkureista 62 % oli ruotsinkieliseltä Pohjanmaalta. Närpiöstä katosi Ruotsiin ja metsän kätköihin 292 asukasta ja Korsnäsistä 184, eli 4,8 % asukkaista. Joistakin kylistä lähtivät kaikki asekuntoiset miehet."
Suurten sotilasvaltioiden tutkimuksissa on selvinnyt, että kyky voittaa pelkonsa sodassa ja hoitaa tehtävänsä, on suoraan verrannollinen yksilön ja joukon yksilöiden älykkyyteen. (Vertaa ruotsinkielisten alemmat pääsyvaatimukset lukioihin ja akateemisiin opintoihin.)
Suomenruotsalaiset eivät hyväksy virallisen sotahistorian tietoja, vaan ovat perustaneet "projektiryhmän" kirjoittamaan mieleisensä selvityksen ruotsinkielisten joukkojen toiminnasta sodissamme.
Ryhmään kuuluvat Lars Stenström, Carl-Fredrik Meinander, Bror-Erik Sahlstedt, Göran Stjernschantz ja Nils Nykvist.
Epäilemättä siitä tulee selvitys, jonka mukaan suomenruotsalaiset ovat olleet vähintään yhtä hyviä kuin alempirotuiset suomalaiset.
Suomenruotsalaiset suurmiehet ja sankari teot?
31
699
Vastaukset
- Niinpä.
Ja surusvekot kehtaavat mainostaa surujen olevan suurimpia sankareitamme!
Kenties selustassa kahvin, konjakin ja karttojen ääressä, mutta ei tosiaankaan tositoimissa.- marski5
Missäs tositoimissa täällä päätään aukovat ovat olleet?
Näkispä vaan... - Niinpä.
marski5 kirjoitti:
Missäs tositoimissa täällä päätään aukovat ovat olleet?
Näkispä vaan...Ei meistä kukaan ole, mutta ei historiaa tarvitse kuitenkaan väärennellä.
- p.ersu
marski5 kirjoitti:
Missäs tositoimissa täällä päätään aukovat ovat olleet?
Näkispä vaan...Olemme näiden suomenkielisten sankareiden jälkeläisiä
suoraan alenevassa polvessa.
Oma kunnioitettu ukkini palveli "marokon kauhun" joukoissa
kollaalla ja haavoittui.
On kunnia kantaa tämän miehen geenejä. - Nimettömyys
p.ersu kirjoitti:
Olemme näiden suomenkielisten sankareiden jälkeläisiä
suoraan alenevassa polvessa.
Oma kunnioitettu ukkini palveli "marokon kauhun" joukoissa
kollaalla ja haavoittui.
On kunnia kantaa tämän miehen geenejä.Anonyyminä nimimerkkinä voit tietysti kertoa mitä huvittaa, eikä sinun tarvitse todistaa sitä. Jotenkin tuntuisi luontevammalta ajatella sinun tavallasi asennoituvaa ihmistä lähinnä käpykaartilaisen jälkeläisenä, mutta mistäpä minä tiedän: ehkä tosiaan puhut tässä asiassa totta, jolloin on pakko todeta, että pojan/tyttärenpojasta on polvi päässyt ikävästi pahentumaan.
- Niinpä niin
Niinpä. kirjoitti:
Ei meistä kukaan ole, mutta ei historiaa tarvitse kuitenkaan väärennellä.
...kuten ketjun aloittaja tekee.
- Kuules!
Nimettömyys kirjoitti:
Anonyyminä nimimerkkinä voit tietysti kertoa mitä huvittaa, eikä sinun tarvitse todistaa sitä. Jotenkin tuntuisi luontevammalta ajatella sinun tavallasi asennoituvaa ihmistä lähinnä käpykaartilaisen jälkeläisenä, mutta mistäpä minä tiedän: ehkä tosiaan puhut tässä asiassa totta, jolloin on pakko todeta, että pojan/tyttärenpojasta on polvi päässyt ikävästi pahentumaan.
Nettisurusvekolla ei ole ainakaan pelkoa, että ukki olisi ollut sotasankari.
Siinä mielessä sinulla on helppo puhua ja vähätellä muiden ukkeja.... Kuules! kirjoitti:
Nettisurusvekolla ei ole ainakaan pelkoa, että ukki olisi ollut sotasankari.
Siinä mielessä sinulla on helppo puhua ja vähätellä muiden ukkeja....Puolustuslinjat tiivistyivät huomattavasti lännenpänä, kun piti torjua karjalaisten invaasio pyhälle ruotsalaiselle maalle.
- tgetop
Miten tämä juttu liittyy RKP: politiikkaan?
- ölöiten
Suoimenruotsalaisten panos Suomen kehityksessä on ollut merkittävä, sillä mikään muu väestönosa ei olisi kyennyt rakentamaan sota-aikana niin toimivia vankileirejä, kuin ruotsinkieliset upseerit ja virkamiehet.
- suomenkielinen*
Kiitos mielenkiintoisesta historiakatsauksesta.
En ollut tiennyt asioiden olleen noin surkeasti suomenruotsalaisten osalta.
Olen lukenut aika paljon historiaa ja sotahistoriaakin, mutta tämä suomenruotsalaisten sotilaiden lusmuilu ja suoranainen lakien rikkominen tuli minulle yllätyksenä.
Astuiko sotaväen rikoslaki kaikessa ankaruudessaan voimaan näiden suomenruotsalaisten karkureiden ja käskyjen noudattamatta jättäneiden kohdalla?
Keskustelin erään toisen henkilön kanssa tästä tekstistä ja kyllä hänkin hämmästeli suomenruotsalaisten petturuutta. Hän on syntynyt Kannaksella ja joutunut sieltä lapsena lähtemään. Hän oli oikeastaan enemmänkin kuin hämmästynyt. Hän oli vihainen. Ei olisi kannattanut Lindmaninkaan tehdä elokuvaa suomenruotsalaisten "uroteoista" Suomen puolustuksen hyväksi.
On monia suomenruotsalaisia, joita kunnioitan heidän henkilökohtaisten ominaisuuksiensa ja ajatustensa tähden. He ovatkin sivistyneitä ja kieliasiassa samaa mieltä kanssani. Haluamme, että Suomi on yksikielinen maa, jossa ruotsi ja saame saavat kansallisen vähemmistökielen aseman. Venäjän kieltä ei pidä nostaa uudeksi pakkokieleksi. Vapaa kielivalinta on paras valinta yhtä lailla kuin Suomi on paras maa - meille suomalaisille.
Tästä täytyy puhua, kun keskustelut kääntyvät jossain yhteydessä maamme sotahistoriaan. Kiitos vielä aloittajalle.- Näinkö on?
Älä yritä. Todellisuudessa olet sama henkilö kuin ketjun aloittaja. Sen huomaa jo siitä, että teeskentelet muka naiivisti uskovasi noihin hänen esittämiinsä nettisatuihin (kuten se, että kesän -44 karkureista muka olisi ollut kotoisin ruotsinkieliseltä Pohjanmaalta, vaikka todellisuudessa ruotsinkielisten prosenttiosuus karkureista oli alhaisempi kuin heidän osuutensa Suomen armeijan miesvahvuudesta).
On syytä huomata, että ketjun aloittaja (eli mitä todennäköisimmin sinä itse) turvautuu siihen kikkaan, että viittaa lähteisiin, mutta tämän jälkeen ei siteeraa noita lähteitä suoraan, vaan esittää oman versionsa siitä, mitä hän väittää noiden lähteiden sisältävän. On myös kuvaavaa, että hän ei kerro mitään niistä kerroista kun suomenkielisen yksikön hyökkäys on epäonnistunut tai puolustus pettänyt, vaikka näistä löytyisi paljon esimerkkejä, kuten esimerkiksi se, että suomenkielisistä koostunut 20.Pr, jonka tehtäväksi oli annettu Viipurin puolustaminen, vetäytyi epäjärjestyksessä kaupungista vain muutaman tunnin taistelun jälkeen ja kärsittyään vain hyvin vähäisiä tappioita. Tämän jälkeen huomattavaa osaa sen miehistöstä saatiin haravoida rintaman takaisista metsistä viikkokaupalla, ennen kuin 20.Pr oli taas siinä kunnossa että sen saattoi asettaa etulinjaan. 20 Pr:n päiväkirja on netistä luettavissa ja se kertoo aika karua tarinaa tuon yksikön täydellisestä luhistumisesta. 20 Pr:n jättämälle paikalle Viipurinsalmen luoteisrannalle asetettiin ruotsinkielinen JR 61, joka pysäytti Puna-Armeijan toistuneet yritykset jatkaa hyökkäystään salmen yli. Jostain salaperäisestä syystä esimerkiksi tämäkin kertomus, joka on kirjallisista lähteistä osoitettavissa todeksi, oli "unohtunut" aloitusviestistä...
Netistä muuten löytyy myös tiedot kaikista talvisodan, jatkosodan ja Lapin sodan kaatuneista, lajiteltuina äidinkielen, joukko-osaston, kaatumispaikan jne mukaan, joten tämän palstan kaikkein pahantahtoisimpien ja epärehellisimpien ruotsin kielen vastustajien kannattaisi tulla ajatelleeksi sitä, että heidän valheillaan on lyhyet jäljet. Heidän taktiikkansa tuntuu olevan se, että he copypastaavat säännöllisin väliajoin jokseenkin tarkkaan sen tekstin, joka sisältyy avausviestiin, ja luottavat siihen, että kukaan ei enää tällä kertaa jaksa oikaista heidän valheellisia väittämiään. Näinkö on? kirjoitti:
Älä yritä. Todellisuudessa olet sama henkilö kuin ketjun aloittaja. Sen huomaa jo siitä, että teeskentelet muka naiivisti uskovasi noihin hänen esittämiinsä nettisatuihin (kuten se, että kesän -44 karkureista muka olisi ollut kotoisin ruotsinkieliseltä Pohjanmaalta, vaikka todellisuudessa ruotsinkielisten prosenttiosuus karkureista oli alhaisempi kuin heidän osuutensa Suomen armeijan miesvahvuudesta).
On syytä huomata, että ketjun aloittaja (eli mitä todennäköisimmin sinä itse) turvautuu siihen kikkaan, että viittaa lähteisiin, mutta tämän jälkeen ei siteeraa noita lähteitä suoraan, vaan esittää oman versionsa siitä, mitä hän väittää noiden lähteiden sisältävän. On myös kuvaavaa, että hän ei kerro mitään niistä kerroista kun suomenkielisen yksikön hyökkäys on epäonnistunut tai puolustus pettänyt, vaikka näistä löytyisi paljon esimerkkejä, kuten esimerkiksi se, että suomenkielisistä koostunut 20.Pr, jonka tehtäväksi oli annettu Viipurin puolustaminen, vetäytyi epäjärjestyksessä kaupungista vain muutaman tunnin taistelun jälkeen ja kärsittyään vain hyvin vähäisiä tappioita. Tämän jälkeen huomattavaa osaa sen miehistöstä saatiin haravoida rintaman takaisista metsistä viikkokaupalla, ennen kuin 20.Pr oli taas siinä kunnossa että sen saattoi asettaa etulinjaan. 20 Pr:n päiväkirja on netistä luettavissa ja se kertoo aika karua tarinaa tuon yksikön täydellisestä luhistumisesta. 20 Pr:n jättämälle paikalle Viipurinsalmen luoteisrannalle asetettiin ruotsinkielinen JR 61, joka pysäytti Puna-Armeijan toistuneet yritykset jatkaa hyökkäystään salmen yli. Jostain salaperäisestä syystä esimerkiksi tämäkin kertomus, joka on kirjallisista lähteistä osoitettavissa todeksi, oli "unohtunut" aloitusviestistä...
Netistä muuten löytyy myös tiedot kaikista talvisodan, jatkosodan ja Lapin sodan kaatuneista, lajiteltuina äidinkielen, joukko-osaston, kaatumispaikan jne mukaan, joten tämän palstan kaikkein pahantahtoisimpien ja epärehellisimpien ruotsin kielen vastustajien kannattaisi tulla ajatelleeksi sitä, että heidän valheillaan on lyhyet jäljet. Heidän taktiikkansa tuntuu olevan se, että he copypastaavat säännöllisin väliajoin jokseenkin tarkkaan sen tekstin, joka sisältyy avausviestiin, ja luottavat siihen, että kukaan ei enää tällä kertaa jaksa oikaista heidän valheellisia väittämiään."http://www.gummerus.fi/page.asp?sivuID=280&component=/PublishDB/Kirjat_kirjaesittely.asp&recID=476"
Vähiten kunnan miesmäärästä laskettuna kaatuneita talvi- ja jatkosodassa. (Kuntia oli silloin 550 kpl)
550. Jomala
549. Lemland
548. Hammarland
547. Mariehamn
546. Bergö
545. Iniö
544. Korpo
543. Kronoby
542. Karleby/Öja
541. Nagu
540. Nykarleby
539. Pedersöre
538. Övermark
537. Houtskär
536. Maksmo
535. Terjärv
534. Hiittis
533. Nedervetil
532. Närpes
531. Hangö
530. Munsala
529. Brandö
528. Paattis
527. Esse
526. Kaskö
525. St. Karins
524. Västanfjärd
523. Kristinestad/Tjöck
522. Snappertuna
521. Pargas
520. Lapfjärd
519. Jeppo
518. Korsnäs
517. Säkylä
516. Bromarv
515. Piikkiö
514. Hongonjoki
513. Pojo
512. Jacobstad
511. Oravais- odotellen1
Näinkö on? kirjoitti:
Älä yritä. Todellisuudessa olet sama henkilö kuin ketjun aloittaja. Sen huomaa jo siitä, että teeskentelet muka naiivisti uskovasi noihin hänen esittämiinsä nettisatuihin (kuten se, että kesän -44 karkureista muka olisi ollut kotoisin ruotsinkieliseltä Pohjanmaalta, vaikka todellisuudessa ruotsinkielisten prosenttiosuus karkureista oli alhaisempi kuin heidän osuutensa Suomen armeijan miesvahvuudesta).
On syytä huomata, että ketjun aloittaja (eli mitä todennäköisimmin sinä itse) turvautuu siihen kikkaan, että viittaa lähteisiin, mutta tämän jälkeen ei siteeraa noita lähteitä suoraan, vaan esittää oman versionsa siitä, mitä hän väittää noiden lähteiden sisältävän. On myös kuvaavaa, että hän ei kerro mitään niistä kerroista kun suomenkielisen yksikön hyökkäys on epäonnistunut tai puolustus pettänyt, vaikka näistä löytyisi paljon esimerkkejä, kuten esimerkiksi se, että suomenkielisistä koostunut 20.Pr, jonka tehtäväksi oli annettu Viipurin puolustaminen, vetäytyi epäjärjestyksessä kaupungista vain muutaman tunnin taistelun jälkeen ja kärsittyään vain hyvin vähäisiä tappioita. Tämän jälkeen huomattavaa osaa sen miehistöstä saatiin haravoida rintaman takaisista metsistä viikkokaupalla, ennen kuin 20.Pr oli taas siinä kunnossa että sen saattoi asettaa etulinjaan. 20 Pr:n päiväkirja on netistä luettavissa ja se kertoo aika karua tarinaa tuon yksikön täydellisestä luhistumisesta. 20 Pr:n jättämälle paikalle Viipurinsalmen luoteisrannalle asetettiin ruotsinkielinen JR 61, joka pysäytti Puna-Armeijan toistuneet yritykset jatkaa hyökkäystään salmen yli. Jostain salaperäisestä syystä esimerkiksi tämäkin kertomus, joka on kirjallisista lähteistä osoitettavissa todeksi, oli "unohtunut" aloitusviestistä...
Netistä muuten löytyy myös tiedot kaikista talvisodan, jatkosodan ja Lapin sodan kaatuneista, lajiteltuina äidinkielen, joukko-osaston, kaatumispaikan jne mukaan, joten tämän palstan kaikkein pahantahtoisimpien ja epärehellisimpien ruotsin kielen vastustajien kannattaisi tulla ajatelleeksi sitä, että heidän valheillaan on lyhyet jäljet. Heidän taktiikkansa tuntuu olevan se, että he copypastaavat säännöllisin väliajoin jokseenkin tarkkaan sen tekstin, joka sisältyy avausviestiin, ja luottavat siihen, että kukaan ei enää tällä kertaa jaksa oikaista heidän valheellisia väittämiään.-todellisuudessa olet sama henkilö kuin ketjun aloittaja, todista?
-todellisuudessa ruotsinkielisten prosenttiosuus karkureista oli alhaisempi kuin heidän osuutensa Suomen armeijan miesvahvuudesta, todista?
- Viipurin puolustaminen, vetäytyi epäjärjestyksessä kaupungista vain muutaman tunnin taistelun jälkeen ja kärsittyään vain hyvin vähäisiä tappioita. todista?
-Puna-Armeijan toistuneet yritykset jatkaa hyökkäystään salmen yli. todista? - Kv. sopimus
tapio-rautalapio kirjoitti:
"http://www.gummerus.fi/page.asp?sivuID=280&component=/PublishDB/Kirjat_kirjaesittely.asp&recID=476"
Vähiten kunnan miesmäärästä laskettuna kaatuneita talvi- ja jatkosodassa. (Kuntia oli silloin 550 kpl)
550. Jomala
549. Lemland
548. Hammarland
547. Mariehamn
546. Bergö
545. Iniö
544. Korpo
543. Kronoby
542. Karleby/Öja
541. Nagu
540. Nykarleby
539. Pedersöre
538. Övermark
537. Houtskär
536. Maksmo
535. Terjärv
534. Hiittis
533. Nedervetil
532. Närpes
531. Hangö
530. Munsala
529. Brandö
528. Paattis
527. Esse
526. Kaskö
525. St. Karins
524. Västanfjärd
523. Kristinestad/Tjöck
522. Snappertuna
521. Pargas
520. Lapfjärd
519. Jeppo
518. Korsnäs
517. Säkylä
516. Bromarv
515. Piikkiö
514. Hongonjoki
513. Pojo
512. Jacobstad
511. OravaisKaikki Ahvenamaan kunnat voi poistaa tuosta listasta suoraan, sillä ahvenanmaalaiset eivät olleet kansainvälisistä sopimuksista seuranneen demilitarisoidun aseman johdosta asevelvollisia.
- Tutustu siihen
odotellen1 kirjoitti:
-todellisuudessa olet sama henkilö kuin ketjun aloittaja, todista?
-todellisuudessa ruotsinkielisten prosenttiosuus karkureista oli alhaisempi kuin heidän osuutensa Suomen armeijan miesvahvuudesta, todista?
- Viipurin puolustaminen, vetäytyi epäjärjestyksessä kaupungista vain muutaman tunnin taistelun jälkeen ja kärsittyään vain hyvin vähäisiä tappioita. todista?
-Puna-Armeijan toistuneet yritykset jatkaa hyökkäystään salmen yli. todista?Tutustupa vaikka aluksi 20.Pr:n sotapäiväkirjaan kesä-heinäkuulta -44. Löytyy netistä. Se on erittäin karu kertomus tuon suomenkielisen prikaatin täydellisestä luhistumisesta vain muutaman tunnin taistelun ja vähäisten tappioiden jälkeen. Päiväkirjassa kerrotaan myös siitä, miten prikaatin miehistöä haravoitiin viikkokaupalla selustan metsistä ja miten kauan kesti ennen kuin yksikkö voitiin asettaa uudelleen etulinjaan. Hyvin suoraa tekstiä.
Näinkö on? kirjoitti:
Älä yritä. Todellisuudessa olet sama henkilö kuin ketjun aloittaja. Sen huomaa jo siitä, että teeskentelet muka naiivisti uskovasi noihin hänen esittämiinsä nettisatuihin (kuten se, että kesän -44 karkureista muka olisi ollut kotoisin ruotsinkieliseltä Pohjanmaalta, vaikka todellisuudessa ruotsinkielisten prosenttiosuus karkureista oli alhaisempi kuin heidän osuutensa Suomen armeijan miesvahvuudesta).
On syytä huomata, että ketjun aloittaja (eli mitä todennäköisimmin sinä itse) turvautuu siihen kikkaan, että viittaa lähteisiin, mutta tämän jälkeen ei siteeraa noita lähteitä suoraan, vaan esittää oman versionsa siitä, mitä hän väittää noiden lähteiden sisältävän. On myös kuvaavaa, että hän ei kerro mitään niistä kerroista kun suomenkielisen yksikön hyökkäys on epäonnistunut tai puolustus pettänyt, vaikka näistä löytyisi paljon esimerkkejä, kuten esimerkiksi se, että suomenkielisistä koostunut 20.Pr, jonka tehtäväksi oli annettu Viipurin puolustaminen, vetäytyi epäjärjestyksessä kaupungista vain muutaman tunnin taistelun jälkeen ja kärsittyään vain hyvin vähäisiä tappioita. Tämän jälkeen huomattavaa osaa sen miehistöstä saatiin haravoida rintaman takaisista metsistä viikkokaupalla, ennen kuin 20.Pr oli taas siinä kunnossa että sen saattoi asettaa etulinjaan. 20 Pr:n päiväkirja on netistä luettavissa ja se kertoo aika karua tarinaa tuon yksikön täydellisestä luhistumisesta. 20 Pr:n jättämälle paikalle Viipurinsalmen luoteisrannalle asetettiin ruotsinkielinen JR 61, joka pysäytti Puna-Armeijan toistuneet yritykset jatkaa hyökkäystään salmen yli. Jostain salaperäisestä syystä esimerkiksi tämäkin kertomus, joka on kirjallisista lähteistä osoitettavissa todeksi, oli "unohtunut" aloitusviestistä...
Netistä muuten löytyy myös tiedot kaikista talvisodan, jatkosodan ja Lapin sodan kaatuneista, lajiteltuina äidinkielen, joukko-osaston, kaatumispaikan jne mukaan, joten tämän palstan kaikkein pahantahtoisimpien ja epärehellisimpien ruotsin kielen vastustajien kannattaisi tulla ajatelleeksi sitä, että heidän valheillaan on lyhyet jäljet. Heidän taktiikkansa tuntuu olevan se, että he copypastaavat säännöllisin väliajoin jokseenkin tarkkaan sen tekstin, joka sisältyy avausviestiin, ja luottavat siihen, että kukaan ei enää tällä kertaa jaksa oikaista heidän valheellisia väittämiään."...että suomenkielisistä koostunut 20.Pr, jonka tehtäväksi oli annettu Viipurin puolustaminen, vetäytyi epäjärjestyksessä kaupungista vain muutaman tunnin taistelun jälkeen ja kärsittyään vain hyvin vähäisiä tappioita. "
Olihan siellä myös Bä-Bä-Bäckman, hänhän antoi irtaantumiskäskyn.- Laivasto ja tykistö
Kv. sopimus kirjoitti:
Kaikki Ahvenamaan kunnat voi poistaa tuosta listasta suoraan, sillä ahvenanmaalaiset eivät olleet kansainvälisistä sopimuksista seuranneen demilitarisoidun aseman johdosta asevelvollisia.
Toinen taustatekijä on se seikka, että 20- ja 30-luvulla ruotsinkieliset varusmiehet olivat yliedustettuina laivastossa ja tykistössä, ja laivaston ja tykistön miestappiot olivat toisessa maailmansodassa keskimääräistä pienemmät. Suomihan käytti laivastoaan hyvin varovaisesti.
Kv. sopimus kirjoitti:
Kaikki Ahvenamaan kunnat voi poistaa tuosta listasta suoraan, sillä ahvenanmaalaiset eivät olleet kansainvälisistä sopimuksista seuranneen demilitarisoidun aseman johdosta asevelvollisia.
Miten Suomeen kuuluvan alueen demilitarisointi vaikuttaa asevelvollisuuteen? Ei ahvenan sitä armeijaa olisi lokkiluodoilla tarvinnutkaan käydä, vaan esim. Sodankylässä.
Laivasto ja tykistö kirjoitti:
Toinen taustatekijä on se seikka, että 20- ja 30-luvulla ruotsinkieliset varusmiehet olivat yliedustettuina laivastossa ja tykistössä, ja laivaston ja tykistön miestappiot olivat toisessa maailmansodassa keskimääräistä pienemmät. Suomihan käytti laivastoaan hyvin varovaisesti.
Totta kai tykistön tappiot olivat pienemmät, siksi hurrit sinne laitettiinkiin. Tykillä paukuteltiin n. 10km etäisyydeltä linjoista, ei kai sitä bätre folkia etummaisiin monttuihin, siellä iskee helposti kauhu kovempaankin heppuun.
- Viipuri 20.6. -44
tapio-rautalapio kirjoitti:
"...että suomenkielisistä koostunut 20.Pr, jonka tehtäväksi oli annettu Viipurin puolustaminen, vetäytyi epäjärjestyksessä kaupungista vain muutaman tunnin taistelun jälkeen ja kärsittyään vain hyvin vähäisiä tappioita. "
Olihan siellä myös Bä-Bä-Bäckman, hänhän antoi irtaantumiskäskyn.Itse asiassa Bäckman ei antanut pataljoonalleen irtautumiskäskyä, vaan koska joku huomautti, että hänen ensin valitsemansa pataljoonan komentopaikka ei ollut suojassa vihollisen suorasuuntaustulelta, hän siirsi sen sellaiseen paikkaan, johon vihollisella ei ollut suoraa näköyhteyttä. Kun komentopaikkaa siirrettiin, pataljoonan miehistöön levisi huhu jonka mukaan oli muka annettu vetäytymiskäsky, mikä johti siihen että miehistö alkoi vetäytyä oma-aloitteisesti, vaikka päällystö ensin yritti pidätellä. Vihollinen alkoi edetä pataljoonan jättämään aukkoon ja paniikki tarttui muihinkin prikaatin pataljooniin. Koko prikaati käytännössä hajosi muutamassa tunnissa ja vetäytyi epäjärjestyksessä Viipurinsalmen luoteispuolelle. Kun pakenevat joukot kohtasivat salmen luoteispuolelle ryhmittyviä omia joukkoja, pako jatkui omien joukkojen asemien ohitse suoraan selustaan. Kesti kauan ennen kuin prikaati saatiin taas edes jossain määrin taisteluvalmiiksi. Miehiä haravoitiin metsistä viikkotolkulla.
Mitä Bäckmaniin tulee: laske vaikka, miten monella jatkosodan pataljoonan- rykmentin- prikaatin-, divisioonan-, armeijakunnan- tai armeijankomentajalla oli ruotsinkielinen nimi. Jos lasket, huomaat, että tuon ajan ylemmässä päällystössä erittäin monella oli ruotsinkielinen nimi. Ruotsinkieliset olivat upseeristossa tuohon aikaan aika vahvasti yliedustettuina, etenkin ylempien ammattiupseerien keskuudessa. - ho jaa
Tutustu siihen kirjoitti:
Tutustupa vaikka aluksi 20.Pr:n sotapäiväkirjaan kesä-heinäkuulta -44. Löytyy netistä. Se on erittäin karu kertomus tuon suomenkielisen prikaatin täydellisestä luhistumisesta vain muutaman tunnin taistelun ja vähäisten tappioiden jälkeen. Päiväkirjassa kerrotaan myös siitä, miten prikaatin miehistöä haravoitiin viikkokaupalla selustan metsistä ja miten kauan kesti ennen kuin yksikkö voitiin asettaa uudelleen etulinjaan. Hyvin suoraa tekstiä.
Yhteenvetona voidaan todeta 20 prikaatin 162 kaatuneesta tai kadonneeksi ilmoitetusta sotilaasta 63 joutuneen sotavangiksi ja 90 miestä kuolleen taistelussa tai haavoittuneena. Lisäksi kolmen sotilaan ilmoitetaan kadonneen Viipurissa oletettuna joutuneeksi sotavankeuteen.[34] Yhden sotilaan osalta ei ole minkäänlaista mainintaa katoamistilanteesta tai vangiksijoutumisepäilyksestä. Vankeudesta palasi myöhemmin 47 prikaatin sotilasta. Aselevon alkaessa 20. Prikaatin kadonneiksi ilmoittamista henkilöistä osoittautui kuusi miestä myöhemmin sotilaskarkureiksi.
Näinkö on? kirjoitti:
Älä yritä. Todellisuudessa olet sama henkilö kuin ketjun aloittaja. Sen huomaa jo siitä, että teeskentelet muka naiivisti uskovasi noihin hänen esittämiinsä nettisatuihin (kuten se, että kesän -44 karkureista muka olisi ollut kotoisin ruotsinkieliseltä Pohjanmaalta, vaikka todellisuudessa ruotsinkielisten prosenttiosuus karkureista oli alhaisempi kuin heidän osuutensa Suomen armeijan miesvahvuudesta).
On syytä huomata, että ketjun aloittaja (eli mitä todennäköisimmin sinä itse) turvautuu siihen kikkaan, että viittaa lähteisiin, mutta tämän jälkeen ei siteeraa noita lähteitä suoraan, vaan esittää oman versionsa siitä, mitä hän väittää noiden lähteiden sisältävän. On myös kuvaavaa, että hän ei kerro mitään niistä kerroista kun suomenkielisen yksikön hyökkäys on epäonnistunut tai puolustus pettänyt, vaikka näistä löytyisi paljon esimerkkejä, kuten esimerkiksi se, että suomenkielisistä koostunut 20.Pr, jonka tehtäväksi oli annettu Viipurin puolustaminen, vetäytyi epäjärjestyksessä kaupungista vain muutaman tunnin taistelun jälkeen ja kärsittyään vain hyvin vähäisiä tappioita. Tämän jälkeen huomattavaa osaa sen miehistöstä saatiin haravoida rintaman takaisista metsistä viikkokaupalla, ennen kuin 20.Pr oli taas siinä kunnossa että sen saattoi asettaa etulinjaan. 20 Pr:n päiväkirja on netistä luettavissa ja se kertoo aika karua tarinaa tuon yksikön täydellisestä luhistumisesta. 20 Pr:n jättämälle paikalle Viipurinsalmen luoteisrannalle asetettiin ruotsinkielinen JR 61, joka pysäytti Puna-Armeijan toistuneet yritykset jatkaa hyökkäystään salmen yli. Jostain salaperäisestä syystä esimerkiksi tämäkin kertomus, joka on kirjallisista lähteistä osoitettavissa todeksi, oli "unohtunut" aloitusviestistä...
Netistä muuten löytyy myös tiedot kaikista talvisodan, jatkosodan ja Lapin sodan kaatuneista, lajiteltuina äidinkielen, joukko-osaston, kaatumispaikan jne mukaan, joten tämän palstan kaikkein pahantahtoisimpien ja epärehellisimpien ruotsin kielen vastustajien kannattaisi tulla ajatelleeksi sitä, että heidän valheillaan on lyhyet jäljet. Heidän taktiikkansa tuntuu olevan se, että he copypastaavat säännöllisin väliajoin jokseenkin tarkkaan sen tekstin, joka sisältyy avausviestiin, ja luottavat siihen, että kukaan ei enää tällä kertaa jaksa oikaista heidän valheellisia väittämiään."Viipurinsalmen luoteisrannalle asetettiin ruotsinkielinen JR 61, joka pysäytti Puna-Armeijan toistuneet yritykset jatkaa hyökkäystään salmen yli. Jostain salaperäisestä syystä esimerkiksi tämäkin kertomus, joka on kirjallisista lähteistä osoitettavissa todeksi, oli "unohtunut" aloitusviestistä..."
Perääntymisvaiheessa ruotsinkielinen JR 61 tuotiin puolustukseen Viipuriin Kivisillan salmelle 22.6.44. Vihollinen yritti täällä hyökkäystä kahtena päivänä, mutta tykistö torjui sen hyökkäykset heti alkuunsa (Sotatieteen laitos, Suomen sota 1941--1945,Osa 7. s. 298-300 ja s. 310-311). Tästä eteenpäin sodan loppuun saakka JR 61:n lohkolla vihollisen hyökkäystoiminta pysyi taantuneena ja tykistötuli jatkui "vähäisenä häirintänä", toteaa sotahistoria (Osa 7. s. 493). Rykmentti menetti 22.-26.6. haavoittuneina ja kaatuneina yhteensä 160 miestä (Osa 7. s. 311). Samaan aikaan 22.6. kerrotaan suomalaisen I/JR 6:n taistelusta: "Pataljoonan tappiot kasvoivat tunti tunnilta, lopulta satoihin miehiin, ja mm. 10 upseeria kaatui tai haavoittui aamun kuluessa" (Osa 7. s. 301). Tässä siis yksi rykmentin kolmesta pataljoonasta menetti yhden aamun aikana satoja miehiä, kun JR 61:n kolme pataljoonaa menetti viiden päivän aikana 160 miestä. Sankarirykmenttiä tehdään kyseenalaisista aineksista.
Suomalaiset rykmentit olivat osoittaneet tuota sankaruutta jo 12 päivää ennen kuin JR 61, joka kaiken kaikkiaan osallistui suurhyökkäyksen torjuntaan vain noina viitenä päivänä, sai ensimmäisen kosketuksen viholliseen. Muun muassa suomalainen rykmentti JR 48 teki tuona venäläisten 30 päivää kestäneen suurhyökkäyksen torjunnan aikana 7 hyökkäystä ja 8 vastaiskua, torjui 14 hyökkäystä, joista 2 rynnäkköä, ja oli kerran vaarassa joutua saarroksiin.- IV/20.Pr
ho jaa kirjoitti:
Yhteenvetona voidaan todeta 20 prikaatin 162 kaatuneesta tai kadonneeksi ilmoitetusta sotilaasta 63 joutuneen sotavangiksi ja 90 miestä kuolleen taistelussa tai haavoittuneena. Lisäksi kolmen sotilaan ilmoitetaan kadonneen Viipurissa oletettuna joutuneeksi sotavankeuteen.[34] Yhden sotilaan osalta ei ole minkäänlaista mainintaa katoamistilanteesta tai vangiksijoutumisepäilyksestä. Vankeudesta palasi myöhemmin 47 prikaatin sotilasta. Aselevon alkaessa 20. Prikaatin kadonneiksi ilmoittamista henkilöistä osoittautui kuusi miestä myöhemmin sotilaskarkureiksi.
IV/20. Pr:n (yksi prikaatin neljästä pataljoonasta) tappiot kaatuneina 20.6. 1944 (Viipurin taistelun päivä) olivat neljä miestä. Lähde: 20. Pr:n sotapäiväkirjan liitteet.
- suomenkielinen*
Näinkö on? kirjoitti:
Älä yritä. Todellisuudessa olet sama henkilö kuin ketjun aloittaja. Sen huomaa jo siitä, että teeskentelet muka naiivisti uskovasi noihin hänen esittämiinsä nettisatuihin (kuten se, että kesän -44 karkureista muka olisi ollut kotoisin ruotsinkieliseltä Pohjanmaalta, vaikka todellisuudessa ruotsinkielisten prosenttiosuus karkureista oli alhaisempi kuin heidän osuutensa Suomen armeijan miesvahvuudesta).
On syytä huomata, että ketjun aloittaja (eli mitä todennäköisimmin sinä itse) turvautuu siihen kikkaan, että viittaa lähteisiin, mutta tämän jälkeen ei siteeraa noita lähteitä suoraan, vaan esittää oman versionsa siitä, mitä hän väittää noiden lähteiden sisältävän. On myös kuvaavaa, että hän ei kerro mitään niistä kerroista kun suomenkielisen yksikön hyökkäys on epäonnistunut tai puolustus pettänyt, vaikka näistä löytyisi paljon esimerkkejä, kuten esimerkiksi se, että suomenkielisistä koostunut 20.Pr, jonka tehtäväksi oli annettu Viipurin puolustaminen, vetäytyi epäjärjestyksessä kaupungista vain muutaman tunnin taistelun jälkeen ja kärsittyään vain hyvin vähäisiä tappioita. Tämän jälkeen huomattavaa osaa sen miehistöstä saatiin haravoida rintaman takaisista metsistä viikkokaupalla, ennen kuin 20.Pr oli taas siinä kunnossa että sen saattoi asettaa etulinjaan. 20 Pr:n päiväkirja on netistä luettavissa ja se kertoo aika karua tarinaa tuon yksikön täydellisestä luhistumisesta. 20 Pr:n jättämälle paikalle Viipurinsalmen luoteisrannalle asetettiin ruotsinkielinen JR 61, joka pysäytti Puna-Armeijan toistuneet yritykset jatkaa hyökkäystään salmen yli. Jostain salaperäisestä syystä esimerkiksi tämäkin kertomus, joka on kirjallisista lähteistä osoitettavissa todeksi, oli "unohtunut" aloitusviestistä...
Netistä muuten löytyy myös tiedot kaikista talvisodan, jatkosodan ja Lapin sodan kaatuneista, lajiteltuina äidinkielen, joukko-osaston, kaatumispaikan jne mukaan, joten tämän palstan kaikkein pahantahtoisimpien ja epärehellisimpien ruotsin kielen vastustajien kannattaisi tulla ajatelleeksi sitä, että heidän valheillaan on lyhyet jäljet. Heidän taktiikkansa tuntuu olevan se, että he copypastaavat säännöllisin väliajoin jokseenkin tarkkaan sen tekstin, joka sisältyy avausviestiin, ja luottavat siihen, että kukaan ei enää tällä kertaa jaksa oikaista heidän valheellisia väittämiään.En ole ketjun aloittaja. Aloitus on jonkun toisen tekemä. Minulla on omatunto, joka ei anna vastailla omiin kirjoituksiini. Olen täysin rehellinen näissä keskusteluissa ja kirjoitan niiin kuin ajattelen. Minulla ei ole tarvetta teeskennellä, en ole naiivi enkä myöskään pahantahtoinen. En ole juuri kirjoitellutkaan näillä palstoilla. Olen vain joskus lukenut täällä olevia tekstejä. Siksi tunnen huonosti palstan kirjoittajien tapoja. Ymmmärrän toki, että jotkut ihmiset luulevat lähes kaikkien olevan samanlaisia kuin he itse ehkä ovat. Sinusta en sano mitään, koska en mitenkään tunnista sinuakaan.
En katso tarpeelliseksi arvioida ihmisiä ja heidän motiivejaan. Arvioin vain kirjoituksia.
Aloittajaa kiitin, koska kyseinen historian osa-alue on ollut minulle vähemmän tunnettu. - Minä olen
suomenkielinen* kirjoitti:
En ole ketjun aloittaja. Aloitus on jonkun toisen tekemä. Minulla on omatunto, joka ei anna vastailla omiin kirjoituksiini. Olen täysin rehellinen näissä keskusteluissa ja kirjoitan niiin kuin ajattelen. Minulla ei ole tarvetta teeskennellä, en ole naiivi enkä myöskään pahantahtoinen. En ole juuri kirjoitellutkaan näillä palstoilla. Olen vain joskus lukenut täällä olevia tekstejä. Siksi tunnen huonosti palstan kirjoittajien tapoja. Ymmmärrän toki, että jotkut ihmiset luulevat lähes kaikkien olevan samanlaisia kuin he itse ehkä ovat. Sinusta en sano mitään, koska en mitenkään tunnista sinuakaan.
En katso tarpeelliseksi arvioida ihmisiä ja heidän motiivejaan. Arvioin vain kirjoituksia.
Aloittajaa kiitin, koska kyseinen historian osa-alue on ollut minulle vähemmän tunnettu.Aloittaja....tämä rautalapio tunnetaan oikein hyvin täällä...esiintyy kymmenillä nikeillä, valehtelee ja yrittää viedä keskustelua pois asian ytimestä, Silloin kun pystyi saamaan esim. tällä palstalla tiedon kirjoitusten määrästä niin rautalapiolla niitä oli päälle 8000. Lapio on tai oli rkp palkaama kirjoittaja.
Ko. henkilön kanssa ei kannata keskutella jos asian ytimestä aletaan poiketa.
Toinen maamerkki ko. luikerosta on kysymykset todista, lähde tieto jne....itse samaan aikaan vetelee lukuja hatusta. Kiistää omat valheensa vaikka jää housut kintuissa niistä kiinni
- vvgnfnrd
Olihan Mannerheimkin hurri.
- Tämä on nähty
Niin oli (ns. "hurri"), ja samoin ne noin yhdeksäntuhatta suomenruotsalaista toisen maailmansodan sankarivainajaa, joiden haudoilla tämän ketjun aloittaja käy "urheasti" virtuaalikuseskelemassa valheineen.
Sotaveteraanien ja sankarivainajien panettelu valheiden avulla on ilmeisesti "uusfennomaanisten kielisoturien" moraali- ja kunniakäsityksen mukaista. - Mitä!
Tämä on nähty kirjoitti:
Niin oli (ns. "hurri"), ja samoin ne noin yhdeksäntuhatta suomenruotsalaista toisen maailmansodan sankarivainajaa, joiden haudoilla tämän ketjun aloittaja käy "urheasti" virtuaalikuseskelemassa valheineen.
Sotaveteraanien ja sankarivainajien panettelu valheiden avulla on ilmeisesti "uusfennomaanisten kielisoturien" moraali- ja kunniakäsityksen mukaista.Tarkoitako, että noin monta veneilijää upposi Pohjanlahdella?!
Taidat taas liioitella.... - You said it
Mitä! kirjoitti:
Tarkoitako, että noin monta veneilijää upposi Pohjanlahdella?!
Taidat taas liioitella....Viestisi vahvistaa erittäin kaunopuheisesti sen, mitä edellä (klo 19:39) on todettu "uusfennomaanisten kielisoturien" moraali- ja kunniakäsityksestä. Siihen voi vielä lisätä sen, että mainituilla "kielisotureilla" on hyvin omanlaisensa käsitys tyylistä ja hyvästä mausta...
- Anonyymi
Marski oli kieltämättä sankari, sivistynyt aristokraatti, mutta tiettyjen hurrien suomalaisvastaisuus on kuvottavaa.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 866338
Nikkalassa vauhdilla nokka kohti taivasta
Mitähän Darwin sanoisi näistä 4 suomalaisesta, jotka kävivät Haparandan puolella näyttämässä, kuinka Suomi auto kulkee t303793törniöläiset kaaharit haaparannassa
isäpapan autolla kaahatta 270 km/h metsään https://www.lapinkansa.fi/nsd-kaksi-suomalaista-kuoli-kolarissa-haaparannall/283160Sitä saa mitä tilaa Perussuomalaiset!
https://yle.fi/a/74-20160212 SDP:n kannatus se vain nousee ja Keskusta on kolmantena. Kokoomus saanut pienen osan persu3691716- 331398
- 271330
Eelin, 20, itsemurhakirje - Suomalaisen terveydenhuollon virhe maksoi nuoren elämän
Yksikin mielenterveysongelmien takia menetetty nuori on liikaa. Masennusta sairastava Eeli Syrjälä, 20, ehti asua ensi46959Anteeksi kulta
En oo jaksanut pahemmin kirjoitella, kun oo ollut tosi väsynyt. Mut ikävä on mieletön ja haluisin kuiskata korvaasi, hyv11956Perttu Sirviö laukoo täydestä tuutista - Farmi Suomi -kisaajista kovaa tekstiä "Pari mätää munaa..."
Ohhoh, Farmilla tunteet alkaa käydä kuumana, kun julkkiksia tippuu jaksosta toiseen! Varo sisältöpaljastuksia: https:11880- 42859